ELY-keskukset

Pohjaveden puhdistus tuotti hienoja tuloksia Lappeenrannan Muukon teollisuusalueella – vedenottamon turvallinen käyttö jatkuu

Jaa
Klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen turvaa Joutsenonkankaan pohjavesialueen hyvän tilan sekä vedenhankinnan alueella. Tetrakloorieteenin pitoisuus laski pohjavesinäytteissä keskimäärin 85 prosenttia noin kolme vuotta kestäneen puhdistamisen aikana.
Pohjavettä puhdistettiin injektoimalla siihen turvallisia, biohajoavia yhdisteitä, jotka tehostavat haitta-aineiden luonnollista hajoamista ja pysäyttävät haitta-aineiden leviämisen. Kuva: Mikko Kotro, Nordic Envicon
Pohjavettä puhdistettiin injektoimalla siihen turvallisia, biohajoavia yhdisteitä, jotka tehostavat haitta-aineiden luonnollista hajoamista ja pysäyttävät haitta-aineiden leviämisen. Kuva: Mikko Kotro, Nordic Envicon

Lappeenrannassa on saatu lupaavia tuloksia pohjaveden puhdistamisesta hybridimenetelmällä vuosina 2018–2021. Pilaantuneella kiinteistöllä käytettiin biologista menetelmää ja haitta-aineiden leviämäalueella aktiivihiileen ja biologiaan perustuvaa menetelmää.

”Puhdistushanke on ollut ainutlaatuinen tapaus Suomessa. Pilaantunut pohjavesi on onnistuttu puhdistamaan kehittyneellä teknologialla syvällä maan alla. Tämän ansiosta läheisen vedenottamon käyttö jatkuu turvallisena”, iloitsee ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupungilta.

Asukkaille toimitetun veden laatu koko ajan turvallisella tasolla

Pohjavettä puhdistettiin injektoimalla siihen turvallisia, biohajoavia yhdisteitä, jotka tehostavat bakteeritoimintaa sekä haitta-aineiden luonnollista hajoamisprosessia ja pysäyttävät haitta-aineiden leviämisen. Tetrakloorieteenin pitoisuus väheni puhdistamisen myötä alueen pohjavesinäytteissä keskimäärin 85 prosenttia.

Vuoden 2021 aikana tulokset näkyivät selvästi myös kilometrin päässä sijaitsevan Ilottulan vedenottamon vedenlaadussa. Vedenottamolla oli havaittu tetrakloorieteeniä vuodesta 2011 lähtien, minkä vuoksi puhdistushanke alun perin käynnistettiin. Vedenottamon vettä käyttää tilanteesta riippuen 5 000–10 000 asukasta.

”Vedenottamolta asukkaille toimitetun veden laatu on ollut koko ajan turvallisella tasolla ja täyttänyt talousvedelle asetetut laatunormit. Turvallisuuden varmistamiseksi laitosalueen toinen kaivo otettiin pois käytöstä kesästä 2017 alkaen. Vedenottamo ollut koko ajan käytössä, sillä vettä otetaan myös kahdesta kauempana olevasta kaivosta”, kertoo Lappeenrannan Lämpövoiman toimitusjohtaja Tuomo Parviainen.

Pilaantumisen ajankohta tai aiheuttaja ei selvinnyt

Haitta-ainehavainnot keskittyivät Muukon teollisuusalueella kiinteistöön, jolla oli ollut muun muassa konepajatoimintaa 1960-luvulta lähtien. Pilaantumisen ajankohtaa tai aiheuttajaa ei onnistuttu selvittämään luotettavasti. Pilaantuneisuuden arvioitiin kuitenkin olleen vanhaa, sillä liuottimet olivat kulkeutuneet maaperästä pohjaveteen, mikä tapahtuu pitkän ajan kuluessa.

”Hankkeen tavoitteena oli vähentää haitta-aineiden määrää, estää niiden kulkeutuminen ja turvata näin pohjavesialueen hyvä tila sekä vedenotto. Numeerisena tavoitteena oli pohjaveden haitta-aineiden väheneminen vähintään 80 prosenttia, mikä saavutettiin mukavasti”, toteaa hankinta-asiantuntija Petri Heino Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Hanke oli osa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimaan Maaperä kuntoon -ohjelmaa, ja se toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.

Hanke päättyi – pohjavesi puhdistuu edelleen

Muukon teollisuusalueen puhdistamishanke oli mukana valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeessa, jossa etsittiin uusia, kestäviä menetelmiä maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Vuonna 2017 käynnistetty hanke päättyi marraskuussa 2021, mutta pohjaveden puhdistuminen jatkuu tulevina vuosina edelleen.

”Seurantatulosten perusteella pilaantuneella kiinteistöllä tehty injektointi osui tetrakloorieteenin lähteeseen, joten pohjaveden lisäpilaantumista ei ole odotettavissa enää tulevaisuudessa. Tämän johdosta Ilottulan vedenottamon tetrakloorieteenipitoisuus pienenee tulevaisuudessa entisestään”, kertoo projektipäällikkö Mikko Kotro Nordic Envicon Oy:stä.

Haitta-aineiden määrän odotetaan laskevan vedenottamolla lähivuosien aikana lähelle nollaa. Puhdistamisen vaikutukset näkyvät pohjaveden laadussa pitkän ajan kuluessa, joten kaupunki jatkaa pohjaveden tarkkailua sekä pohjavesiputkista että vedenottamolta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti vielä usean vuoden ajan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilkka Räsänen, ympäristöjohtaja, Lappeenrannan kaupunki, 0400 8152 84, ilkka.rasanen@lappeenranta.fi


Tuomo Parviainen, toimitusjohtaja, Lappeenrannan Lämpövoima Oy, 040 5930 226, tuomo.parviainen@lreoy.fi


Petri Heino, hankinta-asiantuntija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 0295 036 326, petri.heino@ely-keskus.fi


Mikko Kotro, projektipäällikkö, Nordic Envicon Oy, 050 3384 228, mikko.kotro@nordicenvicon.fi

Kuvat

Pohjavettä puhdistettiin injektoimalla siihen turvallisia, biohajoavia yhdisteitä, jotka tehostavat haitta-aineiden luonnollista hajoamista ja pysäyttävät haitta-aineiden leviämisen. Kuva: Mikko Kotro, Nordic Envicon
Pohjavettä puhdistettiin injektoimalla siihen turvallisia, biohajoavia yhdisteitä, jotka tehostavat haitta-aineiden luonnollista hajoamista ja pysäyttävät haitta-aineiden leviämisen. Kuva: Mikko Kotro, Nordic Envicon
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Päivitetty Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia on julkaistu (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)27.3.2024 12:59:19 EET | Tiedote

Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia on päivitetty vuodelle 2024. Strategiaa käytetään ELY-keskuksissa yrityksen kehittämisavustushakemusten sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yritystukihakemusten arvioinnissa ja hakemusten pohjalta tehtävien päätösten valmistelussa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakuntien alueella.

Vuoden Hyvä YVA -palkinto valtatien 8 parantaminen välillä Rauma-Eurajoki-hankkeelle21.3.2024 08:49:23 EET | Tiedote

Yva ry on myöntänyt vuoden 2024 Hyvä YVA -palkinnon valtatien 8 parantamista välillä Rauma-Eurajoki käsittelevälle ympäristövaikutusten arvioinnille. Hankkeesta vastaavana menettelyssä on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue ja hankkeesta vastaavan edustajana projektipäällikkö Timo Bäcklund. YVA-konsulttina on toiminut projektipäällikkö Rauno Tuominen ja YVA-vastaava Taina Klinga Sitowise Oy:stä ja pääsuunnittelija Sari Kirvesniemi Ramboll Finland Oy:stä. Yhteysviranomaisena on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualue ja yhteysviranomaisen edustajana johtava asiantuntija Asta Asikainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye