Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi perustellun päätelmänsä Iin Ollinkorven tuulivoimahankkeen YVA-arviointiselostuksesta

Jaa
Yhteysviranomainen toteaa hankealueen poikkeuksellisen laajuuden ja vaihtoehtojen alueellisen varsin suuren vaihtelun tuovan epävarmuutta vaihtoehtojen väliseen vaikutusten arviointiin. Hanke poikkeaa useista muista tuulivoimahankkeista myös siinä, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat tavanomaista suuremmat ja hankealueen keskellä on suuria alueita, joilla ei sijaitse voimaloita. Arvioinnissa ei ole tuotu esille sellaista vaihtoehtoa, että suunniteltuja voimaloita olisi ryhmitelty tiiviimmäksi kokonaisuudeksi, mikä on varteenotettava epävarmuustekijä hankkeen erilaisia ympäristövaikutuksia arvioitaessa.

Yhteysviranomainen yhtyy Pohjois-Pohjanmaan liiton käsitykseen siitä, etteivät vaihtoehdot VE1 ja VE3 sellaisenaan ole toteutettavissa maakuntakaavan keskeisiä ratkaisuja ja suunnitteluperiaatteita vaarantamatta. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 hanketta laajennetaan käytännössä koko maakuntakaavassa osoitettujen alueiden väliselle osalle. Muutokset maakuntakaavaratkaisuun ovat oleellisia siten, ettei niitä voida pitää esitetyssä laajuudessa Perämeren rannikkoaluetta koskevan maakuntakaavan yleisen tuulivoimarakentamisen suunnittelumääräyksen mukaisena tapauskohtaisena poikkeamisena maakuntakaavassa osoitetuista tuulivoimaloiden alueista. Tuulivoimarakentaminen VE1 ja VE3 mukaisesti lisäisi merkittävästi tuulivoimarakentamisesta aiheutuvia haitallisia yhteisvaikutuksia asutukseen, maisemaan, linnustoon ja muuhun ympäristöön. Vaihtoehtoa VE2 voidaan pitää maakuntakaavan mukaisena, mutta myös tämän vaihtoehdon osalta arvioinnissa todettuja merkittäviä haitallisia vaikutuksia tulee jatkosuunnittelussa pystyä vähentämään.

Yhteysviranomainen toteaa, että hankealueelle sijoittuva rautatie, suunniteltu valtatie 4:n uusi linjaus Iin ohitustieksi sekä valtakunnalliset sähköverkon kehittämistarpeet ovat sellaisia maankäytöllisiä kehittämistarpeita, joiden edellyttämät tulevat tilavaraukset ja niiden riittävyys tulee yksittäisessä tuulivoimahankkeessa varmistaa. Arvioinnista jää osittain epävarmaksi, miten näiden kehittämiselle tarvittavat riittävät aluevaraukset on määritetty ja niiden riittävyys varmistettu. Tietoja ja vaikutusten arviointia on tarpeen tarkentaa jatkosuunnittelussa.

Hankealueelle sijoittuu arviointiselostuksen mukaan seitsemän lomarakennusta. Lisäksi muutama lomarakennus sijoittuu aivan hankealueen rajan tuntumaan. Lomarakennusten sijoittuminen tuulivoimahankealueelle on yleensä harvinaista. Varsinkin hankealueen keskellä sijaitsevat lomarakennukset tulisivat vaihtoehdossa 1 ja vaihtoehdossa 3 kokonaan tai useasta suunnasta saarretuiksi voimaloilla. Mikäli hankealueen lomarakennukset ovat luvitettu loma-asunnoiksi, aiheutuu suunnitelluista voimaloista vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 yhteysviranomaisen käsityksen mukaan ainakin osaan hankealueen lomarakennuksista sellaisia suuruudeltaan merkittäviä kokonaisvaikutuksia, ettei hanketta voi pitää näiltä osin hyväksyttävänä.

Hankkeeseen tuli muihin tuulivoimahankkeisiin verrattuna huomattavasti enemmän kielteistä palautetta alueen asukkailta ja loma-asujilta. Monilla ihmisillä on huoli tuulivoimaloiden määrän merkittävästä kasvusta Iissä. Arvioinnin mukaan vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat kokonaisuudessaan kohtalaisia kielteisiä kaikissa vaihtoehdoissa. Asukasnäkemykset kielteisistä vaikutuksista elinympäristön laatuun ja viihtyvyyteen eivät kuitenkaan näy suoraan arvioinnissa. Yhteenvetotaulukossa olisi ollut hyvä tuoda esiin myös asukaskyselyn tulos hankkeen vaihtoehdoista ja vaikutusten merkittävyydestä. Yhteysviranomainen toteaa, että kun kyseessä on varsin laaja alue, jolle tuulivoimaa rakennettaisiin, voi alueella olla erilaisia osa-alueita vaikutuksen merkittävyyden näkökulmasta. Elinolot ja viihtyvyysvaikutukset voivat esim. joillakin kylillä nousta vähäistä selvästi suuremmiksi. Kun tuulivoimaa on jo rakennettu ja kun uusia laajoja tuulivoimahankkeita suunnitellaan lisää, on elinympäristön laatutekijöiden ja asuinviihtyvyyden muutokset arvioitava huolellisesti.

Olhavan pohjoispuolelle rakennetuista voimaloista aiheutuu ympäristöön ja maisemakuvaan jo nykyisellään voimakkaita vaikutuksia ja maiseman sietokyky uusia muutoksia vastaan on yhteysviranomaisen käsityksen mukaan jo ennalta rasitettu. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakunta-kaavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä Olhava-Myllykangas-Palokangas-alueen toteuttamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu merkitykseltään kohtalaisiksi – suuriksi. Ollinkorven hankkeessa tulisi pystyä varmistumaan, että lisämuutos maisemakuvassa on hyväksyttävissä, jolloin hankkeen maisemallisia vaikutuksia tulee vähentää Olhavan kyläalueen suuntaan.

3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä tuulivoima-alueen Pohjois-Ii (tv-1 313) vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille on arvioitu kohtalaiseksi–suureksi. Arvioinnista käy ilmi, että vaikutusten kannalta suurin maisemallisten muutosten herkkyys johtuu Pohjois-Iin ja Iijokisuiston sekä Iijoen etelärannalle sijoittuviin kulttuuriympäristöihin ja Iin keskustaajaamaan. Vaikutuksen suuruus on maakuntakaavassa osoitetun tuulivoima-alueen osalta arvioitu kokonaisuutena kohtalaiseksi. RKY-kohteissa (Iin Hamina, Akolan tila) vaikutus voi olla kohtalainen–suuri tuulivoima-alueen eteläosaan sijoittuvista voimaloista johtuen. Tarkemmassa suunnittelussa tulisi pystyä varmistamaan erityisesti se, ettei hankkeen toteuttaminen merkitse arvojen heikentymistä valtakunnallisesti arvokkailla Akolan tilan sekä Iin Haminan ja kauppapaikan RKY-alueilla. Samoin olisi pystyttävä varmistamaan, ettei hankkeella heikennetä Iijokisuistossa sijaitsevia suojelukohteita (Hulkon mökki ja Koiviston tilan rakennukset).

Kokonaisuudessaan hankevaihtoehto VE1 on laajuutensa ja kohdentumisensa puolesta luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisin. VE3 on jonkin verran parempi, mutta myös tämä kohdistuu osin monimuotoisuuden kannalta arvokkaille kohteille ja pirstoo niitä mm. laajan tieverkoston vuoksi. Kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutusten kannalta VE2 on vaihtoehdoista paras.

Yhteysviranomainen toteaa, että sekä VE1 että VE3 ovat isoja hankkeita ja voimaloita on huomattavan paljon suhteessa siihen, kuinka paljon maakuntakaavan mukaisille kahdelle pienelle tv-alueelle (tv-1 312 ja 313) voisi sijoittaa voimaloita. Ollinkorven muutonhavainnoinnin perusteella näistä lisäksi itäinen (tv-1 312) osoittautui sijainniltaan epäedulliseksi muuttavien lintujen (etenkin piekana) suuren määrän perusteella. Yhteysviranomainen kiinnittää huomiota siihen, että 3. vaihemaakuntakaavan ratkaisuilla oli tarkoitus varmistaa, ettei päämuuttoreitille rakenneta kestämättömästi tuulivoimaloita, kun lainvoimaisissa tuulivoimayleiskaavoissa oli jo huomattava määrä tuulivoimaloita, joista suuri osa oli myös rakennettu.

Arvioinnin tulosten ja saadun palautteen perusteella yhteysviranomainen toteaa, etteivät VE1 ja VE3 ole maakuntakaavan mukaisia; ne eivät toteuta riittävästi maakuntakaavaa ja siinä tavoiteltuja periaatteita. Ollinkorven tuulivoimayleiskaava ei siten ole toteuttamiskelpoinen VE1 ja VE3 mukaisena. VE2 on toteuttamiskelpoinen tai kehitettävissä sellaiseksi. Mikäli vaihtoehtoa VE3 halutaan kehittää toteuttamiskelpoiseen suuntaan, on laadittava tarkemmat selvitykset pienemmästä ja ympäristöllisesti haitattomammin sijoitetusta voimalamäärästä.

Hanketta suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei suunniteltava uusi hanke lisää melurasitusta Olhavassa sijaitseville niille asuinkiinteistöille, joille kohdistuu jo nykyisistä voimaloista ohjearvot ylittävää tai lähelle sitä olevia laskennallisia melutasoja. Esitettyä vaikutusarviota, jossa todetaan, että Olhavan alueelle ei kohdistu Ollinkorven suunnasta raja-arvot ylittäviä melutasoja ei voi pitää riittävänä. Hankkeiden yhteisvaikutuksista olisi tullut olla yhteismelumallinnus Olhavan alueen osalta.

Yhteysviranomainen toteaa hankkeen keskeiseksi lieventämistoimeksi kehittää sijoitussuunnitelmaa mm. hankkeen alueellisella supistamisella, joka voi sisältää myös voimaloiden välisen etäisyyden pienentämisen.

Iin Ollinkorven tuulivoimahankkeen perustiedot:

Vaihtoehto 0 (VE0). Hanketta ei toteuteta.

Vaihtoehto 1 (VE1). Ollinkorven alueelle rakennetaan 63 voimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 5–9 MW.

Vaihtoehto 2 (VE2). Ollinkorven alueelle rakennetaan 15 voimalan tuulivoimapuisto. Voimalat sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 5–9 MW.

Vaihtoehto 3 (VE3). Ollinkorven alueelle rakennetaan 42 voimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 5–9 MW.

Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, napakorkeus noin 200 metriä ja roottorin halkaisija enintään 200–250 metriä. Ollinkorven tuulivoimapuiston suunniteltujen voimaloiden yksikköteho on noin 5–9 MW. Voimalatyyppeinä tarkastellaan haruksellista ja haruksetonta tuulivoimalaa. Ilmatar tutkii ensisijaisesti haruksetonta voimalaa.

Tuulivoimaloiden tornit ja konehuoneet varustetaan lentoestevaloilla. Tuulivoimaloiden tornit ovat joko teräsrakenteisia, betonirakenteisia tai niiden yhdistelmiä. Tuulivoimala voidaan varustaa haruksilla, jolloin torniin kiinnitetään harusvaijerit. Harusvaijereita on tyypillisesti kolme kappaletta ja niille tulee omat perustukset noin 100 m päähän voimalasta kuitenkin voimalan koon mukaan.

Tuulivoimapuiston liittämiseksi kantaverkkoon tutkitaan kahta liittymispistevaihtoehtoa. Ensimmäinen liittymispistevaihtoehto on Fingridin suunnitteleman uuden 400 kV+110 kV:n johdon rinnalle rakennettava uusi Hervan sähköasema hankealueen koillispuolella, jonka sijainti tulee tarkentumaan. Toinen liittymisvaihtoehto on hankealueen kaakkoispuolella sijaitseva Isokankaan sähköasema. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tuukka Pahtamaa (puh. 0295 038 394), etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Yleiskaavasta: Iin kunnan tekninen johtaja Ville Keränen puh. 040 677 1933 ja maankäytön suunnittelija Heini Ervasti puh. 050 4083811


Hankkeesta Ilmatar Ii Oy:stä, Ilmatar Energy Oy:stä Noora Jaakamo puh. 050 406 3136 sekä YVA- ja kaavakonsultti Ramboll Finland Oy:ltä Joonas Hokkanen puh. 040 035 5260 ja Johanna Korkiakoski puh. 040 867 3936.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Kasviplanktonin kevätkukinta värjäsi vettä Oulun edustalla merialueella12.4.2024 15:57:19 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti Oulun edustan merialueelta Kuivasmereltä Taskisenrannasta tehtyä vesistöhaittailmoitusta. Ilmoituksen mukainen ruskea vesi, haju ja verkkojen limoittuminen johtui todennäköisesti kasviplanktonin kevätkukinnasta. Kasviplanktonlevät voivat lisääntyä massoittain jään alla, kun valon määrä lisääntyy ja ravinteita on riittävästi. Kevätkukinta voi värjätä veden ruskeaksi tai punertavaksi ja sotkea verkkoja. Maalis- ja huhtikuun alun näytteissä vedenlaatu oli talviajalle tyypillinen. Pitkästä jäätalvesta huolimatta happitilanne oli syvemmillä alueilla hyvä. Matalaa ranta-aluetta on kuitenkin paljon ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetuilla alueilla happitilanne on voinut heikentyä, mikä on voinut aiheuttaa hajuja ja kuplimista avannosta. Voimakkain kasviplanktonin kevätkukinta lienee ajoittunut maalis- ja huhtikuun näytteenottojen väliin. Vesinäytteiden ja vedenlaatutulosten osalta täytyy huomioida, että ne kertovat aina näytteenottohetken tilanteen. Vesist

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye