Polttoaineveron korvaaminen kilometriverolla ei saa kannatusta ekonomisteilta
Ekonomistien enemmistö ei kannata polttoaineveron korvaamista paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla. Kilometriverossa huolta herättävät autojen seurantaan tarvittavan järjestelmän kustannukset sekä erityisesti tietoturvakysymykset. Ekonomistikone on jälleen selvittänyt ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Autojen romutuspalkkiot ja autoveron poisto jakoivat nyt kantoja. Pelkkä autoveron poisto ei yksin ole uskottava ilmastotoimi, katsovat monet taloustieteilijät.

Enemmistö eli 61 prosenttia ekonomisteista ei kannata ajatusta, että auton käyttöä tulisi polttoaineveron sijaan verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu. Vain 17 prosenttia vastaajista kannattaa ajatusta, 23 prosentilla vastaajista kanta on epävarma tai heillä ei ole mielipidettä.
Kommenteissaan taloustieteilijät pitävät sinänsä oikeansuuntaisena periaatetta, että ruuhkaisilla alueilla autoilun haitoista tulisi maksaa enemmän. Osan mielestä kilometrivero tulisikin ottaa polttoaineveron rinnalle hoitamaan ruuhkamaksun tehtäviä. Kuitenkin autoilun seurannan vaatiman järjestelmän kustannukset sekä mahdolliset tietoturvakysymykset pohdituttavat. Osa Ekonomistikoneen vastaajista myös epäilee, kohdentuisiko kilometrivero nimenomaan päästöjen vähentämiseen.
Romutuspalkkion tehokkuus jakaa mielipiteitä
Romutuspalkkion käyttöönotto Suomen liikenteen muuttamiseksi vähäpäästöisemmäksi jakaa ekonomistien mielipiteitä. 27 prosenttia vastaajista pitää vanhojen autojen romutuspalkkiota tehokkaana keinona, kun taas täysin eri mieltä on 29 prosenttia. Peräti 43 prosenttia vastaajista on kannastaan epävarmoja tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan osa taloustieteilijöistä näkee romutuspalkkion vaikutuksen koko autokannan päästöjen vähentämiseen vaatimattomana ja tehottomana keinona.
Autoveron poisto ei saa kannatusta
Noin puolet (49 %) ekonomisteista ei näe autoveron poistamista tehokkaana keinona muuttaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi. Poiston kannalla on 21 prosenttia vastaajista ja 29 prosenttia on kannassaan epävarmoja tai ilman mielipidettä. Pelkkä autoveron poisto johtaisi joidenkin ekonomistien mukaan autokannan uudistumiseen, mutta voisi ilman ohjausta johtaa kuluttajan ostamaan suuripäästöisemmän auton.
Enemmistö ekonomisteista (79 %) sen sijaan kannattaa fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä. Eri mieltä on vain 14 prosenttia vastaajista. Ekonomistien mukaan päästötavoitteita ei voida saavuttaa, jollei fossiilisten polttoaineiden hintaan ja kulutukseen puututa. Aihetta pidetään kuitenkin yhteiskunnallisesti herkkänä, koska polttoaineiden verotus on jo nykyisellään kireää.
Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.
Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Mika Maliranta (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Roope Uusitalo. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantaEkonomistipaneelin raadin puheenjohtaja, professori, Jyväskylän yliopisto, tutkimusprofessori, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Puh:+358 50 369 80 54mika.j.maliranta@jyu.fiSanna KurronenEkonomisti, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
Puh:+358 50 589 8886sanna.kurronen@eva.fiTytti Sulanderviestintäjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Puh:+358 40 505 12 41tytti.sulander@etla.fiHeini Larrosviestintäpäällikkö, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
Puh:+358 40 526 97 28heini.larros@eva.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Mikä EKONOMISTIKONE on?
Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Ekonomistikoneeseen tulee säännöllisesti lisää uusia, ajankohtaisia talouden kysymyksiä. Kysymykset esitetään Suomalaiselle ekonomistipaneelille, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.
Aloitteen ekonomistipaneelin perustamiseksi on tehnyt joukko eturivin suomalaisia taloustieteilijöitä. Paneelin teknisestä ylläpidosta vastaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. Paneelin tarkoitusperät ovat yleishyödyllisiä, tärkeimpänä niistä taloustieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.
Ekonomistikone osoitteessa: www.ekonomistikone.fi
Twitterissä: @ekonomistikone
Facebookissa: @ekonomistikone
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ekonomistikone
Ekonomistit erimielisiä koronakriisin pitkäaikaisista vaikutuksista talouteen12.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Taloustieteilijät eivät ole yksimielisiä siitä, koituuko vuoden 2020 koronakriisistä pidempiaikaisia vaikutuksia Suomen talouteen. Noin puolet Ekonomistikoneen vastaajista katsoo, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia. Neljännes vastaajista on eri mieltä. Talouspolitiikan tämän hetken tärkeimmästä tehtävästä ekonomistit ovat selvästi yksimielisempiä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
EKONOMISTIT ERIMIELISIÄ MINIMIPALKKALAIN TARPEESTA4.11.2020 08:50:00 EET | Tiedote
31 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu liittokohtaisista työehtosopimuksista. 29 prosenttia on eri mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
EKONOMISTIT TORJUVAT TYÖAJAN LYHENTÄMISEN SÄÄNTELEMÄLLÄ21.10.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Vain seitsemän prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lailla tai yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikaa. 70 prosenttia on eri mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
EKONOMISTIT EPÄVARMOJA LISÄTALOUSARVION KOHDENTUMISESTA26.6.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Vain 34 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että hallituksen lisätalousarvion 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. 16 prosenttia on eri mieltä ja peräti 43 prosenttia epävarmoja. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
EKONOMISTIT: EPÄVARMUUS TALOUDEN NOPEASTA ELPYMISESTÄ ON SUURTA15.4.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Vain 17 prosenttia taloustieteilijöistä pitää todennäköisenä, että koronakriisin aiheuttamaa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen. 47 prosenttia ekonomisteista on väitteen kanssa eri mieltä ja peräti 37 prosenttia epävarmoja. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
LÄHES KAIKKI EKONOMISTIT KANNATTAVAT KORONAKRIISISSÄ SUORIA, VÄLIAIKAISIA JA MITTAVIA TUKIA YRITYKSILLE26.3.2020 09:00:00 EET | Tiedote
98 prosenttia taloustieteilijöistä pitää suoria, väliaikaisia ja mittavia yrityksille kohdistettuja tukitoimia perusteltuina koronavirusepidemian vuoksi. Kaksi prosenttia ekonomisteista on väitteen kanssa eri mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme