Poliittisesta poeettiseen – uutuuskirjan esseissä tutkitaan palkitun mediataiteilija Maija Blåfieldin elokuvia

12.1.2023 08:00:00 EET | Kustannusosakeyhtiö Parvs

Jaa

Maija Blåfieldin dokumentaarisissa elokuvissa etsitään ihmisen kokoista mittakaavaa erilaisiin tuhoutuvaisuuden ja olemassaolon haurauden kysymyksiin. Aiheet ulottuvat ilmastonmuutoksesta ja maailman pelastamisesta kertomusten ja muistin valtaan sekä todellisuuden hahmottamiseen. Käsittelytavassa on aina mukana lämpöä ja omaperäistä huumoria. Hänen teoksensa liikkuvat dokumenttielokuvan ja nykytaiteen välimaastossa. Niitä on esitelty lukuisilla elokuvajuhlilla sekä museoissa ja gallerioissa.

Maija Blåfieldin tapa kehystää aiheensa anekdootein tuo elokuviin kulttuuriantropologisen ulottuvuuden: tällaisiksikin tarinoiksi tämä jaettu todellisuutemme jäsentyy. Maailmaan mahtuu niin kaivon pohjalle iäiseen yksinäisyyteen eksynyt ankerias kuin kertomus jäljettömiin kuolevan kielen viimeisestä vitsinkertojasta.

Maija Blåfield on palkittu mediataiteen valtionpalkinnolla 2014, ja vuonna 2017 hän oli ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi. Hänen teoksiaan on esitetty taidemuseokontekstin lisäksi lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä elokuvatapahtumissa, kuten Visions du Réel -festivaalilla Sveitsissä sekä Toronton Hot Docs -festivaalilla, joka on Pohjois-Amerikan tärkein dokumentaarisen elokuvan areena. The Fantastic (2020) on voittanut pääpalkinnon muun muassa Aesthetica Short Film Festivalilla Isossa-Britanniassa sekä Tampereen elokuvajuhlien kotimaisessa kilpailussa. Tässä esseekokoelmassa käsiteltävät elokuvat Maailmaa pelastamassa (2005), Kulta-aika (2015), Tuhoutumisesta ja säilyttämisestä (2018) sekä The Fantastic ovat esillä Maija Blåfieldin retrospektiivisessä näyttelyssä Helsingin Taidehallissa kevättalvella 2023.

Tämän kirjan esseet ovat monista eri näkökulmista lähestyvien kirjoittajien keskustelua: Kulttuuripolitiikan tutkijat Karina Horsti ja Miia Huttunen kirjoittavat fantastisen rajoista. Liberalismikriittinen kirjailija ja podcastaaja Pontus Purokuru pureutuu Blåfieldin elokuvien poliittisiin mandaatteihin. Ympäristöfilosofi Ville Lähde luotaa maailman pelastamisen yksinäisyyttä. Arkkitehti, rap-artisti ja esseisti Helmi Kajaste pohtii niin rakennusten kuin ihmisten suhdetta kosteuteen. Kirjailija ja psykologi Marisha Rasi-Koskinen kirjoittaa kertomisen vallasta ja muistamisen häilyvyydestä. Yhdessä esseet tarjoavat myös monia tyylilajeja dokumentaarisesta elokuvataiteesta kirjoittamiseen sekä vaihtuvia näkökulmia tutkimuksellisesta tunnustukselliseen, poliittisesta poeettiseen. Esseet innostavat lukijoitansa sekä Maija Blåfieldin elokuvien katsojia etsimään oma katselukulmansa teoksiin ja parhaassa tapauksessa näkemään todellisuus uudessa, yllättävässä ja ihmeellisessä valossa.

Teoksen lopussa olevassa taiteilijahaastattelussa Maija Blåfield kertoo elokuviensa syntyprosesseista, työskentelytavoistaan sekä kertomusetiikastaan toden ja fiktion, mahdollisten mahdottomuuksien välissä luovivana tarinankertojana.

Mahdollisia mahdottomuuksia | Possible Impossibilities
Esseitä Maija Blåfieldin elokuvista | Essays on Maija Blåfield's Films
Toimittanut Tytti Rantanen
Kirjoittajat: Karina Horsti, Miia Huttunen, Ville Lähde, Tytti Rantanen, Pontus Purokuru, Helmi Kajaste, Marisha Rasi-Koskinen
kielet: suomi ja englanti
168 sivua
Parvs, 2023

Maija Blåfieldin näyttely Tarinoita tienpientareelta on avoinna Helsingin Taidehallissa 21.1.–5.3.2023. Näyttelyn pressitilaisuus järjestetään Taidehallissa (Nervanderinkatu 3) pe 20.1.2023 klo 10. Ilmoittautumiset tilaisuuteen: lotta.nelimarkka@taidehalli.fi

Kirjan julkistustilaisuus ja siihen liittyvä keskustelutilaisuus järjestetään Taidehallissa to 2.2.2023 klo 18.30. Tilaisuudessa on paikalla kirjoittajia keskustelemassa todesta ja tarinoista kirjoittamisesta.

Maija Blåfield on mukana DocPoint-festivaalin paneelikeskustelussa "DocFokus: Tarvitaanko tarinoita" pe 3.2.2023 klo 17 Bio Rexin lämpiössä.

Kirjan arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: hanna.karppanen@parvs.fi

Avainsanat

dokumenttielokuva elokuva esseekokoelma Maija Blåfield taide

Yhteyshenkilöt

Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs

Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fi

Kuvat

Mahdollisia mahdottomuuksia – Esseitä Maija Blåfieldin elokuvista | Possible Impossibilities – Essays on Maija Blåfield's Films, Parvs 2023

Maija Blåfield: The Fantastic (Häivekuva, 2020). The Fantasticissa (2020) entisten pohjoiskorealaisten VHS-elokuvamuistot on rakennettu visuaalisin tehostein. Kuvan väreily muistuttaa videotallenteiden ajallisuudesta mutta kiinnittää huomion myös arkitodellisuuden häilyvyyteen ja tulkinnanvaraisuuteen.

Maija Blåfield: Maailmaa pelastamassa | Saving the World (Kinotar & YLE yhteistuotannot, 2005). Maailmaa pelastamassa (2005) seuraa “intellektuaalien James Bondin”, Marcel Bloemendalin uutteraa missiota maailmanrauhan asialla. Tuhoutumisesta ja säilyttämisestä -teoksessa (2018) katsoja kohtaa aloilleen asettuneen Marcelin.

Maija Blåfield: Tuhoutumisesta ja säilyttämisestä | On Destruction and Preservation (Häivekuva, 2018). Tuhoutumisesta ja säilyttämisestä on episodielokuva, jossa veden eri olomuodot sekä haurastuttavat että ylläpitävät elämälle otollisia olosuhteita ilmastokriisin maisemassa. Vesi ränsistyttää rakennukset ja sulattaa arktiset jäätiköt. Jää on myös ”maailman yksinäisimmän ankeriaan” viimeinen leposija.

Maija Blåfield: Kulta-aika | Golden Age (Häivekuva, 2015). Kulta-aika (2015) yhdistelee vuosikausiksi katsomatta jätettyä kuvamateriaalia ja unohdettuja otoksia fiktionalisoituihin muistoihin ja matkan varrelta löydettyihin tarinoihin.

Maija Blåfield: Scenic View (Häivekuva, 2023).Scenic View (2023) tutkii ristiriitaa, joka syntyy sen välille, miten kulttuurissamme katsotaan maisemaa ja mitä maisemaan sisältyvässä ekosysteemissä todellisuudessa tapahtuu.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme