Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiokertymä entisellään – yhtiökohtaiset erot suuria

Jaa

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilleen maksamien palkkioiden kokonaissumma on viime vuoden tasolla, mutta ne vaihtelevat merkittävästi yhtiöiden välillä, ilmenee Keskuskauppakamarin selvityksestä. Kiinteän palkan merkitys on vähentymässä, ja varsinkin isoissa yhtiöissä tulossidonnaiset palkkiot muodostavat jo suuremman osuuden kokonaispalkkioista.

Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkoja kartoittanut selvitys osoittaa, että palkitseminen ei kehity yhteen suuntaan, vaan yhtiökohtaiset erot ovat suuret. Myös eri palkkiolajien välillä on eroja. Viime vuonna kiinteät palkat pysyivät suurissa yhtiöissä entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat. Pienissä ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä kiinteät palkat keskimäärin laskivat, mutta kannustinpalkkioissa on havaittavissa nousua. Pienissä yhtiöissä kannustinpalkkiot ovat kuitenkin harvinaisia.

“Yhtiön kokoluokka vaikuttaa merkittävästi palkitsemisen rakenteeseen ja tasoon. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.

“Toisaalta lisäkannustimille ei pienissä yhtiöissä ole aina tarvettakaan, jos yhtiön toimitusjohtaja omistaa johtamansa yhtiön osakkeita riittävässä määrin”, arvioi Turunen.

Toimitusjohtajien palkitsemisen painottuu yhä enemmän tulokseen

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien vuotuinen kiinteä palkka oli vuonna 2016 keskimäärin 408 000 euroa, mutta yhtiökohtaiset erot olivat suuria palkkatason vaihdellessa 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna.

Palkitsemistaso seuraa pääosin yhtiön kokoluokkaa. Suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kiinteän palkan keskiarvo oli viime vuoden tasolla, 699 000 euroa. Keskisuurissa yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka putosi 3 prosenttia 428 000 euroon. Pienissä yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka oli 244 000 euroa, mikä merkitsi 15 prosentin pudotusta edelliseen vuoteen nähden.

“Kiinteiden palkkojen lasku osoittaa siitä, että palkitsemisen painotus on siirtymässä yhä enemmän tuloksentekoon. Kannustinpalkkioiden merkitys näkyy erityisesti suurten pörssiyhtiöiden palkitsemisessa, mutta kokoluokasta riippumatta voi löytää yhtiöitä, joissa kiinteä vuosipalkka muodostaa enää pienen osan toimitusjohtajan kokonaispalkasta”, sanoo Turunen.

Vuosipalkan lisäksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetaan usein niin sanottuja muuttuvia palkkioita, eli lyhyen ja pitkän aikavälin tulospalkkioita. Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat nousseet 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja olivat viime vuonna keskimäärin 150 000 euroa.

Suurissa pörssiyhtiöissä bonukset olivat keskimäärin 339 000 euroa, eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskisuurissa muutaman yhtiön maksama runsas tulospalkkio nostaa keskiarvoa edellisvuodesta 17 prosentilla 132 000 euroon. Pienissä pörssiyhtiöissä selvästi alle puolelle toimitusjohtajista maksetaan bonusta.

Turunen näkee myönteisenä sen, että samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.

“Muuttuvien palkanosien tarkoitus on muuttua. Palkitsemiskriteerien tulee olla asetettu siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota.”

Pitkän aikavälin palkitseminen korostuu suurissa yhtiöissä

Kaikki yhtiöt mukaan luettuna keskimääräinen osakekannustinpalkkio laski noin 2 prosenttia edellisestä vuodesta keskimäärin 178 000 euroon. Keskiarvot peittävät alleen sen, että kaikista toimitusjohtajista vain alle puolelle maksettiin lainkaan osakekannustinpalkkiota - pienissä yhtiöissä alle kolmannekselle.

Merkittävä osa suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisesta kertyy pitkän aikavälin palkkioista, joita ovat erilaiset osake- ja optiopohjaiset järjestelmät. Suurissa pörssiyhtiöissä maksetut osakekannustinpalkkiot laskivat 10 prosenttia edelliseen vuoteen eli keskimäärin 584 000 euroon. Lisäksi on huomattava, että muutaman suuryhtiön kannustimet nostavat keskiarvoa selvästi. Keskiarvon ylittäviä osakepalkkioita maksettiin ainoastaan 10 yhtiössä, kun tarkasteltujen yhtiöiden määrä oli 123.

“Keskisuurissa ja pienissä yhtiössä tulossidonnaiset palkkiot ylipäätään muodostavat keskimäärin selvästi alle kolmanneksen toimitusjohtajan kokonaispalkkiosta, vaikka yksittäisissä yhtiöissä kannustinpalkkaus voi olla merkittävässäkin roolissa. Sen sijaan suurissa pörssiyhtiöissä tilanne on päinvastainen – keskimäärin yli 60 prosenttia kokonaispalkkiosta muodostuu muusta kuin kiinteästä palkasta.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 123 yhtiötä selvityksen tekoaikaan (28 suurta, 37 keskisuurta ja 58 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista sekä johdon palkkioita.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys 17.5.2017: Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssyhtiöissä

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen, p. 041 5179707, antti.turunen@chamber.fi

Avainsanat

Kuvat

Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kiinan vientikauppa vaikeutuu, riskit logistisen kriisin eskaloitumiselle - ongelmat jääneet sodan varjoon16.5.2022 14:05:30 EEST | Tiedote

Kiinan kasvaneet ongelmat ovat jääneet osin Ukrainan sodan varjoon. Keskuskauppakamari varoittaa, että ongelmat ovat valtavia ja ne vaikeuttavat merkittävästi vientikauppaa ja uhkaavat pahentaa jo ennestään vakavaa logistista kriisiä. Maassa on äärimmäisen tiukat koronatoimet ja osa tehtaista on suljettu tai puoliteholla sulkujen ja toimitusvaikeuksien vuoksi. Sulkujen alettua huhtikuussa vientiyritysten tarvitsemien alkuperätodistusten määrä Kiinaan putosi 47 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2021.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Palkkojen nousu ajaisi kierteeseen, jossa palkat ja kuluttajahinnat nousevat rinta rinnan – ”tilanne ei hyödyttäisi ketään”13.5.2022 10:13:31 EEST | Tiedote

Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa 5,7 prosenttia. Maaliskuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia eli inflaatiovauhti hidastui hieman. Inflaatiota hillitsi bensan hinnan pieni aleneminen suhteessa maaliskuun ennätyksellisen korkeaan tasoon, eikä odotettavissa ole polttoaineiden hinnannousua nykytasolta. Pikaista helpotusta inflaatioon ei kuitenkaan ole luvassa ja hinnankorotukset nakertavat ostovoimaa, erityisesti ruuan osalta. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kannustaa tähtäämään tasaiseen ostovoiman nousuun pitkällä aikavälillä tilapäisten palkankorotusten sijaan, jotka uhkaavat kroonistaa inflaation.

Keskuskauppakamari: Nato-jäsenyys toteutuu nopeammin kuin kuvitellaan11.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Päätös Suomen Nato-jäsenyydestä etenee tällä viikolla nopeaan tahtiin. Presidentti ja valtioneuvosto antavat täydennyksen eduskunnassa käsittelyssä olevaan turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon. Siinä todetaan Suomen hakevan jäsenyyttä Pohjois-Atlantin liitossa Natossa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää todennäköisenä, että Naton jäsenmaissa prosessi etenee paljon nopeammin kuin on arvioitu. Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä Naton jäseniksi jo Madridin kesäkuun lopussa olevaan huippukokoukseen mennessä.

Keskuskauppakamari: EU:lla ei ole varaa olla heikko suurvaltojen rinnalla - riippuvuudet Venäjästä on katkaistava9.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Euroopan unioni synnytettiin takaamaan rauhaa Eurooppaan. Yhteisten taloudellisten intressien avulla haluttiin turvata, etteivät valtiot kävisi asein toistensa kimppuun. Tänä vuonna Eurooppa-päivää varjostaa kuitenkin Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Päivi Woodin mukaan parasta EU:n ulkopolitiikkaa on katkaista riippuvuudet Venäjästä. EU:n sisäpolitiikassa Suomella tulisi olla selkeämpi näkemys siitä, mihin suuntaan EU:ta tulevaisuudessa kehitetään ja mitä Suomi haluaa unionilta.

Keskuskauppakamari: Sota romahdutti vientiasiakirjojen määrän Venäjälle ja Ukrainalle – kauppa on jäissä kauan4.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien asiakirjatilastot kertovat, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä vientiasiakirjojen määrä on pudonnut merkittävästi. Sodan alettua alkuperätodistusten määrä Venäjälle on pudonnut 74 prosenttia ja Ukrainalle 79 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021. Viimeisen kuukauden aikana, kun pakotteita on edelleen kiristetty, asiakirjojen määrä Venäjälle on jatkanut voimakasta vähentymistä. Huhtikuussa alkuperätodistusten määrä Venäjälle putosi 82% verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme