Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kokoaa toimijoita selvittämään Fennovoiman ydinvoimalahankkeen alasajon vaikutuksia ja tarvittavia tukitoimia (Pohjois-Pohjanmaa)

Jaa
Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen alasajolla on merkittäviä suoria ja välillisiä vaikutuksia Pyhäjoen ja lähialueen elinkeinoille ja työllisyydelle. Vaikutukset heijastuvat myös laajemmalle alueelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kokoaa alueen viranomaisia ja Hanhikivi-hankkeen toimijoita selvittämään tarvittavien tukitoimien laajuutta. Työryhmien tavoitteena on löytää keinoja elinkeinoille ja työvoimalle aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi. Toimintamalli perustuu työ- ja elinkeinoministeriön äkillisten rakennemuutosten hallinnan konseptiin.

Pyhäjoelle on perustettu ydinvoimala-hankkeen aikana kymmeniä uusia yrityksiä sekä yritysten toimipisteitä. Osaan yrityksiä hankkeen alasajo vaikuttaa välittömästä, osaan viiveellä. Alueelle on muuttanut työntekijöitä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin, useat perheineen. Varsinaisella ydinvoimala-alueella on viime aikoina työskennellyt muutamia satoja työntekijöitä.  Hankkeen alasajolla on vaikutuksia paitsi rakennushankkeessa suoraan työskenteleviin, myös merkittävästi alueen matkailu-, kaupan- ja palvelualan yrityksiin, perheisiin ja kuntien palveluihin. Kunnat ja viranomaiset ovat myös investoineet merkittävällä tavalla mm. alueen infrastruktuurin kehittämiseen.

Tilannekuvan ja jatkotoimien tueksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on perustanut viranomaisista koostuvan työryhmän. Mukana ryhmässä ovat ELY-keskus, TE-toimisto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Finnvera, Business Finland, Pyhäjoen kunta sekä alueen kunnalliset elinkeinoyhtiöt. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran kuluvalla viikolla.  ELY-keskus kokoaa myös laajemman toimijaverkoston, Hanhikivi-ryhmän, jossa mukana ovat edellä mainittujen toimijoiden lisäksi edustus yrittäjäjärjestöistä, hankkeen päätoteuttajista ja yrityksistä, joita muuttunut tilanne koskee sekä koulutusorganisaatioista. Työryhmien tehtävänä on selvittää tarvittavien tukitoimien laajuus ja löytää keinoja elinkeinoille ja työvoimalle aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi. Puheenjohtajana ryhmissä toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0400 197 187

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Kasviplanktonin kevätkukinta värjäsi vettä Oulun edustalla merialueella12.4.2024 15:57:19 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti Oulun edustan merialueelta Kuivasmereltä Taskisenrannasta tehtyä vesistöhaittailmoitusta. Ilmoituksen mukainen ruskea vesi, haju ja verkkojen limoittuminen johtui todennäköisesti kasviplanktonin kevätkukinnasta. Kasviplanktonlevät voivat lisääntyä massoittain jään alla, kun valon määrä lisääntyy ja ravinteita on riittävästi. Kevätkukinta voi värjätä veden ruskeaksi tai punertavaksi ja sotkea verkkoja. Maalis- ja huhtikuun alun näytteissä vedenlaatu oli talviajalle tyypillinen. Pitkästä jäätalvesta huolimatta happitilanne oli syvemmillä alueilla hyvä. Matalaa ranta-aluetta on kuitenkin paljon ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetuilla alueilla happitilanne on voinut heikentyä, mikä on voinut aiheuttaa hajuja ja kuplimista avannosta. Voimakkain kasviplanktonin kevätkukinta lienee ajoittunut maalis- ja huhtikuun näytteenottojen väliin. Vesinäytteiden ja vedenlaatutulosten osalta täytyy huomioida, että ne kertovat aina näytteenottohetken tilanteen. Vesist

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye