Poliittiset tunteet kuten pelko ja myötätunto vaikuttavat demokratian tulevaisuuteen

Filosofian maisteri Iida Pyy tarkastelee kasvatusfilosofian väitöstutkimuksessaan poliittisten tunteiden merkitystä kasvatukselle muun muassa Black Lives Matter -liikkeen, nuorten ilmastoliikkeen sekä erään koulutuspoliittisen päätöksen kautta.
Pyyn mukaan poliittiset tunteet tulisi ymmärtää syvällisesti ja niitä tulisi arvioida kriittisesti nykyisessä polarisoituneessa sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä, jotta ne voivat olla hyödyksi demokraattiseen elämäntapaan kasvattamisessa.
Pyy keskittyy tutkimuksessaan poliittisiin tunteisiin, kuten kollektiiviseen vihaan, pelkoon, myötätuntoon ja toivoon, ja käsittelee niiden olemusta ja merkitystä demokratialle ja kasvatukselle. Pyyn mukaan kyseisiä tunteita on voitu havaita myös Ukrainan sotaan liittyen.
– Poliittiset tunteet ovat merkittäviä, koska ne kertovat jotain arvoistamme ja voivat saada ihmiset ja ryhmät toimimaan, Pyy toteaa.
– Samalla tunteet tulisi kuitenkin ymmärtää syvällisesti epämääräisyyksineen ja mahdollisuuksineen, jotta ne voisivat olla hyödyllisiä demokraattiselle kulttuurille.
Polarisoituminen ja globaalit haasteet liberaaleissa demokratioissa lisäävät poliittisten tunteiden tutkimuksen tarvetta
Liberaalien demokratioiden poliittista kulttuuria on leimannut viime vuosina jatkuvasti voimistuva polarisoituminen. Samalla yhteiskunnat kohtaavat monimutkaisia jaettuja globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos tai Covid-19 pandemia, joihin tulisi löytää rakentavia ratkaisuja yhdessä. Kenties osittain näistä syistä akateeminen tutkimus tunteiden merkityksestä poliittisessa liikehdinnässä on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana.
– Tällä hetkellä tunteita ei kuitenkaan käsitellä kasvatuksessa tai sen tutkimuksessa tarpeeksi, vaikka koulutuksella on merkittävä rooli demokraattisen elämäntavan rakentamisessa ja tukemisessa, Pyy väittää.
Keskiössä Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden teoria
Kasvatustiedettä ja poliittista filosofiaa yhdistävässä tutkimuksessaan Pyy soveltaa tunnetun filosofin Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden teoriaa kasvatukseen nostaen esiin ajankohtaisia esimerkkejä, kuten nuorten ilmastoliikkeen.
Pyy toteaa tutkimuksessaan, että toimiva demokratia vaatii edes joidenkin yhteisten poliittisten päämäärien rakentamista ja tavoittelua ja että poliittiset tunteet, kuten toivo, myötätunto ja luottamus luovat halun ja motivaation sitoutua näihin yhteisiin päämääriin. Kasvatuksella on oleellinen rooli demokratiaan oppimisessa ja poliittisten ja sosiaalisten haasteiden, kuten rasistisen syrjinnän, purkamisessa.
Pyyn tutkimus koostuu kolmesta julkaisusta, joissa poliittisia tunteita tarkastellaan eri esimerkein kolmessa eri kansalaiskasvatuksen viitekehyksessä. Pyy esittää esimerkiksi, että viha ja pelko voivat olla haitallisia koulutuspoliittiselle päätöksenteolle, kun taas poliittisen myötätunnon kehittäminen ja harjoittelu kouluissa voi luoda kestävää pohjaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle.
Väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia tunteiden, politiikan ja kasvatuksen yhteyksien ymmärtämiseen. Pyy ehdottaa, että tunteet, niiden eri ilmenemismuodot sekä mahdolliset hyödyt ja haitat tulisikin tuoda niin julkiseen keskusteluun kuin käsiteltäviksi kouluun.
Filosofian maisteri Iida Pyy väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 27.5. klo 14:00 aiheesta Evolving Emotions: the relevance of Martha Nussbaum’s theory of political emotions in education.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 (Athena, huone 107).
Väitöstä voi seurata myös Zoomin välityksellä:
https://helsinki.zoom.us/j/62294023103 Webinar ID: 622 9402 3103
Tietoja väittelijästä
Iida Pyy on filosofian maisteri kasvatustieteen alalta. Ennen jatko-opintojaan hän on opiskellut Oulun yliopistossa ja Melbournen yliopistossa Australiassa pääaineenaan interkulttuurinen kasvatus. Pyy on työskennellyt aiemmin kaksikielisenä luokanopettajana, erityisluokanopettajana ja Suomen UNICEFilla. Tutkimuksen lisäksi Pyy työskentelee antirasismin ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden parissa.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot
Iida Pyy, 0503091191, iida.pyy@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme