Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat hyyteiden nostamasta korkeasta vedenpinnasta Iijoen vesistöalueella Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla

Jaa
Syksyn runsaiden sateiden myötä Iijoen valuma-alueella on paljon vettä ja Iijoessa virtaama ovat ajankohtaan nähden suuria. Tämän vuoksi Iijokeen ei ole pakkasista huolimatta joka paikkaan muodostunut hyyteiltä suojaavaa jääkantta. Jääkannen puuttumisen takia jokivesi on päässyt kokonaisuudessaan jäähtymään ja Iijokeen on jo viikkojen ajan muodostunut virtausta haittaavaa hyydettä.
Tulvakameran kuvaa Kostonjoen Kypäräkoskelta, Taivalkoski
Tulvakameran kuvaa Kostonjoen Kypäräkoskelta, Taivalkoski

Vaikka virtaamat ovat viime viikkoina huomattavasti pienentyneet, jokivesi on edelleen haitallisen korkealla Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla. Virran mukana kulkeutuva hyyde on tukkinut jokiosuuksia jääkannen alla kymmenien kilometrien pituudelta. Vedenkorkeus on hyyteiden vuoksi paikoin yhtä korkealla kuin kevättulvan aikana.

Joessa ei ole varsinaisia hyyteiden muodostamia patoja, vaan koko joki on hyyteen tukkima, minkä takia varsinaisiin tulvan torjuntatöihin ei voida ryhtyä esim. räjäyttämällä tai kaivinkoneella jäämassoja siirtäen.

Muilla jokivesistöillä kuten esim. Kiiminkijoella hyydetilanne on rauhoittunut ja vesipinnat ovat laskussa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa tulvariskialueilla varautumaan hyyteen nostamaan korkeaan vesipintaan mm. omatoimisella kiinteistöjen suojaamisella ja poistamalla tulvavaara-alueilla kastumisvaarassa olevat tavarat.

ELY-keskus ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos seuraavat tilannetta säännöllisesti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vesistöyksikön päällikkö Tero Väisänen, p. 0295 038 434, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Vesitilanne, ennusteet: vesitalousasiantuntija Timo Hampinen, p. 0295 038 284, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Säännöstely: vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen, p. 0295 016 392, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Valtakunnallinen tulvakeskus: johtava hydrologi Bertel Vehviläinen (valtakunnallinen vesistömalli hydrologiset ennusteet), p. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvat

Tulvakameran kuvaa Kostonjoen Kypäräkoskelta, Taivalkoski
Tulvakameran kuvaa Kostonjoen Kypäräkoskelta, Taivalkoski
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Kasviplanktonin kevätkukinta värjäsi vettä Oulun edustalla merialueella12.4.2024 15:57:19 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti Oulun edustan merialueelta Kuivasmereltä Taskisenrannasta tehtyä vesistöhaittailmoitusta. Ilmoituksen mukainen ruskea vesi, haju ja verkkojen limoittuminen johtui todennäköisesti kasviplanktonin kevätkukinnasta. Kasviplanktonlevät voivat lisääntyä massoittain jään alla, kun valon määrä lisääntyy ja ravinteita on riittävästi. Kevätkukinta voi värjätä veden ruskeaksi tai punertavaksi ja sotkea verkkoja. Maalis- ja huhtikuun alun näytteissä vedenlaatu oli talviajalle tyypillinen. Pitkästä jäätalvesta huolimatta happitilanne oli syvemmillä alueilla hyvä. Matalaa ranta-aluetta on kuitenkin paljon ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetuilla alueilla happitilanne on voinut heikentyä, mikä on voinut aiheuttaa hajuja ja kuplimista avannosta. Voimakkain kasviplanktonin kevätkukinta lienee ajoittunut maalis- ja huhtikuun näytteenottojen väliin. Vesinäytteiden ja vedenlaatutulosten osalta täytyy huomioida, että ne kertovat aina näytteenottohetken tilanteen. Vesist

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye