Porojen käytöllä ajokkaina on monisatavuotinen historia

Tutkimuksessa tarkasteltiin työskentelyyn liittyviä luustonmuutoksia, kuten nivelmuutoksia ja lihasten kiinnittymiskohtien muutoksia arkeologisessa luuaineistossa. Ajokkaina työskenteleville poroille muodostuu tyypillisiä muutoksia erityisesti selkärangan nikamiin, olkaniveleen, sorkkiin ja nilkan luihin. Arkeologiset luulöydöt ovat peräisin Suomen Lapista ja ajoittuvat 1300-luvulta 1700-luvulle.
Ajokkaiden on arveltu olleen tärkeitä jo varhaisimmassa poronhoidossa, ja ajokkaiden käyttöä kuvataan monissa 1500–1700-lukujen historiallisissa lähteissä. Tätä varhaisemmasta ajokkaiden käytöstä ei kuitenkaan ole ollut suoraa todistusaineistoa.
”Työskentelyyn liittyvästä rasituksesta kertovia luustonmuutoksia oli jo 1300-luvulle ajoittuvissa luulöydöissä”, kertoo apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi Oulun yliopistosta. ”Työskentelyyn liittyviä luustonmuutoksia löytyi kaikista tutkituista arkeologisista kohteista koko tutkitulla ajanjaksolla.”
Aiemmin on arveltu, että Suomen Lapin saamelaisväestö eli vielä 1300-luvulla metsästyksellä ja kalastuksella. ”Tutkimuksemme kuitenkin kertoo, että pienimuotoinen poronhoito ajokkaineen oli osa Suomen Lapin saamelaisten elinkeinoja jo 700 vuotta sitten”, kertoo Anna-Kaisa Salmi.
Tutkimus Earliest archaeological evidence for domesticated reindeer economy among the Sámi of Northeastern Fennoscandia AD 1300 onwards on julkaistu Journal of Anthropological Archaeology -julkaisusarjassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
