Pohjoinen23-valmiusharjoitus jatkui toisella webinaarilla Pohjois-Suomessa ja Lapissa

Webinaari 2:ssa perehdytettiin osallistuvien organisaatioiden keskeistä henkilöstöä Pohjoinen23 valmiusharjoituksen tavoitteisiin ja toteutukseen. Webinaarissa annettiin osallistujille, erityisesti kunnille, perustiedot siitä, miten harjoitusta voi hyödyntää oman organisaation valmiuksien kehittämiseen.

Harjoitus on yhteinen Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alueiden toimijoille. Mukana koulutuksessa oli noin 300 osallistujaa.

Virastojen pelastustoimi ja varautuminen vastuualueet tarjoavat harjoitukseen alustan eli yhteisen tilannekuvan ja harjoittelun puitteet, joissa harjoitella yksilöllisesti valmius- ja erikoislainsäädännön edellyttämien, sekä harjoitustavoitteiden ja organisaation omien varatumistavoitteiden saavuttamiseksi. Tilannekuva ja tavoitteet on yhteensovitettu samanaikaiseen Kainuun Prikaatin paikallispuolustusharjoitukseen.

Teema on väestösuojelu ja yhteistoiminta

Avaussanoissaan johtaja Petteri Koskinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoi, että harjoituksen yhteisenä teemana on väestönsuojelu. Lisäksi harjoitellaan muita valmiuteen ja varautumiseen liittyviä kokonaisuuksia ja yhteistoimintaa.

”Harjoituksessa kansainvälinen tilanne on kriisiytynyt ja vakavoituu. Yhteisen tilannekuvan pohjalta organisaatiot harjoittelevat toimenpiteiden yhteensovittamista ja viestintää,” johtaja Koskinen totesi. Keskiössä ovat yhteisen tilannetietoisuuden ja tilanneymmärryksen muodostaminen.

Harjoiteltavat evakuoinnit liittyvät laajasti moniin toimialoihin ja kokonaisuus edellyttää kattavaa yhteensovittamista ja monialaista yhteistoimintaa. Tavoitteena tulee olla, että harjoituksessa havaittuja kehittämistarpeita hyödynnetään suunnittelun ja toimien edistämiseen.

Pohjoinen23 harjoituspolulla henkilöstöä on koulutettu yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Harjoitus huipentuu 5.-7.9.2023, jolloin harjoitustehtävät ovat edenneet vakavaan vaiheeseen.

Esitelmät pureutuivat konkretiaan kriisi- ja sotatilanteissa

Kärkiesitelmien pitäjiksi oli kutsuttu sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta, jonka aiheena oli ”Nykyaikainen sota varautumisen näkökulmasta”.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Palokangas esitteli uhkakuvien ja uhkamallien perusteet nykyaikaisessa laaja-alaisessa sodankäynnissä, joka muodostaa vaikeasti jäsenneltävän ja huonosti ennakoituvissa olevan laaja-alaisen epävarmuuden ilmapiirin. Tätä uhkaaja tehostaa voimakkaalla vaikuttamisella koko yhteiskuntaan.

Laaja-alainen vaikuttaminen ja sen osana toteutettava hybridivaikuttaminen ovat pitkäaikaisia monien toimijoiden prosesseja. Osia laaja-alainen vaikuttamisen ilmentymistä on havaittavissa omassa yhteiskunnassammekin päivittäin.

Mediakriittisyys on jokaisen opittava

Nykyaikaisessa sodankuvassa hyökkääjän eräänä tavoitteena on lamauttaa puolustajien henkinen kriisinsietokyky. Propagandaa ja informaatiosotaa käydään, eikä sodasta kertovaa tietoa ei voida pitää totuutena. Propagandaa, disinformaatiota ja väärää tietoa levitettään jatkuvasti jopa uutisvirroissa, ei vain sosiaalisen median kanavissa.

Mediakriittisyyden sanoma tulisi jokaisen ymmärtää, eikä sitä voi korostaa liikaa. ”Täysin ei voi uskoa yhteenkään mediassa ja varsinkaan sosiaalisessa mediassa esitettyyn tietoon,” sotilasprofessori Marko Palokangas tähdensi.

Avoimessa yhteiskunnassa tulisi pohtia tuleeko kaikkien turvallisuuteenkin liittyvien asioiden olla julkisesti jaettuna verkossa. Palokankaan vastaus on, että ei tulisi.

Yhteiskunnan tasolla varautumista toteutetaan suunnitelmallisesti riskiarvioiden ja kokonaisturvallisuuden periaatteen pohjalta, ennakoiden, suunnitellen, toimien ja jatkuvasti parantaen.

Siviilivalmius kriisiytyy nopeasti kriisi- ja sota-alueilla

Siviiliväestöön kohdistuvasta laaja-alaisesta vaikuttamisesta kertoi omien kokemuksensa pohjalta Keijo Eklöf Suomen Punainen Ristin Kansainvälisen avun organisaatiosta.

Eklöf kertoi esimerkkien avulla millaisia ongelmia jokainen kohtaa, kun kaikki totuttu elämä muuttuu tai kriisiytyy nopeasti kriisi- ja sota-alueilla.

”Kuormittavuus kohdistuu niin viranomaisiin kuin siviiliväestöön. Jatkuva stressi uuvuttaa nopeasti, kun yöunia häiritsevä toiminta on käynnissä.

Keijo Eklöfin mukaan julkinen sektori kuormittuu väistämättä kriisi- ja sota-alueilla ja humanitääriset asiat ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ongelmat nousevat esiin kaikkialta.

”Jokaisella on huoli omaisista ja kaikesta itselle tärkeästä, koska sähkö ja yhteydet ovat poikki ja oma elämä järkkyy,” hän kuvasi.

Eklöfin neuvo kaikille on, että varautumisen asiat kannattaa kertoa vähintään kahdella ja haasteet kolmella.

”Pahimmassa tapauksessa voidaan kohdata kaaosta”, tähdensi Eklöf.

Valtakunnallisia evakuointiohjeita päivitetään

Valtakunnallisia evakuointiohjeita webinaarissa esitteli Mikko Hiltunen sisäministeriöstä. Hänen mukaansa viestinnän rooli on ensisijainen evakuoinnissa, kun suuret määrät ihmisiä halutaan saada liikkumaan haluttuun suuntaan halutussa ajassa.

”Onnistunut viestintä on siihen ainut keino. Omaehtoisen evakuoitumisen suositus voi olla aiheellinen jo ennen valmiuslain voimaan astumista,” Hiltunen opasti.

Ohjeen mukaan evakuoitavilla alueilla siviiliyhteiskunnan ylläpitämät kriittisen infran palvelut tulisi pyrkiä pitämään yllä mahdollisimman pitkään.

Yhteistoiminta kriittisen tärkeää

Tilannekuvasta ja väestön siirroista vastaavat pelastustoimen viranomaiset, mutta kaikkien toimijoiden yhteistoiminta korostuu. Vastuiden tulee olla selkeitä ja yhteistoiminnan harjoiteltua.

Evakuointialueilla vastuu on pelastustoimella, ja vastaanottavalla alueella sotella ja kunnilla, mutta kaikkien toimijoiden yhteistoiminta on välttämätöntä.

Lapin aluehallintoviraston pelastus- ja varautuminen vastuualueen johtaja Joni Henttu kiitti päätössanoissa noin neljän tunnin webinaariin osallistuneita ja kannusti eläytymiseen ja rohkeuteen kokeilla ja oppia harjoituksessa.

Varautumisen yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen harjoittelu jatkuu Pohjoinen23 harjoituksessa CASE-tehtävillä, käytännön harjoitteluvaiheella 5.-7.9.2023 sekä päätöswebinaarilla. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tekee valituissa kunnissa vuorovaikutuskäynnit, joissa kerätään palautetta ja seurataan tuloksia.

Alueellisten valmiusharjoitusten järjestäminen on osa aluehallintoviraston lakisääteistä perustehtävää, ja harjoituksia on eri maakunnissa yhdestä kahteen vuoden välein.

Lisätietoja

Ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 551 

Johtaja Petteri Koskinen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 544 

Johtaja Joni Henttu, Lapin aluehallintovirasto, p. 0295 017 364