Poikkeusolot vaikuttivat korttimaksamiseen vuonna 2020
Korttimaksaminen on yleistynyt jo pidemmän aikaa samalla kun käteisen käyttö on vähentynyt. Korona-aikana korttimaksamista ovat puoltaneet myös hygieniasyyt. Muutosta on ollut myös kortin käyttötavoissa. Vuonna 2020 lähimaksua hyödynnettiin yhä useammin ja sen osuus kaikista maksuista oli 55 %. Viisi vuotta aiemmin lähimaksuna tehtiin vielä vain 2 % korttimaksuista, joten maksutavan käyttöönotto on ollut ripeää. Vuoden 2019 huhtikuussa lähimaksun enimmäismäärä korotettiin 50 euroon, minkä vaikutus on näkynyt täysimääräisesti vuoden 2020 luvuissa. Lähimaksujen keskimääräinen arvo nousi vuodessa 11,91 eurosta 14,72 euroon. Niiden kokonaisarvo kasvoi 15,5 mrd. euroon vuonna 2020, edellisvuotista 42 % suuremmaksi.
Myös etäkorttimaksaminen[1] yleistyi korona-aikana. Silloin tehtiin 168 milj. etäkorttimaksua, mikä on 36 % enemmän kuin edellisvuotena. Niiden kokonaisarvo kasvoi 23 % ja oli 5,8 mrd. euroa vuonna 2020.
Sirulla tai magneettijuovalla suoritettuja korttimaksuja tehtiin vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän. Tällaisten korttimaksujen lukumäärä pieneni 23 % vuodesta 2019. Lähimaksurajan ylittäville summille vaaditaan aina kortin syöttämistä kortinlukijaan, joten eri käyttötavoilla tehdyistä korttimaksuista siru- ja magneettijuovamaksujen kokonaisarvo on yhä suurin. Sirulla tai magneettijuovalla käynnistettyjen korttimaksujen arvo oli 34,7 mrd. euroa eli 62 % kaikista korttimaksuista vuonna 2020.
Poikkeusolot näkyivät myös ulkomaille suunnatuissa korttimaksuissa. Suomalaisilla korteilla Suomeen tehtyjen korttimaksujen arvo kasvoi, mutta ulkomaille tehtyjen korttimaksujen arvo laski 18 % vuonna 2020. Matkustuksen hiipuminen näkyi erityisesti sirulla tai magneettijuovalla ulkomailla tehdyissä korttimaksuissa, joiden arvo pieneni lähes 40 %. Sen sijaan ulkomaille tehtyjen etäkorttimaksujen arvo kasvoi vireän verkkokaupan ansiosta.
Koronan vaikutuksista maksamiseen voi lukea tarkemmin Euro & talous -sivuston artikkelista: https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/2/koronapandemia-muuttaa-maksutapoja-pysyvasti/
Maksuliiketilastot uudistuvat
Tässä tiedotteessa käsitellyt luvut on julkaistu taulukko- ja kuviomuodossa uudessa maksuliiketilastojen dashboardissa. Alkuvaiheessa dashboard sisältää tiedotteen lukujen lisäksi tietoa myös muun muassa tilisiirroista ja eri korttityypeillä tehdyistä maksuista. Myöhemmin dashboardin sisältöä laajennetaan vastaamaan aiempaa taulukkomuotoista julkaisua. Taulukkoa ei enää päivitetä.
Tilaa maksuliiketilastojen uutiskirje (Maksuliike ja käteinen), niin saat tiedon uusista julkistuksista ensimmäisenä!
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, p. 09 183 2146, olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Pauliina Turunen, p. 09 183 2436, pauliina.turunen(at)bof.fi.
[1] Etäkorttimaksut sisältävät muut kuin fyysisillä myyntipisteillä tehdyt korttipohjaiset maksut eli verkkokaupoissa tai mobiilisovellusten sisällä tehdyt korttimaksut.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 4.11. klo 12.0028.10.2025 12:00:00 EET | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2024 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen ”Euroalueen ja Suomen talouden näkymät epävarmuuden ajassa” tiistaina 4.11.2025 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3). Tilaisuus näytetään myös suorana lähetyksenä verkossa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/ Ohjelma klo 12.00 Tilaisuuden avaus, talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila klo 12.05 Suomen Pankin puheenvuoro ”Euroalueen ja Suomen talouden näkymät epävarmuuden ajassa”, pääjohtaja Olli Rehn klo 12.40 Valiokunnan kysymykset ja keskustelua klo 13.15 Finanssivalvonnan kommenttipuheenvuoro, johtaja Tero Kurenmaa klo 13.30 Valiokunnan kysymykset ja keskustelua klo 13.50 Tilaisuuden päätös, talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila Medialla on mahdollisuus haastatella Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniä ja Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaata heidän puheenvuorojensa jälkeen. Ilmoit
Ansvaret för att utveckla en finländsk lösning för omedelbara betalningar överförs från betalningsrådet till Siirto Brand Oy28.10.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Betalningsrådet började 2022 målmedvetet främja arbetet för att utveckla en kontobaserad lösning för omedelbara betalningar i Finland. En finländsk lösning för omedelbara betalningar ökar konkurrensen på marknaden för massbetalningar och erbjuder ett alternativ till kort- och kontantbetalningar.
Suomalaisen pikamaksuratkaisun kehittämisvastuu siirtyy maksuneuvostolta Siirto Brand Oy:lle28.10.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Maksuneuvosto alkoi vuonna 2022 määrätietoisesti edistää tilipohjaisen pikamaksuratkaisun aikaansaamista Suomeen. Suomalainen pikamaksuratkaisu lisää kilpailua vähittäismaksumarkkinoilla ja tarjoaa vaihtoehdon kortti- ja käteismaksamiselle.
Responsibility for developing a Finnish instant payment solution is to be transferred from the Payments Council to Siirto Brand Oy28.10.2025 12:00:00 EET | Press release
In 2022, the Payments Council began to firmly promote the idea of an account-based instant payment solution for Finland. A Finnish instant payment solution will increase competition in the retail payments market and offer an alternative to card and cash payments.
Räntan på nya bostadslån steg något i september 202528.10.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I september 2025 lyfte de finländska hushållen nya bostadslån för 1,3 miljarder euro, vilket är 11 % mer än vid motsvarande tid för ett år sedan. Det gjordes dock 18 % mindre utbetalningar än i september i genomsnitt åren 2011–2024. Genomsnittsräntan på nya utbetalningar steg något i augusti–september. Under motsvarande tid steg den mest använda referensräntan på nya bostadslån, dvs. 12 månaders Euribor, något. Genomsnittsräntan på nya bostadslån var i september 2,82 %. Hushållen lyfte nya bostadslån med 0,9 procentenheter lägre ränta jämfört med september för ett år sedan. Av de nya utbetalningarna var 115 miljoner euro eller ca 9 % investeringsbostadslån.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme