Pormestaritentissä löydettiin uusia ratkaisuja asumisen korkeaan hintaan Helsingissä
Kaikki pormestariehdokkaat tunnistivat, että asumisen hinta on Helsingissä korkea, mutta sen vaikutuksista oli erilaisia näkemyksiä. Ehdokkaiden välillä oli monista samansuuntaisista ajatuksista huolimatta useita erilaisia painotuksia. Näkemyserot koskivat muun muassa kohtuuhintaisen asuntotuotannon roolia asumisen hintakysymyksen ratkaisijana.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki korosti, että pelkkä asuntojen määrällinen lisääminen ei riitä itsessään ratkaisemaan asumisen korkeaa hintaa, vaan tarvitaan erityisesti lisää omakustannusperusteista asuntorakentamista. Arhinmäen mukaan 2 miljardin euron vuosittaisella asumistukimäärällä tuetaan myös sijoittajia ja suuria vuokra-asuntotoimijoita. “Eikö olisi parempi, että olisi enemmän omakustannusperusteisia asuntoja?”, kysyy Arhinmäki.
Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho näki, että kaupungin oma vuokra-asuntokanta tulisi kohdentaa paremmin työssäkäyville helsinkiläisille sen sijaan, että asunnoissa asuisi työttömiä, erityisesti maahanmuuttajataustaisia, jotka voisivat asua muuallakin. Halla-Ahon mukaan Helsingin pitäisi luopua kasvusta strategisena tavoitteena.
SDP:n Nasima Razmyar huomioi, että iso kysymys riittävän rakentamisen tason lisäksi on kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamistavoitteiden saavuttaminen. Helsinki on toistuvasti jäänyt jälkeen etenkin kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon tavoitteista. Lisäksi Razmyar piti kaavoissa rakennusten yhteyteen määrättyjä nykyisiä liiketila- ja parkkipaikkanormeja kohtuuttomina kohtuuhintaiselle asuntorakentamiselle ja esitti, että kohtuuhintaisen asuntorakentamisen toimijoiden huolia on kuunneltava asiassa.
Vihreiden Anni Sinnemäki painotti, että Helsingin kaupungin on jatkossakin panostettava voimakkaasti monipuoliseen asuntorakentamiseen. Säädellyllä asuntotuotannolla on Sinnemäen mielestä tärkeä merkitys osana kokonaisuutta. Hän olisi valmis tarkastelemaan kaupungin kaavamääräyksiä. Hän teki uuden avauksen, jonka mukaan Helsinki voisi asettaa testialueen, jossa voisi kokeilla, minkälaista kaupunkia vapaampi kaavoitus ja kevyemmät kaavoitusnormit tuottaisivat. “Tästä prosessista voitaisiin oppia”, lisää Sinnemäki.
Kokoomuksen Juhana Vartiainen huomioi, että menestyvän kaupungin ominaisuuksiin kuuluu asumisen korkea hinta. Helsinki on haluttu asuinpaikka ja se väistämättä näkyy asumisen hinnassa. Riittävä kaavavaranto on kaikista tärkein keino vaikuttaa hintakehitykseen. Helsingissä on Vartiaisen mukaan pidetty yllättävän hanakasti kiinni esimerkiksi parkkipaikkanormeista, eikä ole annettu markkinoiden ratkaista asiaa.
Pormestariehdokkaiden lupaukset tulevalle valtuustokaudelle
Juhana Vartiainen piti tärkeänä, että rakentamisen ja kaavoituksen hyvää tahtia pidetään yllä ja jopa kiihdytetään. Kaupunki tarvitsee tasapainoista asuntorakenteen sekoittamista, jossa annetaan markkinavoimien toimia.
Anni Sinnemäki painotti kaupungin omissa rakentamistavoitteissa pysymistä. Hallintamuotojen sekoittamista tulee jatkaa. Kaupunki ei saa kasvaa ilmasto- tai ympäristökysymysten kustannuksella. Kaupungin tulee pitää huolta, että myös rakennetussa ympäristössä luonto on monimuotoista.
Nasima Razmyarin mukaan tärkeintä riittävän rakentamisen tason lisäksi on ARA-tuotannon määrän lisääminen. Eri alueiden kehitykseen ja segregaation vastaiseen työhön on panostettava ja koko kaupunkia on kehitettävä. Razmyar korosti myös liikenneinvestointien merkitystä asuntorakentamisen kannalta.
Jussi Halla-Aho näki, että Helsingin tulee olla kohtuuhintainen ja turvallinen kaupunki omille asukkailleen. Asuminen tulisi turvata pienituloisille ihmisille, joilla ei ole varaa asua Helsingissä. Lisäksi kaupungilla on kehittämistä edunvalvonnassa valtion suuntaan. Halla-Ahon mukaan suuri osa Helsingin ja pääkaupunkiseudun kehitykseen liittyvistä päätöksistä tehdään valtiotasolla.
Paavo Arhinmäki nosti esille lähiöiden palveluiden merkityksen. Suuri osa helsinkiläisistä asuu lähiöissä ja paikalliset palvelut, kuten kirjastot ja koulut, ovat lähiöiden sydämet, joiden ympärille monipuolinen kaupunki eri asumismuotoineen rakentuu. Lisäksi Arhinmäki esitti, että kaupunki ryhtyisi rakennuttamaan omakustannusperiaatteella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, joiden tonttien hinnat olisivat markkinahintaisia.
Pormestaritentti katseltavissa netissä
Asumisen pormestaritentin tallenne löytyy osoitteesta https://vimeo.com/event/980915/videos/552823499/
Tallenne on katsottavissa noin kuukauden ajan. Tallenne viedään myös Youtube-palveluun.
Yhteyshenkilöt
Jouni ParkkonentoimitusjohtajaKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 593 3338Puh:040 593 3338jouni.parkkonen@kovary.fiKalle HäkkinenviestintäasiantuntijaNuorisoasuntoliitto ry
Puh:044 783 4957Puh:044 783 4957kalle.hakkinen@nal.fiTietoja julkaisijasta
Asumisen pormestaritentin järjesti asukkaita, kiinteistönomistajia ja muita asumisen toimijoita edustava Sillanrakentajat-verkosto. Verkostossa mukana olevat kiinteistönomistajat tarjoavat sekä normaalia kohtuuhintaista vuokra-asumista että asuntoja erityisryhmille, kuten nuorille ja opiskelijoille, ja mukana olevat asukasjärjestöt edustavat monipuolisesti kaikkia asukkaita. Lue lisää Sillanrakentajat-verkostosta osoitteessa https://sillanrakentajatverkosto.wordpress.com/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat vähiten yli kahteen vuoteen16.10.2025 09:06:43 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 3,3 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on matalin vuosimuutos yli kahteen vuoteen. Eniten nousivat yksiöiden vuokrat (+3,5 %) ja vähiten kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat (+3,1 %). Keskimääräinen vuokra valtion tukemissa asunnoissa oli koko maan tasolla 13,46 euroa neliömetriltä kuukaudessa, mikä on yli 22 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen vapaarahoitteisen asunnon vuokra. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
Kutsu: KOVAn ajankohtaisseminaari 12.11.2025 – Alueiden ja asumisen polarisaatio8.10.2025 15:07:29 EEST | Tiedote
Tervetuloa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n järjestämään ajankohtaisseminaariin keskiviikkona 12.11.2025 klo 12.30-17.00 otsikolla "Alueiden ja asumisen polarisaatio".
KOVA: Kohtuuhintaisten asuntojen hakijamäärä on kasvanut jopa reilulla 60 prosentilla7.10.2025 03:30:00 EEST | Tiedote
Valtion tukemien, kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen hakijamäärä on tänä vuonna keskimäärin 2,4 prosenttia korkeampi kuin ennen vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutoksia. Hakijamäärien muutos vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueellisesti ja on ollut suurimmillaan yli 60 prosenttia. Eniten ovat lisääntyneet yksiöihin (+17 %) ja kaksioihin (+9 %) kohdistuvat asuntohakemukset. Hakemukset kolmioihin (-6 %) sekä neliöihin ja sitä suurempiin (-3 %) ovat sitä vastoin vähentyneet. Tulokset käyvät ilmi Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n syyskuussa jäsenyhteisöilleen teettämästä kyselystä.
Kommentti: Miten kansankodissa asutaan?8.9.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Muiden maiden järjestelmien tarkastelut voivat tarjota erilaisia ja paikoin tuoreitakin näkökulmia kotimaan kysymyksiin. Suomessa tähyillään tyypillisesti Tornionjoen yli kansankotiin. Tässä kirjoituksessa noudatetaan samaa kaavaa ja perehdytään länsinaapurimme asuntojärjestelmään.
KOVA on tyytyväinen vuoden 2026 korkotukilainavaltuuksien nostamisesta2.9.2025 22:39:52 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tänään päättyneessä budjettiriihessään päättänyt nostaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tarkoitettua korkotukilainavaltuutta 135 miljoonalla eurolla valtiovarainministeriön vuoden 2026 budjettiehdotukseen nähden. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry pitää lainavaltuuden nostamista myönteisenä asuntorakentamisen kannalta. KOVA esitti hallitukselle, että korkotukilainavaltuuden taso olisi ollut ensi vuonna tämän vuoden tasolla, eli 1 750 miljoonassa eurossa. Tämä olisi ollut 615 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen budjettiriihessä päättämä lainavaltuuden taso.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme