Poikkeusolot vaikuttivat korttimaksamiseen vuonna 2020
Korttimaksaminen on yleistynyt jo pidemmän aikaa samalla kun käteisen käyttö on vähentynyt. Korona-aikana korttimaksamista ovat puoltaneet myös hygieniasyyt. Muutosta on ollut myös kortin käyttötavoissa. Vuonna 2020 lähimaksua hyödynnettiin yhä useammin ja sen osuus kaikista maksuista oli 55 %. Viisi vuotta aiemmin lähimaksuna tehtiin vielä vain 2 % korttimaksuista, joten maksutavan käyttöönotto on ollut ripeää. Vuoden 2019 huhtikuussa lähimaksun enimmäismäärä korotettiin 50 euroon, minkä vaikutus on näkynyt täysimääräisesti vuoden 2020 luvuissa. Lähimaksujen keskimääräinen arvo nousi vuodessa 11,91 eurosta 14,72 euroon. Niiden kokonaisarvo kasvoi 15,5 mrd. euroon vuonna 2020, edellisvuotista 42 % suuremmaksi.
Myös etäkorttimaksaminen[1] yleistyi korona-aikana. Silloin tehtiin 168 milj. etäkorttimaksua, mikä on 36 % enemmän kuin edellisvuotena. Niiden kokonaisarvo kasvoi 23 % ja oli 5,8 mrd. euroa vuonna 2020.
Sirulla tai magneettijuovalla suoritettuja korttimaksuja tehtiin vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän. Tällaisten korttimaksujen lukumäärä pieneni 23 % vuodesta 2019. Lähimaksurajan ylittäville summille vaaditaan aina kortin syöttämistä kortinlukijaan, joten eri käyttötavoilla tehdyistä korttimaksuista siru- ja magneettijuovamaksujen kokonaisarvo on yhä suurin. Sirulla tai magneettijuovalla käynnistettyjen korttimaksujen arvo oli 34,7 mrd. euroa eli 62 % kaikista korttimaksuista vuonna 2020.
Poikkeusolot näkyivät myös ulkomaille suunnatuissa korttimaksuissa. Suomalaisilla korteilla Suomeen tehtyjen korttimaksujen arvo kasvoi, mutta ulkomaille tehtyjen korttimaksujen arvo laski 18 % vuonna 2020. Matkustuksen hiipuminen näkyi erityisesti sirulla tai magneettijuovalla ulkomailla tehdyissä korttimaksuissa, joiden arvo pieneni lähes 40 %. Sen sijaan ulkomaille tehtyjen etäkorttimaksujen arvo kasvoi vireän verkkokaupan ansiosta.
Koronan vaikutuksista maksamiseen voi lukea tarkemmin Euro & talous -sivuston artikkelista: https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/2/koronapandemia-muuttaa-maksutapoja-pysyvasti/
Maksuliiketilastot uudistuvat
Tässä tiedotteessa käsitellyt luvut on julkaistu taulukko- ja kuviomuodossa uudessa maksuliiketilastojen dashboardissa. Alkuvaiheessa dashboard sisältää tiedotteen lukujen lisäksi tietoa myös muun muassa tilisiirroista ja eri korttityypeillä tehdyistä maksuista. Myöhemmin dashboardin sisältöä laajennetaan vastaamaan aiempaa taulukkomuotoista julkaisua. Taulukkoa ei enää päivitetä.
Tilaa maksuliiketilastojen uutiskirje (Maksuliike ja käteinen), niin saat tiedon uusista julkistuksista ensimmäisenä!
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, p. 09 183 2146, olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Pauliina Turunen, p. 09 183 2436, pauliina.turunen(at)bof.fi.
[1] Etäkorttimaksut sisältävät muut kuin fyysisillä myyntipisteillä tehdyt korttipohjaiset maksut eli verkkokaupoissa tai mobiilisovellusten sisällä tehdyt korttimaksut.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme