Potkupyöräily voi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää
Oppimisiän lasku pitkin 1950–2010-lukuja selittyi merkittävissä määrin pyöräilyn opettelussa käytetyllä ensivälineellä. Pyöräilytaidon opettelussa käytetty ensiväline on vaihtunut kahteen kertaan. Vielä 1950–1960-luvuilla pyöräilemään opeteltiin tyypillisesti tavallisella polkupyörällä ilman apuvälineitä. Apupyörien käyttö yleistyi vähitellen 1960-luvulta alkaen, ja 1980-luvulla 90 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli opetellut pyöräilemään apupyörien turvin. Potkupyörät olivat vielä 2000-luvun alussa harvojen käytössä mutta yleistyivät sitten nopeasti.
– Potkupyörät korvasivat apupyörät yleisimpinä pyöräilyn ensivälineinä 2010-luvulla. Pyöräilytaito opittiin 2010-luvulla keskimäärin jo 4,5-vuotiaana, toteavat yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen.
Pyöräilytaitoa opettavat nykyään yleisimmin molemmat vanhemmat – toisin oli ennen
Pyöräilytaidon oppimiseen mahdollisesti liittyviä tekijöitä selvitettiin tutkimuksessa myös opettamisen näkökulmasta. Vastaajat muistelivat, että 1950–1960-luvuilla pyöräilytaito opittiin tyypillisimmin itsekseen harjoittelemalla ja seuraavaksi yleisimmin isän opettamana. Molempien vanhempien osallistuminen pyöräilytaidon opettamiseen yleistyi 1980-luvulla. Tultaessa 2000-luvulle juuri kukaan ei ole enää opetellut pyöräilytaitoa itsekseen.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin pyöräilytaidon oppimisen fyysisiä ympäristöjä. Piha oli opettelun tärkein paikka kaikilla tarkastelluilla vuosikymmenillä. Muut pyöräilytaidon opettelun paikat ovat monipuolistuneet vuosikymmenten aikana yhtä jalkaa kaupungistumisen ja lasten rakennetun arkiympäristön tiivistymisen kanssa. Seuraaviksi yleisimmiksi oppimisympäristöiksi kerrottiin katu tai maantie sekä erilaiset jalkakäytävät ja pyörätiet. 2010-luvulla pihan jälkeen yleisin opettelun ympäristö oli jalkakäytävä tai yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
– Hieman yllättäen taidon opettajilla ja opettelun paikoilla ei havaittu tilastollista yhteyttä pyöräilytaidon oppimisikään, huomauttaa Laukkanen.
– Tulokset vihjaavat, että asuinalueilta on tärkeää löytyä pikkulapsille ja heidän perheilleen sopivia, monenlaisia turvallisia opettelun paikkoja. Liikenneolosuhteissa tulee huomioida yhä pienemmät potku- ja polkupyöräilijät, Hasanen korostaa.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, kuinka varhainen pyöräilytaidon oppimisikä liittyy pyöräilyn yleisyyteen esimerkiksi koulumatkoilla. Tutkijaryhmä olettaa, että varhainen pyöräilyn oppimisikä voi selittää liikenteessä liikkumisen perustaitojen vahvistumista. Tämä mahdollistaa turvalliseksi koetun ja itsenäisen pyöräilyn varhaisemmalla iällä.
Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisesti noin kymmenessä maassa. Suomessa tutkimukseen osallistui 493 täysi-ikäistä henkilöä. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi lapsensa osalta vastaavat tiedot. Yhteensä tutkimukseen sisältyi näin ollen 929 pyöräilytaidon tapausta.
Alkuperäinen artikkeli ”Pyöräilytaidon oppimista selittävät yksilö-, ympäristö- ja tehtävätason tekijät 1950–2010-luvuilla” julkaistiin Liikunta & Tiede -lehdessä syyskuussa 2021. Tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta yliopistonlehtori Arto Laukkanen, tutkijatohtori Elina Hasanen sekä tutkija Pertti Matilainen.
Lisätietoja:
Arto Laukkanen
yliopistonlehtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
arto.i.laukkanen@jyu.fi
040 805 3611
Elina Hasanen
tutkijatohtori
liikuntateiteellinen tiedekunta
elina.hasanen@jyu.fi
Linkki julkaisuun: https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2021/lt_4_2021-91-98.pdf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi yrittäjyyden professori Mikko Rönkkö haluaa panostaa opetuksen laatuun ja tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa ja tutkimuksessa3.12.2025 13:15:24 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa syyskuussa yrittäjyyden professorina aloittanut Mikko Rönkkö haluaa haastaa itsensä opettajana ja opettamisen kehittämisessä. Tutkimuksen puolella hän on keskittynyt määrälliseen yrittäjyystutkimukseen. Tekoälyä monipuolisesti opetuksessaan ja tutkimuksessaan hyödyntävällä Rönköllä on myös vankkaa kokemusta yrittäjyydestä.
Uudenlainen kulta-nanopartikkeleihin pohjautuva merkintämenetelmä laajentaa merkittävästi solujen kuvaamisen mahdollisuuksia2.12.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Yhdysvaltojen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden välinen uraauurtava kansainvälinen yhteistyö on esitellyt uuden lähestymistavan molekyylien merkitsemiseen ja visualisointiin solujen pinnoilla käyttämällä edistynyttä 3D-elektronimikroskopiaa.
Väitös: Pohjoisten järvien kestävä hoito huomioi lajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden ruumiinkoon ravintoverkossa (Kangosjärvi)1.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Tulokset osoittavat, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila.
Varhaiskasvatusjärjestelmä toimii, mutta perheiden valinnanvapaus ei aina toteudu (Kuusiholma-Linnamäki)1.12.2025 08:45:29 EET | Tiedote
Suomessa jokaisella lapsella on oikeus päästä varhaiskasvatukseen. Tätä turvaa varhaiskasvatuslaki, jonka avulla pyritään siihen, että palvelut ovat perheille helposti saatavilla. Varhaiskasvatukseen osallistumista tuetaan lisäksi tulosidonnaisilla asiakasmaksuilla sekä sisaralennuksilla, jotta varhaiskasvatus olisi aidosti mahdollinen kaikille lapsille, perheen tilanteesta riippumatta.
Kultananoklustereista uusia muokattavia materiaaleja nanoelektroniikkaan1.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kultananoklustereista rakennetut uudet MOF-materiaalit voivat mullistaa nanoelektroniikan. Kansainvälisellä tutkimustyöllä onnistuttiin kehittämään neljä innovatiivista materiaalia, joiden sähkönjohtavuus ja puolijohdemainen käyttäytyminen avaavat uusia mahdollisuuksia elektronisten ominaisuuksien tarkkaan hallintaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme