Poikkeusolot vaikuttivat korttimaksamiseen vuonna 2020
Suomalaisilla maksukorteilla maksettiin vuonna 2020 hieman vähemmän kuin edellisvuonna, 1,9 mrd. kertaa. Samanaikaisesti korttimaksujen kokonaisarvo kasvoi 3,5 % eli edeltävän vuoden 54,1 mrd. eurosta 56,0 mrd. euroon. Kasvuvauhti oli kuitenkin aiempaa hitaampi. Korttimaksu-jen määrään vaikuttivat useat erisuuntaiset voimat vuonna 2020: koronapandemia rajoitti kulu-tusmahdollisuuksia, mutta samalla aiemmin alkanut muutos maksutavoissa jatkui ja osin kiihtyi.
Korttimaksaminen on yleistynyt jo pidemmän aikaa samalla kun käteisen käyttö on vähentynyt. Korona-aikana korttimaksamista ovat puoltaneet myös hygieniasyyt. Muutosta on ollut myös kortin käyttötavoissa. Vuonna 2020 lähimaksua hyödynnettiin yhä useammin ja sen osuus kaikista maksuista oli 55 %. Viisi vuotta aiemmin lähimaksuna tehtiin vielä vain 2 % korttimaksuista, joten maksutavan käyttöönotto on ollut ripeää. Vuoden 2019 huhtikuussa lähimaksun enimmäismäärä korotettiin 50 euroon, minkä vaikutus on näkynyt täysimääräisesti vuoden 2020 luvuissa. Lähimaksujen keskimääräinen arvo nousi vuodessa 11,91 eurosta 14,72 euroon. Niiden kokonaisarvo kasvoi 15,5 mrd. euroon vuonna 2020, edellisvuotista 42 % suuremmaksi.
Myös etäkorttimaksaminen[1] yleistyi korona-aikana. Silloin tehtiin 168 milj. etäkorttimaksua, mikä on 36 % enemmän kuin edellisvuotena. Niiden kokonaisarvo kasvoi 23 % ja oli 5,8 mrd. euroa vuonna 2020.
Sirulla tai magneettijuovalla suoritettuja korttimaksuja tehtiin vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän. Tällaisten korttimaksujen lukumäärä pieneni 23 % vuodesta 2019. Lähimaksurajan ylittäville summille vaaditaan aina kortin syöttämistä kortinlukijaan, joten eri käyttötavoilla tehdyistä korttimaksuista siru- ja magneettijuovamaksujen kokonaisarvo on yhä suurin. Sirulla tai magneettijuovalla käynnistettyjen korttimaksujen arvo oli 34,7 mrd. euroa eli 62 % kaikista korttimaksuista vuonna 2020.
Poikkeusolot näkyivät myös ulkomaille suunnatuissa korttimaksuissa. Suomalaisilla korteilla Suomeen tehtyjen korttimaksujen arvo kasvoi, mutta ulkomaille tehtyjen korttimaksujen arvo laski 18 % vuonna 2020. Matkustuksen hiipuminen näkyi erityisesti sirulla tai magneettijuovalla ulkomailla tehdyissä korttimaksuissa, joiden arvo pieneni lähes 40 %. Sen sijaan ulkomaille tehtyjen etäkorttimaksujen arvo kasvoi vireän verkkokaupan ansiosta.
Koronan vaikutuksista maksamiseen voi lukea tarkemmin Euro & talous -sivuston artikkelista: https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/2/koronapandemia-muuttaa-maksutapoja-pysyvasti/
Maksuliiketilastot uudistuvat
Tässä tiedotteessa käsitellyt luvut on julkaistu taulukko- ja kuviomuodossa uudessa maksuliiketilastojen dashboardissa. Alkuvaiheessa dashboard sisältää tiedotteen lukujen lisäksi tietoa myös muun muassa tilisiirroista ja eri korttityypeillä tehdyistä maksuista. Myöhemmin dashboardin sisältöä laajennetaan vastaamaan aiempaa taulukkomuotoista julkaisua. Taulukkoa ei enää päivitetä.
Tilaa maksuliiketilastojen uutiskirje (Maksuliike ja käteinen), niin saat tiedon uusista julkistuksista ensimmäisenä!
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, p. 09 183 2146, olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Pauliina Turunen, p. 09 183 2436, pauliina.turunen(at)bof.fi.
[1] Etäkorttimaksut sisältävät muut kuin fyysisillä myyntipisteillä tehdyt korttipohjaiset maksut eli verkkokaupoissa tai mobiilisovellusten sisällä tehdyt korttimaksut.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 22.6. klo 12.15: Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2020, kuultavana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn18.6.2021 12:54:59 EEST | Kutsu
Eduskunnan talousvaliokunta järjestää tiistaina 22.6. klo 12.15 julkisen kuulemisen osana eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2020 käsittelyä (K 19/2021 vp). Kuultavana on Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, jonka lisäksi työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja professori Antti Ripatti pitävät kommenttipuheenvuorot. Toimittajat voivat esittää kysymyksiä tilaisuuden lopussa Teams-yhteyden kautta:Liity kokoukseen napsauttamalla tätä Ilmoita Teams-kokoukseen liittyessäsi nimitietona mediasi ja etu- ja sukunimesi. Kysymystä varten puheenvuoron voi Teamsissä pyytää chat-kentässä. Älä jaa linkkiä toimituksesi ulkopuolelle. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/ Tilaisuudesta tulee videotallenne. Ohjelma 12.15 Tilaisuuden avaus Talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen 12.20 Talouden näkymät, rahoitusvakaus ja rahapolitiikan strategiauudistus Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn 12.45 Kommenttipuheenvuorot Työelämäprofessori
Finlands ekonomi tar fart – tillväxten är emellertid temporär15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi vänder mot rask tillväxt, när coronapandemin börjar lätta. ”Ekonomin växer de närmaste åren framför allt med draghjälp av hushållens konsumtion. Konsumenterna har ett starkt förtroende för ekonomin. När de i och med det förbättrade coronaläget har möjlighet att konsumera friare, får ekonomin i Finland en vitamininjektion. Någon lång period av snabb tillväxt är emellertid inte i sikte”, säger prognoschef Meri Obstbaum vid Finlands Bank. Finlands Bank har publicerat sin prognos för åren 2021–2023. Ekonomin i Finland växer med 2,9 procent 2021 och med 3,0 procent 2022. År 2023 bromsar BNP-tillväxten emellertid redan in till 1,3 procent, vilket med tanke på utmaningarna på lång sikt återspeglar en åldrande befolkning och en svag avkastningstillväxt. Coronapandemin förväntas lätta när vaccinationerna framskrider. Den globala ekonomin repar sig i takt med att osäkerheten skingras och ekonomin stimuleras med penning- och finanspolitiska åtgärder. ”Återhämtningen i den globala
Finnish economy takes off – but rapid growth just temporary15.6.2021 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy will enter a period of brisk growth as the COVID-19 pandemic begins to ease. ‘The economy will grow in the coming years, led particularly by household consumption. Consumers have strong confidence in the economy. Once the COVID situation improves and they can consume more freely, this will give a shot in the arm to the Finnish economy. However, we cannot expect a prolonged period of rapid growth,’ says the Bank of Finland’s Head of Forecasting, Meri Obstbaum. The Bank of Finland has published its forecast for the Finnish economy for the years 2021–2023. The economy will grow 2.9% in 2021 and 3.0% in 2022. However, in 2023, GDP growth will already slow to 1.3%, reflecting the longer-term challenges of an ageing population and weak productivity growth. The pandemic is expected to ease as the vaccination programme progresses. The reduction in uncertainty and recovery in the economy with the help of monetary and fiscal policy will boost the global economy. ‘The recovery
Suomen talous ampaisee vauhtiin – väliaikaista kasvu on vain15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. ”Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2023. Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, missä heijastuvat pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu. Koronapandemian odotetaan helpottuvan, kun rokotukset edistyvät. Epävarmuuden hälveneminen ja talouden elvyttäminen raha- ja finanssipolitiikan avulla piristävät maailmantaloutta. ”Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden j
Befolkningens åldrande och den växande offentliga skulden sätter ribban högt för den ekonomiska politiken15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi återhämtar sig snabbt från pandemin. Tack vare kraftiga penning- och finanspolitiska åtgärder väntas inga betydande långvariga fall i totalproduktionen. Detta trots att produktionen krympte kraftigt i början av pandemin och en del företag och hushåll fortfarande känner av dess följder. På längre sikt urholkas de ekonomiska utsikterna i Finland av en låg arbetsproduktivitetsökning jämfört med tidigare decennier, en låg sysselsättningsgrad med nordiska mått mätt och en åldrande befolkning. Dessa faktorer begränsar totalproduktionen och därmed den offentliga sektorns skuldhanteringsförmåga. Den sjunkande produktiviteten återspeglar företagens låga produktiva investeringar. "Mot bakgrund av Finlands svaga produktivitetstillväxt skulle det vara motiverat att införa starkare incitament för innovationer. Breda och permanenta FoU-skattelättnader skulle vara ett bra alternativ. Oroväckande i kompetensavseende är den nedåtgående trenden i den genomsnittliga utbildningsnivån för
Population ageing and rising public debt are setting a high bar for economic policymaking15.6.2021 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy is making a swift recovery from the pandemic. The powerful monetary and fiscal policy measures have helped to prevent a significant and long-lasting shortfall in aggregate output. It has been averted in spite of the sharp decline in output experienced at the beginning of the pandemic and the repercussions still being felt by many businesses and households. The long-term prospects for the Finnish economy are being weighed down by weak productivity growth compared with past decades, a low employment rate by Nordic standards, and an ageing population. These are factors that constrain the output of the economy and hence the debt-servicing capacity of the public sector. The productivity slowdown is related to low levels of investment. ‘Finland's weak productivity growth suggests that we need to foster stronger incentives for innovation. One effective solution would be a wide and permanent tax relief for R&D. As for skills, the worrying decline in the average level of edu
Väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu nostavat riman korkealle talouspolitiikassa15.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous toipuu pandemiasta ripeästi. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista. Näin siitä huolimatta, että tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii yhä sen vaikutuksista. Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä tekijät rajoittavat kokonaistuotantoa ja sen myötä julkisen talouden velanhoitokykyä. Tuottavuuteen liittyy yritysten tuotannollisten investointien vaimeus. "Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää", toteaa pääjohtaja Olli Rehn. Suomen talous on jäänyt vii
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme