Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan
16.1.2023 09:00:00 EET | Kokkolan kaupunki | Tiedote
Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.
”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.
”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.
”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys.
”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme. Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.
”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.
Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.
”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.
”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.
”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä
on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessä on valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.
Ohjelman allekirjoittajat:
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995
Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168
Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja, 040 625 6535
Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200
Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja, 044 710 0303
Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja, 08 439 3111
Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403
Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja, 016 259 200
Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja, 044 4294 210
Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja, 044 505 4639
Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820
Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244
Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori, 020 611 0200
Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori, 0400 293 545
Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori, 044 7101 600
Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori, 044 725 0310
Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505
Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514
Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 050 5277 288
Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja, 044 728 7100
Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja, 040 039 2139
Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 0500 561 145
Lisätiedot allekirjoittajilta.
Tietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Kultur- och fritidsnämnden beslutar om att serviceverksamheten vid Karleby Idrottsgård upphör25.5.2026 15:58:47 EEST | Pressmeddelande
Karleby Idrottsgård som färdigställdes 1964 har tjänat stadens invånare som en mångsidig idrotts- och evenemangsplats i flera decennier. Avsikten är Kokkola Areena som färdigställs hösten 2026 ersätter Idrottsgården. Idrottsgårdens norra del revs i april 2025 för att ge plats åt Kokkola Areenas fotbollsstadion. Efter det har bara Idrottsgårdens ursprungliga bågformade del och gymmet som upprätthålls av staden varit i användning. Ett privat Fressi24h-gym kommer att öppnas i Kokkola Areenas lokaler i början av september Det är ännu oklart hur Idrottsgården kommer att användas framöver. Byggnaden kommer i oavsett att behöva en omfattande renovering. Miljöhälsovårdsnämnden beslutade den 31 januari 2023 att användningen av lokalerna i den gamla delen får fortsätta tills nya ersättande lokaler är färdiga. Kultur- och fritidsnämnden ska beslut att serviceverksamheten vid Karleby Idrottsgård upphör samt att gällande hyresavtal sägs upp och upphör att gälla den 30 september 2026. Samarbetsförha
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää Kokkolan Urheilutalon palvelutoiminnan päättymisestä25.5.2026 15:58:47 EEST | Tiedote
Vuonna 1964 valmistunut Kokkolan Urheilutalo on palvellut kaupunkilaisia monipuolisena liikunta- ja tapahtumapaikkana useiden vuosikymmenten ajan. Syksyllä 2026 valmistuvan Kokkola Areenan on tarkoitus korvata Urheilutalon toiminta. Urheilutalon pohjoisosa purettiin Kokkola Areenan jalkapallostadionin tieltä huhtikuussa 2025, jonka jälkeen käyttöön jäi alkuperäinen kaarihalliosa sekä kaupungin ylläpitämä kunto- ja voimailusali. Kokkola Areenalla kuntosalille varatussa tilassa avautuu syyskuun alussa yksityinen Fressi24h-kuntosali. Urheilutalon kiinteistön mahdollinen myöhempi käyttötarkoitus on tässä vaiheessa avoinna. Rakennus tulee joka tapauksessa vaatimaan laajoja korjaustoimenpiteitä. Ympäristöterveyslautakunta päätti 31.1.2023 jatkaa vanhan osan tilojen käyttöä siihen saakka, kunnes korvaavat tilat valmistuvat Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan on tarkoitus päättää Urheilutalon palvelutoiminnan päättymisestä ja voimassa olevien vuokrasopimusten irtisanomisesta päättymään 30.9.20
Föreslå mottagare av Karlebymedaljen!25.5.2026 13:40:54 EEST | Pressmeddelande
Karleby stads förtjänstmedaljer har utdelats i nästan 50 år. Förtjänstmedaljerna är uppdelade i tre kategorier: guld, silver och brons.
Ehdota Kokkola-mitalin saajaa!25.5.2026 13:40:54 EEST | Tiedote
Kokkolan kaupungin kunniamitaleja on jaettu jo 50 vuoden ajan. Kunniamitaleja jaetaan kolmessa kategoriassa: kultainen, hopeinen ja pronssinen.
Fallrisk som anknyter till fibercementskivor för balkongräcken25.5.2026 13:33:16 EEST | Pressmeddelande
Den 21 maj 2026 publicerade olycksutredningscentralen en olycksriskanmälan gällande fibercementskivor som används i balkongräcken. Byggnadstillsynen i Karleby instruerar bostadsaktiebolag och andra fastighetsägare att vidta åtgärder för att göra balkong- och terrassräcken säkra om byggnaden har fibercementskivor som fallskydd.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
