Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan
Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.
”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.
”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.
”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys.
”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme. Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.
”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.
Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.
”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.
”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.
”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä
on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessä on valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.
Ohjelman allekirjoittajat:
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995
Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168
Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja, 040 625 6535
Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200
Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja, 044 710 0303
Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja, 08 439 3111
Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403
Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja, 016 259 200
Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja, 044 4294 210
Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja, 044 505 4639
Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820
Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244
Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori, 020 611 0200
Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori, 0400 293 545
Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori, 044 7101 600
Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori, 044 725 0310
Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505
Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514
Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 050 5277 288
Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja, 044 728 7100
Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja, 040 039 2139
Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 0500 561 145
Lisätiedot allekirjoittajilta.
Tietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Flyg bland fåglarna och spring in i sportens värld – höstens publika visningar bjuder in dig till museet!29.10.2025 11:00:17 EET | Pressmeddelande
Hösten på K.H.Renlund Museum erbjuder fascinerande perspektiv på utställningarna som visas. Det finns inspirerande publika visningar som fördjupar dig i både fågelvärlden och sportens mångsidiga historia i Karleby och Mellersta Österbotten. Visningarna arrangeras på både finska och svenska – välj din och kom och lyssna på berättelser om natur och sport!
Lennä lintujen pariin ja spurttaa urheilun maailmaan – syksyn yleisökierrokset kutsuvat museolla!29.10.2025 11:00:17 EET | Tiedote
K.H.Renlundin museon syksy tarjoaa kiehtovia näkökulmia esillä oleviin näyttelyihin. Luvassa on inspiroivia yleisökierroksia, joissa sukelletaan niin lintujen maailmaan kuin urheilun monipuoliseen historiaan Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla. Kierroksia järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi – valitse omasi ja tule kuuntelemaan tarinoita luonnosta ja urheilusta!
Budget 2026 / Stadsdirektörens förslag10.10.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Efter flera svåra år visar den finländska ekonomin tecken på måttlig tillväxt. Den avtagande inflationen och sjunkande räntenivån stödjer hushållens köpkraft, och tillväxtutsikterna stärks särskilt av investeringar som drivs av projekt som hänför sig till grön omställning och försvaret Enligt finansministeriets prognos förväntas bruttonationalprodukten växa med ca en procent per år under de närmaste åren, men den höga skuldsättningen och geopolitiska osäkerheten utgör fortfarande betydande risker. Underskottet i de offentliga finanserna minskar gradvis, men trycket på den offentliga skuldkvoten ökar till följd av stigande försvarsutgifter. Kommunernas ekonomiska situation förblir däremot ansträngd. Årsbidragen räcker inte till för att täcka växande investeringsutgifter, och lånebeståndet fortsätter att växa under hela granskningsperioden. Skatteinkomsterna förväntas öka kraftigt från och med 2026, men de positiva effekterna från inkomstökningen planas snabbt ut av de stigande kostnader
Talousarvio 2026 / Kaupunginjohtajan esitys10.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden näkymät ovat kääntymässä varovaiseen kasvuun useiden vaikeiden vuosien jälkeen. Inflaation hidastuminen ja korkotason lasku tukevat kotitalouksien ostovoimaa, ja erityisesti vihreän siirtymän sekä puolustushankkeiden vauhdittamat investoinnit nostavat kasvunäkymiä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa noin prosentin vuosivauhtia lähivuosina, mutta korkea velkataso ja geopoliittinen epävarmuus muodostavat edelleen merkittäviä riskejä. Julkisen talouden alijäämä supistuu vähitellen, mutta puolustusmenojen kasvu lisää paineita valtion velkasuhteen nousuun. Kuntien taloustilanne sen sijaan säilyy kireänä. Vuosikatteet eivät riitä kattamaan kasvavia investointeja, ja lainakanta jatkaa kasvuaan koko tarkastelujakson ajan. Verotulojen ennustetaan kasvavan selvästi vuodesta 2026 alkaen, mutta menojen kasvu – erityisesti työvoimakustannusten ja sosiaalimenojen osalta – syö nopeasti tulojen tuomaa helpotusta. Pitkittynyt työttömyys ja toimeentulotukim
Höstdag i Havsparken den 13 oktober9.10.2025 11:20:07 EEST | Pressmeddelande
Karleby stad har mottagit en generös donation från Ahola Group, som firar sitt 70-årsjubileum i år. Med hjälp av donationen har nya lekredskap införskaffats till Havsparkens lekplats.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme