Helsingin yliopisto

Poliittiset tunteet kuten pelko ja myötätunto vaikuttavat demokratian tulevaisuuteen

Jaa

Poliittisilla tunteilla on merkittävä rooli demokraattisen kulttuurin rakentamisessa ja nuorten poliittisessa liikehdinnässä, minkä vuoksi niitä tulisi käsitellä kasvatuksessa.

Kuva: Karin Eremia
Kuva: Karin Eremia

Filosofian maisteri Iida Pyy tarkastelee kasvatusfilosofian väitöstutkimuksessaan poliittisten tunteiden merkitystä kasvatukselle muun muassa Black Lives Matter -liikkeen, nuorten ilmastoliikkeen sekä erään koulutuspoliittisen päätöksen kautta.

Pyyn mukaan poliittiset tunteet tulisi ymmärtää syvällisesti ja niitä tulisi arvioida kriittisesti nykyisessä polarisoituneessa sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä, jotta ne voivat olla hyödyksi demokraattiseen elämäntapaan kasvattamisessa.

Pyy keskittyy tutkimuksessaan poliittisiin tunteisiin, kuten kollektiiviseen vihaan, pelkoon, myötätuntoon ja toivoon, ja käsittelee niiden olemusta ja merkitystä demokratialle ja kasvatukselle. Pyyn mukaan kyseisiä tunteita on voitu havaita myös Ukrainan sotaan liittyen.

– Poliittiset tunteet ovat merkittäviä, koska ne kertovat jotain arvoistamme ja voivat saada ihmiset ja ryhmät toimimaan, Pyy toteaa.

– Samalla tunteet tulisi kuitenkin ymmärtää syvällisesti epämääräisyyksineen ja mahdollisuuksineen, jotta ne voisivat olla hyödyllisiä demokraattiselle kulttuurille.

Polarisoituminen ja globaalit haasteet liberaaleissa demokratioissa lisäävät poliittisten tunteiden tutkimuksen tarvetta

Liberaalien demokratioiden poliittista kulttuuria on leimannut viime vuosina jatkuvasti voimistuva polarisoituminen. Samalla yhteiskunnat kohtaavat monimutkaisia jaettuja globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos tai Covid-19 pandemia, joihin tulisi löytää rakentavia ratkaisuja yhdessä. Kenties osittain näistä syistä akateeminen tutkimus tunteiden merkityksestä poliittisessa liikehdinnässä on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana.

– Tällä hetkellä tunteita ei kuitenkaan käsitellä kasvatuksessa tai sen tutkimuksessa tarpeeksi, vaikka koulutuksella on merkittävä rooli demokraattisen elämäntavan rakentamisessa ja tukemisessa, Pyy väittää.

Keskiössä Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden teoria

Kasvatustiedettä ja poliittista filosofiaa yhdistävässä tutkimuksessaan Pyy soveltaa tunnetun filosofin Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden teoriaa kasvatukseen nostaen esiin ajankohtaisia esimerkkejä, kuten nuorten ilmastoliikkeen.

Pyy toteaa tutkimuksessaan, että toimiva demokratia vaatii edes joidenkin yhteisten poliittisten päämäärien rakentamista ja tavoittelua ja että poliittiset tunteet, kuten toivo, myötätunto ja luottamus luovat halun ja motivaation sitoutua näihin yhteisiin päämääriin. Kasvatuksella on oleellinen rooli demokratiaan oppimisessa ja poliittisten ja sosiaalisten haasteiden, kuten rasistisen syrjinnän, purkamisessa.

Pyyn tutkimus koostuu kolmesta julkaisusta, joissa poliittisia tunteita tarkastellaan eri esimerkein kolmessa eri kansalaiskasvatuksen viitekehyksessä. Pyy esittää esimerkiksi, että viha ja pelko voivat olla haitallisia koulutuspoliittiselle päätöksenteolle, kun taas poliittisen myötätunnon kehittäminen ja harjoittelu kouluissa voi luoda kestävää pohjaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle.

Väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia tunteiden, politiikan ja kasvatuksen yhteyksien ymmärtämiseen. Pyy ehdottaa, että tunteet, niiden eri ilmenemismuodot sekä mahdolliset hyödyt ja haitat tulisikin tuoda niin julkiseen keskusteluun kuin käsiteltäviksi kouluun.

Filosofian maisteri Iida Pyy väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 27.5. klo 14:00 aiheesta Evolving Emotions: the relevance of Martha Nussbaum’s theory of political emotions in education

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 (Athena, huone 107).

Väitöstä voi seurata myös Zoomin välityksellä: 

 https://helsinki.zoom.us/j/62294023103 Webinar ID: 622 9402 3103 

Tietoja väittelijästä 

Iida Pyy on filosofian maisteri kasvatustieteen alalta. Ennen jatko-opintojaan hän on opiskellut Oulun yliopistossa ja Melbournen yliopistossa Australiassa pääaineenaan interkulttuurinen kasvatus. Pyy on työskennellyt aiemmin kaksikielisenä luokanopettajana, erityisluokanopettajana ja Suomen UNICEFilla. Tutkimuksen lisäksi Pyy työskentelee antirasismin ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden parissa. 

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot

Iida Pyy, 0503091191, iida.pyy@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Karin Eremia
Kuva: Karin Eremia
Lataa
Iida Pyy. Kuva: Inari Tanskanen
Iida Pyy. Kuva: Inari Tanskanen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme