Pohjois-Karjalassa käytettiin vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen

Eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kului vuonna 2018 Pohjanmaalla, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Siellä tarvevakioidut sote-menot olivat noin 13 prosenttia maan keskitasoa korkeammat. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa menot olivat noin 12 prosenttia pienemmät kuin koko maassa keskimäärin.

Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta tilastosta.

Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa ennen kaikkea alueen asukkaiden sairastavuus, mutta myös ikä- ja sukupuolijakauma sekä sosioekonomiset tekijät.

Palvelujen tarvetta oli eniten Etelä-Savossa, 25 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Länsi-Uudellamaalla palvelutarve oli puolestaan 22 prosenttia maan keskitasoa vähäisempi.

Kuntatasolla vaihtelu oli vielä suurempaa. Pienintä palvelujen tarve oli Kauniaisissa ja Espoossa, 30–34 prosenttia alle maan keskitason. Vastaavasti Sallassa ja Rautavaaralla palvelujen tarvetta oli 75–76 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin.

Vuoden 2018 tarvevakioitujen menojen vertailu vuoteen 2017 julkaistu – menot asukasta kohden kasvaneet

Perinteisiä poikkileikkausaineistosta laskettuja tarvevakioituja menoja ei voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. THL:n tänään julkaisemassa työpaperiluonnoksessa on esitetty myös aikasarjatarkastelu, mikä mahdollistaa alueiden kehityksen tarkastelun yli ajan.

Työpaperissa on esitetty taustamateriaalia tarvevakioituihin menoihin sekä niiden laskemiseen ja tulkintaan. Tietoja voidaan käyttää sote-uudistuksen lakiluonnoksen lausuntoja laadittaessa. Työpaperi on julkaistu luonnoksena, ja sitä kehitetään saadun palautteen perusteella syksyyn mennessä.

Vertailun mukaan kunnallisten sote-palvelujen tarve näyttää pysyneen samana vuodesta 2017 vuoteen 2018. Samalla menot asukasta kohti ovat kasvaneet koko maan tasolla. Alueiden välillä on kuitenkin eroja: Helsingissä menot ovat laskeneet jopa enemmän kuin tarve asukasta kohti, kun taas Lapissa menot ovat kasvaneet runsaasti tarpeen kasvaessa vain hieman.

Tarvevakioidut menot eivät kerro sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta

Väestön palvelutarpeiden lisäksi sote-menoihin vaikuttavat monet muut tekijät. Tarvevakioidut menot voivat olla maan keskitasoa matalammat, jos toiminta on tehokasta, hoitoketjut toimivat alueella hyvin, yksikkökustannukset ovat pienet – tai jos alueella käytetään paljon kunnallisia palveluja korvaavia yksityisiä palveluja, kuten työterveyshuoltoa.

Toisaalta korkeat tarvevakioidut menot voivat olla seurausta siitä, että alueella on päätetty panostaa keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Lisätiedot

Esitys: Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2018

Holster T, Mäklin S. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2017 ja 2018: Uudistetut tarvekertoimet ja tekninen toteutus. Luonnos, kesäkuu 2020.

Tarvevakioidut menot THL:n sivuilla

Yhteystiedot

Tuukka Holster
tutkija
THL
puh. 029 524 7937 
etunimi.sukunimi@thl.fi

Suvi Mäklin
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7083
etunimi.sukunimi@thl.fi