Ylijohtajan mukaan aluehallintovirasto on keskittynyt erityisesti siviilivalmiuden vahvistamiseen alueellamme, jota tämä harjoitus tukee. Päivän aikana julkaistiin kansalliseen riskiarvioon perustuvat alueelliset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan riskiarviot. Koulutuksessa käytiin läpi kuntien ja eri organisaatioiden valmiussuunnittelun tavoitteet.

”Yhdessä siviilivalmiuden, sotilaallisen valmiuden, huoltovarmuuden ja henkisen kriisinkestävyyden kanssa luomme yhdessä kansakuntamme resilienssin ja maanpuolustustahdon,” ylijohtaja Savolainen korosti.

Valmiusharjoitukset ovat osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvää varautumista, joka varmistaa yhteiskunnan toimintaedellytykset normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Aloituswebinaariin osallistui lähes 200 alueemme kuntien ja turvallisuusviranomaisten, hyvinvointialueiden sekä valmius- ja turvallisuusfoorumeiden sekä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajaa. Harjoitus on suunniteltu yhdessä Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen kanssa.

Terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen konsernitason organisointi siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Varautumisen tehtäviä ja järjestelyjä suunnitellaan ja harjoitetaan yhdessä heti ensimmäisenä toimintavuotena osana alueellisen varautumisen kokonaisuutta.

”Erityisen tärkeää on rakentaa hyvät yhteistyöverkostot hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden kesken. On hienoa, että hyvinvointialueet ovat nyt mukana harjoittelemassa yhdessä kanssamme,” ylijohtaja Savolainen kiitti.

Johtaja Petteri Koskinen esitteli harjoituksen tavoitteet. Teemana on väestönsuojelu. Teeman mukaisesti tavoitteena on kehittää kuntien ja muiden osallistuvien organisaatioiden väestönsuojeluun liittyviä valmiuksia, erityisesti evakuointien ja muiden väestönsuojeluun liittyvien järjestelyjen osalta, sekä tunnistaa yhteensovittamis-, yhteistoiminta- ja kehittämistarpeita.

”Painopisteet ovat tilannekuvan muodostamisessa, väestönsuojeluun liittyvien suunnitelmien päivittämisessä, viestiliikennejärjestelyissä ja kaikkien toimintatasojen yhteistoiminnan toteuttamisessa ja harjoittelemisessa,” Koskinen totesi. Hänen mukaansa harjoituspolku antaa toimijoille harjoitusympäristön, joka tarjoaa tilannekuvan ja mahdollisuuden harjoittaa sidosryhmien yhteistoimintaa.

Kansallinen riskiarvio ja alueellinen riskiarvio antavat perusteet varautumisen liittyvälle suunnittelulle ja muille toimenpiteille, joilla kehitetään yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Ne ovat pohjana eri toimijoiden ja yhteisöjen omien riskiarvioiden laadinnassa, joiden päivittäinen alkaa nyt organisaatioissa.

”Mutta vasta omatoiminen harjoittelu, suunnittelun ja työpöytätestien jatkeeksi, antaa todellisen toimintakyvyn. Tähän kuuluu jatkuva henkilöstön perehdyttäminen, samalla kun varmistetaan tilojen ja materiaalien saatavuus eri tilanteissa,” Koskinen jatkoi.

Varautumisen yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen harjoittelu jatkuu POHJOINEN23 harjoituksessa toisella webinaari II:lla 25.5.2023, CASE-tehtävillä, käytännön harjoitteluvaiheella 5.-7.9.2023 sekä päätöswebinaarilla 26.10.2023. Vielä tänä vuonna Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tekee valituissa kunnissa vuorovaikutuskäynnit, joissa kerätään palautetta ja seurataan tuloksia.

Alueellisten valmiusharjoitusten järjestäminen on osa aluehallintoviraston lakisääteistä perustehtävää, ja harjoituksia on Pohjois- Suomen toimialueen maakunnissa yhdestä kahteen vuoden välein.

Lisätietoja

Ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 551, terttu.savolainen@avi.fi

Johtaja Petteri Koskinen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 544 petteri.koskinen@avi.fi

Lappi

Pohjois-Suomi

Turvallisuus ja varautuminen