Oulun yliopisto

Porojen käytöllä ajokkaina on monisatavuotinen historia

Jaa

Oulun yliopiston arkeologit ovat saaneet selville, että poroja käytettiin ajoon eli ajokkaina Suomen Lapissa jo 700 vuotta sitten. Ajokkaiden on arveltu olleen osa varhaista poronhoitoa, mutta suora todistusaineisto on puuttunut. Nykyään ajokkaita käytetään matkailussa ja porokilpailuissa, mutta uudet tutkimustulokset todistavat niiden käytöllä olevan pitkä historia.

Arkeologinen tutkimus osoittaa, että ajokkaiden käytöllä on vähintään 700-vuotinen historia. Kuvassa porokisat Rovaniemellä. Kuva: Matti Eteläperä
Arkeologinen tutkimus osoittaa, että ajokkaiden käytöllä on vähintään 700-vuotinen historia. Kuvassa porokisat Rovaniemellä. Kuva: Matti Eteläperä

Tutkimuksessa tarkasteltiin työskentelyyn liittyviä luustonmuutoksia, kuten nivelmuutoksia ja lihasten kiinnittymiskohtien muutoksia arkeologisessa luuaineistossa. Ajokkaina työskenteleville poroille muodostuu tyypillisiä muutoksia erityisesti selkärangan nikamiin, olkaniveleen, sorkkiin ja nilkan luihin. Arkeologiset luulöydöt ovat peräisin Suomen Lapista ja ajoittuvat 1300-luvulta 1700-luvulle.

Ajokkaiden on arveltu olleen tärkeitä jo varhaisimmassa poronhoidossa, ja ajokkaiden käyttöä kuvataan monissa 1500–1700-lukujen historiallisissa lähteissä. Tätä varhaisemmasta ajokkaiden käytöstä ei kuitenkaan ole ollut suoraa todistusaineistoa.

”Työskentelyyn liittyvästä rasituksesta kertovia luustonmuutoksia oli jo 1300-luvulle ajoittuvissa luulöydöissä”, kertoo apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi Oulun yliopistosta. ”Työskentelyyn liittyviä luustonmuutoksia löytyi kaikista tutkituista arkeologisista kohteista koko tutkitulla ajanjaksolla.”

Aiemmin on arveltu, että Suomen Lapin saamelaisväestö eli vielä 1300-luvulla metsästyksellä ja kalastuksella. ”Tutkimuksemme kuitenkin kertoo, että pienimuotoinen poronhoito ajokkaineen oli osa Suomen Lapin saamelaisten elinkeinoja jo 700 vuotta sitten”, kertoo Anna-Kaisa Salmi.

Tutkimus Earliest archaeological evidence for domesticated reindeer economy among the Sámi of Northeastern Fennoscandia AD 1300 onwards on julkaistu Journal of Anthropological Archaeology -julkaisusarjassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi

Kuvat

Arkeologinen tutkimus osoittaa, että ajokkaiden käytöllä on vähintään 700-vuotinen historia. Kuvassa porokisat Rovaniemellä. Kuva: Matti Eteläperä
Arkeologinen tutkimus osoittaa, että ajokkaiden käytöllä on vähintään 700-vuotinen historia. Kuvassa porokisat Rovaniemellä. Kuva: Matti Eteläperä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Pienhiukkaspäästöille altistuminen yhteydessä sijoittajien päätöksentekoon5.5.2021 07:10:00 EEST | Tiedote

Ilmansaasteille altistuminen voi aiheuttaa monentyyppisiä psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Tästä on saatu viitteitä myös Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Siinä tutkijat osoittivat, että ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat yhteydessä osakemarkkinoiden tuottoon ja markkinoiden epävakauteen eli volatiliteettiin. Löytö on merkittävä, vaikka ilmiön syy-seuraussuhteista tiedetäänkin vasta vähän.

Mikä liikuttaa työvoimaa?29.4.2021 08:30:54 EEST | Tiedote

Työn ja työvoiman kohtaanto-ongelma sekä korkeasti koulutetun työvoiman puute ovat Suomen talouden tunnettuja pullonkauloja. Yhtäältä myös talouden paikalliset shokit, kuten laajan teollisen toiminnan alasajo Kemin paperitehtaan tapaan, aiheuttavat häiriötilanteita työmarkkinoilla sekä alueellisia ja inhimillisiä ongelmia. Mistä osaavaa työvoimaa? Mitkä tekijät vaikuttavat työvoiman liikkuvuuteen, eri aloilla ja alueiden välillä. Mikä vetää ulkomaisia osaajia? Tutkijan mukaan itse työ ei ole ratkaisevin tekijä. Koulutetut liikkuvat työn perässä yllättävän vähän. Shokeista toiset alueet selviävät paremmin kuin toiset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme