Kohti toimivaa ja kestävää hyvinvointialuetta

Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma antoi katsauksen valmistelun tilanteeseen ja esitteli rekrytointien etenemistä. Hallinto kevenee, kun alueen nykyisistä 21 organisaatiosta muodostuu yksi yhteinen hyvinvointialue. Esimerkiksi sote-tuotannon osalta johtaja- ja päällikkötehtävien määrä vähenee nykyisten organisaatioiden 134:stä 52:een. Tavoitteena on tarkoituksenmukainen ja toimiva organisaatio, jossa lähiesihenkilötyötä tuetaan.

Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä antoi katsauksen hyvinvointialueen rahoitukseen ja talouteen. Hän muistutti uudistuksen vievän aikaa useamman valtuustokauden. Nyt tehtävillä päätöksillä tulee varmistaa turvallinen siirtymä mutta myös mahdollistaa pitkäjänteinen kehittäminen. Demokratian vaaliminen on keskeistä, ei pelkästään toimielinten työn kautta vaan laajemmin osallisuuden kautta. Ahonen antoi viestiksi hyvinvointialueen talouden suunnitteluun, että toiminnan aito uudistaminen on otettava suunnittelun lähtökohdaksi.

Sote-palvelujen järjestämisen valmistelija Anu Vuorinen kertoi taloudesta ja rahoituslaskelmista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta. Hyvinvointialue on antanut rahoituslaskelmista lausunnon, jonka mukaan hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset ovat oikeansuuntaisia ja toteuttavat aiempaa paremmin rahoituslain henkeä resurssien kohdentamisesta väestön palvelutarpeiden ja alueiden erityispiirteiden pohjalta.

Esitetty yliopistosairaalalisä kompensoisi yliopistollisen sairaalan ylläpidosta hyvinvointialueille aiheutuvia muita hyvinvointialueita korkeampia kustannuksia. Tämä on selkeä parannus rahoituksen kriteereihin. On kuitenkin ongelmallista, että siirtymätasauksen vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla yliopistosairaalalisä toteutuu täysimääräisesti vasta vuonna 2028.

Nousupaineita ensi vuodelle tuovat kustannustason ja palvelutarpeen kasvu, lainsäädännön uudet velvoitteet, muutoskustannukset ja rakennusinvestoinnit sekä hoito- ja palveluvelat. Kustannukset haastavat, mutta Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet tarttua työhön vahvalla tietojohtamisella, strategian asettamin päämäärin ja yhteistyössä.

Strategia viitoittaa hyvinvointialueen tulevaisuutta

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialuestrategian, joka määrittelee hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategia sisältää hyvinvointialueen tavoitetilan ja palvelulupauksen sekä arvot. Lisäksi se määrittää painopisteet palvelulupauksessa onnistumiseksi. Niihin sisältyvät strategiset periaatteet ja toimenpiteet konkretisoivat strategiatyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja sote-palvelujen järjestämisen valmistelija Anu Vuorinen esittelivät strategiaa, joka on syntynyt laajan osallisuuden, kuulemisen, yhteistyön ja alueellisen tiedon pohjalta. Strategiatyöhön on osallistunut kattava joukko eri toimijoita: asukkaita, henkilöstöä, poliittisia ryhmiä, yhdistyksiä ja yrityksiä sekä muita sidosryhmiä.

Valtuutetut kävivät strategiasta vilkasta keskustelua. Ryhmäpuheenvuorot käyttivät Niilo Keränen (Keskusta), Pekka Simonen (Kokoomus), Pirjo Sirviö (SDP), Anna Koskela (Perussuomalaiset), Anne Huotari (Vasemmistoliitto), Susa Vikeväkorva (Vihreä liitto), Matti Heikkinen (Kristillisdemokraatit) ja Tuukka Mäkiranta (Valta kuuluu kansalle).

Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki muutosesityksen, jossa strategiaan tehtäisiin seuraava lisäys:

Teemme aktiivisesti työtä kestävän kehityksen ja hyvinvointia tukevan ympäristön eteen ja tavoittelemme hiilineutraalia toimintaa. Potilasturvallisuuden ja palveluiden toimivuuden varmistaminen on kuitenkin ensisijaista.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä, jossa pohjaesitys oli JAA ja perussuomalaisten valtuustoryhmän muutosesitys oli EI, annettiin 60 JAA-ääntä ja 9 EI-ääntä. Näin pohjaesitys tuli hyväksytyksi.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli kiitti strategian valmistelusta ja lopputuloksesta, joissa näkyvät kattavasti eri näkökulmat ja yhteistyö. Tölli muistutti, että olemme rakentamassa uutta ja että mahdollisuudet aitoon uudistumiseen ovat hyvät, kun teemme yhteistyötä ja annamme tukemme henkilöstölle ja toinen toisellemme. Koko strategian läpäisevänä asiana on potilasturvallisuus, joka on ensiarvoinen kaikkiin muihin tavoitteisiin nähden.

NordLab hyvinvointialueen laboratoriopalveluiden tuottajaksi

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLabin toimitusjohtaja Anne Piikivi esitteli laboratoriopalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueella.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen laboratoriopalveluiden tuottajana toimii NordLab. Ensisijaisena organisoitumismuotona on hyvinvointiyhtymä. Pohjois-Suomen yhteistyöalueella jatketaan yhteistyötä ja NordLab jatkaa hyvinvointialueiden yhteisenä laboratoriopalveluiden tuottajana. Esitystä käsitellään samansisältöisenä myös Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden valtuustoissa.

Aluevaltuusto hyväksyi konserniohjeen

Konsernipalvelujen johtaja Jouko Luukkonen esitteli hyvinvointialueen konserniohjetta, joka sisältää konsernin omistajaohjauksen periaatteet. Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa konsernin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on konsernin emoyhteisö ja sen tytäryhteisöjä ovat kaikki ne yhteisöt tai säätiöt, joissa hyvinvointialue joko yksin tai yhdessä muiden kanssa käyttää määräysvaltaa.

Käsittelyyn useita valtuustoaloitteita

Valtuutetut ja valtuustoryhmät tekivät kuusi valtuustoaloitetta. Aloitteissa ehdotettiin käyttäjäkyselyä sähköisten palveluiden käyttäjille järjestämissuunnitelman rakentamisen tueksi ja osallisuuden lisäämiseksi, seniorineuvolatoiminnan aloittamista ja selvityksen tekemistä työaikapankin käyttöönotosta. Lisäksi tehtiin aloitteet mielenterveys- ja päihdeneuvoston perustamiseksi, matalan kynnyksen mielenterveyden puhelinpalveluiden järjestämisestä ja kuntouttavasta työtoiminnan valmistelusta.

Seuraavat kokoukset ja pöytäkirja

Aluevaltuusto kokoontuu kevään aikana vielä kaksi kertaa: 30.5. ja 20.6.

Kokouksen tallenne on nähtävissä verkkosivuilla kokouksen jälkeisestä päivästä alkaen kahden viikon ajan.

Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäväksi hyvinvointialueen verkkosivuille: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/aluevaltuusto/