Professori Juho Saari: Duunareista joka kymmenes on suuressa vaarassa ajautua köyhyyteen

Palkansaajien reaaliansiot laskivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 eniten yli 60 vuoteen. Tehdyillä palkkaratkaisuilla on pyritty kuromaan ostovoiman heikentymistä, mutta inflaatio on ollut liian kova, jotta kuilu olisi pystytty täysin kuromaan umpeen. Eniten kärsivät ne, joilla ei ole kertynyt säästöjä, vaan kaikki tulot menevät elämiseen.

Professori Juho Saaren mielestä hyvinvointivaltiossa palkalla pitäisi tulla toimeen. Tutkimuksen mukaan joka neljäs (27 %) on melko usein tai usein huolestunut siitä, että omat tai perheen kokonaistulot eivät riitä elämiseen.

- Yksi mittari on, miten talous kestää yllättävät menot. Duunaripalkansaajista 31 prosenttia arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästäni taloudellisesti käytännössä mahdotonta. Tämä tarkoittaa, että melkein joka kolmannella duunarilla talous ei kestäisi yllättäviä menoja, kuten pesukoneen tai puhelimen äkillistä rikkoutumista.

SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen on yksi duunariköyhyysprojektin tutkijoista. SAK haluaa nostaa palkkaköyhyydestä käytävään keskusteluun mukaan sosiaalisen ulottuvuuden.

- Tutkimustulosten mukaan sosiaalinen status on vahvin suurta köyhyysriskiä ennakoiva tekijä. Jos duunari asemoi itsensä matalaan tai melko matalaan yhteiskunnalliseen asemaan, on hän selvästi muita useammin suuressa tai melko suuressa köyhyysriskissä.

Duunareiden keskuudessa yhteiskunnallinen asema määrittyy usein työn kautta. Mitä arvokkaammaksi ja merkityksellisemmäksi työ koetaan, sitä korkeampi on duunarin sosiaalinen status. Yhteiskunnan olisikin käytävä keskustelua työn arvostuksesta ja sen osoittamisesta.

- Sairaanhoitajien palkoista käytävää keskustelua voisi ulottaa laajemminkin suorittavaa työtä tekeviin ammattilaisiin. Lakkojen aikana olemme nähneet, kuinka merkittävässä asemassa duunarialojen työntekijän ovat meidän arjessamme. On koko yhteiskunnan etu, että palkalla tulee toimeen.