Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, TE- toimisto ja Oulunkaaren kunnat: Oulunkaaren näkymät positiiviset - yhteistä ponnistelua tarvitaan edelleen alueen kehittämiseksi

Työllisyys ja yritysten tilanne kokonaisuudessaan on Pohjois-Pohjanmaalla paranemassa hyvää vauhtia, kertoi johtaja Petri Keränen. Oulunkaaren seutukunnassa työllisyystilanne on maakunnan heikoimpia ja samaan aikaan koetaan myös haasteita osaavan työvoiman saamisessa.  Yrityksiä Oulunkaarella on syntynyt hyvin ja niitä tarvitaan edelleen lisää työllisyyden kohentamiseksi. Hyvä verkostoyhteistyö koko yrityspalveluverkostossa on tukenut hyvää kehitystä, totesi Keränen. Erityisesti alkavien yrittäjien ja yritysten osalta kuntien elinkeinopalvelut ovat keskeisessä roolissa. Toimialojen ja alueidenkin välillä on elinkeinojen toipumisessa kuitenkin eroja. Uusi EU-rakennerahastokausi ja maaseuturahasto tarjoaa edelleen rahoitusta kehittämiseen.

Johtaja Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimistosta painotti puheenvuorossaan sitä, että osa tämän alueen kunnista on jo mukana työllisyyden kuntakokeiluissa, osa ei. TE-palvelut 2024- toimintamallin kehitystyö on kuntakokeilujen rinnalla meneillään. Uuden malliin käyttöönotto koskettaa kaikkia kuntia. Kumppanuustyö tukee muutoksen valmistelua. Yhteisellä työllä saamme työllisyysastetta nostettua, kannusti Mäki.

Ylijohtaja Jonas Liimatta alusti keskustelua ajankohtaisilla ympäristöasioilla. Esille nousi seutukunnan tuulivoimahankkeiden lisääntyminen mahdollisimman hallitusti, hiilinieluista huolehtiminen, turvetuotannon hiipuminen sekä kuntien verkostoituminen vesienhoidossa. ELY-keskuksen ja seudun strategisena tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Alueella on ollut ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää aktiivista toimintaa jo pitkään ja suurin osa kunnista on ns. HINKU-kuntia. Sopeutumisesta on hyvä esimerkki Pudasjärven koordinoima vesihuoltoon liittyvä varautumishanke Koillismaalla sekä Vaalan ja Utajärven yhteistyö vesihuollonkehittämiseksi. Vähähiilisyyden energiamurros ja kiertotalous näkyy jo alueellamme ja siinä on haasteiden lisäksi runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Rahoitusta näihin teemoihin on haettavissa EU:n rakenne- ja maaseuturahaston sekä korona elpymisvälineiden kautta, totesi Liimatta.

Johtaja Timo Mäkikyrö kertoi seminaarissa liikennesektorin katsauksen. Valtatien 4 Oulu - Kemi hankkeen rakennustyöt saadaan päätökseen kuluvana vuonna Iin pohjoispuolella. Nelostien jakokehittämistä suunnitellaan kuitenkin koko ajan ja Iin ohikulkutien toteuttamissuunnitelmien käynnistämin ensi vuonna on ELY-keskuksen tavoitteena. Lisäksi nelostien tulevaisuuden kehittämistä selvitetään Olhavan ja Kuivaniemen välillä syksyllä käynnistyvällä suunnitteluhankkeessa.

Seudun kuntien alueella tehdään mittavia päällystystöitä valtatiellä 4 sekä valtatiellä 22. Lisäksi uudelleen päällystetään Utajärveltä Puolangalle johtavaa tietä noin 15 km matkalla. Tienpidon rahoitus ei kuitenkaan riitä vähemmän liikennöidyn päällystetyn tieverkon kunnostamiseen, joten niiden kunto heikkenee

edelleen. Pudasjärvellä rakennetaan uutta kiertoliittymää valtatielle 20 ja lisäksi hankkeen yhteydessä tehdään tiejärjestelyjä. Hanke toteutetaan kokonaisuudessaan Pudasjärven kaupungin rahoituksella.

Utajärven Mustikkakankaan Teollisuusalueen liittymään valtatielle 22 on eduskunta osittanut 400 000 € rahoituksen. Hankkeen toteutus ajoittuu ensi vuodelle. Vaalan uuden vankilan liikennejärjestelyihin liittyen rakennetaan Järvikyläntielle kevyen liikenteen väylää, jonka Vaalan kunta rahoittaa ja vastaa myös rakennuttamisesta.

ELY -keskus on perustanut alueelliset joukkoliikennetyöryhmät, jotka käynnistävät palvelutasosuunnittelun Utajärven, Vaalan sekä Pudasjärven alueella. Väylävirasto laatii lähijunaliikenneselvitystä Oulun seudulle.

ELY-keskus järjestää kuntien johdolle seutuseminaareja yhdessä TE-toimiston kanssa Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa säännöllisesti. ELY-keskus vastaa valtion aluehallintoviranomaisen roolissa elinkeinojen, liikenteen ja ympäristön kehittämisestä alueilla. Tilaisuuksien tavoitteena on vuoropuhelu kuntien kanssa ja yhteisten kehittämiskohteiden tunnistaminen.