Helsingin yliopisto

Pohjoismaissa romaniväestöä syrjitään yhä koulutuksessa

Jaa

Jenni Helakorpi tutkii 19.elokuuta tarkastettavassa väitöksessään pohjoismaisten romanivähemmistöjen koulutusta, rasismia ja valkoisuutta. Koulutusjärjestelmän sisällä oleviin syrjiviin mekanismeihin ei vieläkään juuri puututa.

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Kasvatustieteen maisteri Jenni Helakorpi analysoi kansallisten romanivähemmistöjen peruskoulutuksen edistämiseksi tehtyä työtä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

–Politiikan tasolla keskitytään vain romanioppilaiden ja heidän vanhempiensa toimintaan, Helakorpi toteaa.

Koulutusjärjestelmän käytäntöjä on muutettava

Koulutusjärjestelmässä on kuitenkin syrjiviä mekanismeja, kuten esimerkiksi romanien rodullistaminen. Helakorven mukaan eri maiden politiikkaohjelmissa oletetaan, että ongelma on romanien omassa toiminnassa ja että heidän olisi muututtava. 

Helakorven tutkimuksessa käy ilmi, että rodullistavia ja rasistisia käsityksiä romaneista toistetaan koulutusjärjestelmän sisällä ja romanitaustaisten työntekijöiden oletetaan poistavan ennakkoluuloja omalla toiminnallaan.

–Romanit asetetaan näin vastuuseen eriarvoisuuden ja rasismin poistamisesta koulutusjärjestelmästä.

Tutkimus osoittaakin, että opetusalalla olisi tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, miten tunnistaa kentän rasistisia ja rodullistavia käsityksiä ja purkaa niitä ilman, että esimerkiksi romanien odotetaan todistavan käsitykset vääriksi.

Vähemmistöjen tulisi näkyä oppisisällöissä 

Tutkimuksessa käy myös ilmi, että koulujen oppisisällöissä romanien kuuluminen pohjoismaisiin kansakuntiin tulee hyvin vähän näkyväksi. Romanitaustaiset työntekijät pyrkivätkin paikkaamaan tätä tiedon puutetta esimerkiksi järjestämällä näyttelyitä tai pitämällä luentoja kouluilla.

Tutkimus osoittaa, että koulujen yleisiä oppisisältöjä olisi tärkeää tarkastella kriittisesti siitä näkökulmasta, minkälaista kertomusta historiasta, nykyisyydestä, yhteiskunnista ja kansakunnista niissä tarjotaan. Helakorven mukaan on tärkeää, että koulun oppisisällöissä tulisi näkyväksi Pohjoismaiden moninainen historia ja nykyisyys, eikä tämä jäisi yksittäisten toimijoiden aktiivisuuden varaan. 

Jenni Helakorpi väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 19.8. klo 16 aiheesta Innocence, privilege and responsibility: Power relations in policies and practices on Roma, Travellers and basic education in three Nordic countries

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A (Sali 107), jossa on rajoitettu määrä paikkoja. Tilaisuutta voi seurata etänä Zoomin välityksellä  https://helsinki.zoom.us/j/68573423431?pwd=MUo2Rnl5eWRTYjY2TFpvcjZEQVptZz09 

tunnus: 68 573 423 431, salasana: 710054

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

Jenni Helakorpi, 050 318 5519, jenni.helakorpi@helsinki.fi  

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme