Porojen käytöllä ajokkaina on monisatavuotinen historia

Tutkimuksessa tarkasteltiin työskentelyyn liittyviä luustonmuutoksia, kuten nivelmuutoksia ja lihasten kiinnittymiskohtien muutoksia arkeologisessa luuaineistossa. Ajokkaina työskenteleville poroille muodostuu tyypillisiä muutoksia erityisesti selkärangan nikamiin, olkaniveleen, sorkkiin ja nilkan luihin. Arkeologiset luulöydöt ovat peräisin Suomen Lapista ja ajoittuvat 1300-luvulta 1700-luvulle.

Ajokkaiden on arveltu olleen tärkeitä jo varhaisimmassa poronhoidossa, ja ajokkaiden käyttöä kuvataan monissa 1500–1700-lukujen historiallisissa lähteissä. Tätä varhaisemmasta ajokkaiden käytöstä ei kuitenkaan ole ollut suoraa todistusaineistoa.

”Työskentelyyn liittyvästä rasituksesta kertovia luustonmuutoksia oli jo 1300-luvulle ajoittuvissa luulöydöissä”, kertoo apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi Oulun yliopistosta. ”Työskentelyyn liittyviä luustonmuutoksia löytyi kaikista tutkituista arkeologisista kohteista koko tutkitulla ajanjaksolla.”

Aiemmin on arveltu, että Suomen Lapin saamelaisväestö eli vielä 1300-luvulla metsästyksellä ja kalastuksella. ”Tutkimuksemme kuitenkin kertoo, että pienimuotoinen poronhoito ajokkaineen oli osa Suomen Lapin saamelaisten elinkeinoja jo 700 vuotta sitten”, kertoo Anna-Kaisa Salmi.

Tutkimus Earliest archaeological evidence for domesticated reindeer economy among the Sámi of Northeastern Fennoscandia AD 1300 onwards on julkaistu Journal of Anthropological Archaeology -julkaisusarjassa.