Eläketurvakeskus (ETK)

Poikkeuksellinen indeksikorotus johti eläkehakemusten tulvaan

Jaa

Eläkehakemusten määrässä nähtiin loppuvuodesta huima kasvu, kun kymmenet tuhannet suomalaiset hakivat osittaista vanhuuseläkettä. Työeläkeindeksin nousu oli poikkeuksellisesti selvästi palkkakertoimen nousua suurempi. Se kannusti ottamaan eläkkeen jo viime vuoden puolella.

Lähes 25 000 suomalaista haki syys-joulukuussa osittaista vanhuuseläkettä, kun vuotta aiemmin loppuvuoden hakemusmäärä oli reilut 4 000. Luvut ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreista tilastoista.

Hakemusten voimakas kasvu näkyy myös uusien eläkkeiden määrässä. Esimerkiksi joulukuussa 2022 alkoi 16 000 osittaista vanhuuseläkettä. Määrä on kaksikymmenkertainen joulukuuhun 2021 ja 2020 verrattuna. Kaikkiaan vuoden 2022 aikana alkoi 34 600 osittaista vanhuuseläkettä, kun kahtena edellisenä vuonna eläkkeitä alkoi vuosittain noin 13 000.

Suurin osa osittaisen vanhuuseläkkeen joulukuussa valinneista oli selvästi vanhempia kuin yleensä tämän eläkkeen valitsevat. Sen seurauksena alkaneet eläkkeet olivat aiempaa suurempia.

– Joulukuussa alkanut 50 prosentin osittainen vanhuuseläke oli keskimäärin 900 euroa kuukaudessa. Se oli viidenneksen korkeampi kuin edellisessä joulukuussa, toteaa Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Myös varsinaista vanhuuseläkettä haettiin viime vuonna tavanomaista enemmän. Hakemusmäärien nousu kohdistui syksyyn, mikä nosti joulukuussa alkaneiden vanhuuseläkkeiden määrän kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna.

Joulukuussa alkava eläke suurempi kuin tammikuussa alkava eläke

Pääsyy loppuvuoden hakemustulvaan oli eri indeksien poikkeuksellinen vaikutus eläkkeen määrään. Jos eläke alkoi joulukuussa, se nousi heti tammikuussa eläkeindeksin verran eli 6,8 prosenttia. Jos taas eläke alkoi vasta tammikuussa, eläkkeen pohjana olevat vuosiansiot korotettiin eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakerroin nousi 3,8 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin työeläkeindeksi. Tämä johti siihen, että tammikuussa alkava eläke oli pienempi kuin joulukuussa alkava eläke.

– Yleensä palkkaindeksi nousee enemmän kuin eläkeindeksi. Nyt kävi päinvastoin, ja ero oli huomattavan suuri. Nostamalla osittaista vanhuuseläkettä joulukuussa pystyi hyödyntämään tämän työeläkeindeksin poikkeuksellisen suuren korotuksen, Kannisto sanoo.

Lisätuloilla on hintansa

Osittaisen vanhuuseläkkeen valinnut voi ottaa maksuun joko neljäosan tai puolet karttuneesta työeläkkeestään. Valtaosa etuuden valinneista ottaa maksuun puolet.

Lisätuloilla on kuitenkin hintansa, sillä osittainen eläke pienentää lopullista vanhuuseläkettä.Osittaista vanhuuseläkettä leikataan 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta ennen oman ikäluokan vanhuuseläkeikää. Poikkeuksellisessa indeksitilanteessa vuodenvaihteen indeksikorotus kuitenkin kompensoi useamman kuukauden varhennusvähennyksen leikkauksen.

– Mutta jos työntekoa jatkaa entiseen malliin ja on ottanut loppuvuodesta osittaisen vanhuuseläkkeen, kokonaisveroaste nousee. Verottaja kiittää lisätuloista nostamalla veroprosenttia. Silloin on hyvä muistaa, että osittaisen vanhuuseläkkeen voi myös perua kolmen kuukauden aikana, Kannisto muistuttaa.

Indeksit pähkinänkuoressa

  • Työeläkkeisiin vaikuttaa kaksi indeksiä: työeläkeindeksi ja palkkakerroin.
  • Työeläkeindeksillä korotetaan maksussa olevia työeläkkeitä. Palkkakertoimella taas muutetaan eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamisvuoden tasolle.
  • Molemmat indeksit tarkistetaan vuosittain tammikuussa. Työeläkeindeksi nousi vuoden alussa 6,8 prosenttia ja palkkakerroin 3,8 prosenttia. Työeläkeindeksin suuri korotus johtuu korkeasta inflaatiosta.

Esimerkki indeksien vaikutuksesta: vanhuuseläkkeelle joulukuussa vai tammikuussa?

  • Esimerkkihenkilö täytti vanhuuseläkeikänsä marraskuussa 2022, ja hänen eläkekarttumansa joulukuun 2022 alussa oli 1 500 euroa. Hän ei työskentele eläkkeellä. Jos henkilö jäi vanhuuseläkkeelle joulukuussa 2022, hän sai tammikuussa 2023 työeläkeindeksin mukaisen korotuksen. Tämän jälkeen hänen eläkkeensä on 1 602 euroa/kk.
  • Jos henkilö teki töitä vielä joulukuun, ja jäi vanhuuseläkkeelle tammikuussa 2023, korotettiin hänen aiemmat työansionsa eläkettä laskettaessa palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon. Esimerkkihenkilön palkka oli 3 000 euroa/kk, jolloin hänen alkava työeläkkeensä tammikuussa oli 1 567 euroa/kk.
  • Joulukuussa eläkkeelle jäänyt esimerkkihenkilö sai 35 euroa enemmän kuukausieläkettä. Vuodessa tämä tarkoittaa noin 420 euroa.

Lisätietoa

Työeläke.fi – Työeläkeindeksiin poikkeuksellisen suuri 6,8 % korotus
Työeläke.fi – Indeksit turvaavat eläkkeen määrää
Työeläke.fi – Osittainen vanhuuseläke tuo joustoa

Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Höjningen av pensionsåldern lyckades i pensionsreformen år 2017 – övergången i ålderspension sker nu avsevärt mycket senare24.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Folk går avsevärt mycket senare i ålderspension nu i synnerhet inom den privata sektorn, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) nya undersökning. Dessutom har arbete efter 63 års ålder ökat klart just inom den privata sektorn. Det avtalades om en gradvis höjning av åldern för ålderspension i samband med pensionsreformen år 2017.

Pensionärernas inkomster i förhållande till den övriga befolkningen oförändrade – låga inkomster vanligast bland ensamboende11.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Pensionärernas disponibla penninginkomst år 2020 var i genomsnitt 27 000 euro om året. Pensionärernas inkomstnivå i förhållande till sysselsattas inkomster är 77 procent, och proportionen har hållits mer eller mindre oförändrad under de senaste årtiondena. Lägre inkomster än genomsnittet har ensamboende, i synnerhet de som är yngre än 55 år. I Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande undersökning har pensionärernas ekonomi under åren 1995–2020 studerats bl.a. ur pensionernas, inkomsternas, förmögenhetens och den upplevda ekonomins perspektiv.

Eläkeläisten tulot suhteessa muuhun väestöön ennallaan – pienituloisuus yleisintä yksin asuvilla11.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Eläkeläisten käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2020 keskimäärin 27 000 euroa vuodessa. Eläkeläisten tulotaso suhteessa työllisten tuloihin on 77 prosenttia, ja suhde on pysynyt melko ennallaan viime vuosikymmeninä. Keskimääräistä pienemmät tulot ovat yksin asuvilla, etenkin alle 55-vuotiailla. Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa tutkimuksessa on tarkasteltu eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2020 muun muassa eläkkeiden, tulojen, varallisuuden ja toimeentulokokemusten kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme