Professorikaksikon uusin kirja käsittelee tekoälyn vaikutusta tulevaisuuteemme

Oulun yliopiston emeritusprofessorin Matti Pietikäisen ja professori Olli Silvénin uusi yleistajuinen teos käsittelee sitä, miten tekoäly muuttaa meitä ja maailmaa. Jo kirjan nimi on kysyvä: Miten tekoäly vaikuttaa elämäämme 2050-luvulla? Tekoälyn teknologiajohtajat kasvavat kasvamistaan ja niiden dominoiva asema herättää jo huolestusta. Yhdysvallat on ollut johtava maa sekä tekoälyn tutkimuksessa että soveltamisessa, mutta valtavasti aihepiiriin panostavan Kiinan odotetaan nousevan sen ohi ehkä jo lähivuosina. Tekoälyn pelätään vievän runsaasti työpaikkoja ja sen uskotaan jopa tulevan lähivuosikymmeninä ihmistä älykkäämmäksi supertekoälyksi ja ottavan sen myötä vallan ihmisiltä. Hyötyjäkin voi listata paljon.

”Nykyisessä tekoälykeskustelussa on kuitenkin myös paljon hypeä. Monesti puhutaan tekoälystä myös sellaisessa yhteydessä, mikä ei edes välttämättä ole varsinaista tekoälyä, vaan normaalia digitaalisen teknologian evoluutiota aikaisempaa kehittyneempien toimintojen suuntaan”, kirjoittajat toteavat.

Eri teknologioiden yhdistäminen mahdollistaa aivan uudentyyppisten älykästä toimintaa matkivien sovellusten kehittämisen, futuristisena esimerkkinä ihmistä muistuttavat humanoidirobotit. Syväoppimiseen perustuvalla tekoälyllä on saavutettu vaikuttavia tuloksia monissa ongelmissa, mutta senkin rajat ovat jo nähtävissä. Tekoälyyn liittyviä asioita on tutkittu jo 1940-luvulta lähtien, ja ala on nähnyt jo monta nousu- ja laskukautta ylisuurten odotusten ja niihin liittyvien pettymysten takia. Kaikki nykyiset ratkaisut edustavat niin sanottua heikkoa tekoälyä.

Professorikaksikon kirjan tarkoituksena on antaa realistinen kuva tekoälystä, sen nykytilasta, mahdollisuuksista ja rajoituksista. Kirja täydentää ja on tulevaisuuteen suuntaavaa jatkoa heidän aiemmin julkaisemalleen kirjalle ”Tekoälyn haasteet — Konenoppimisesta ja konenäöstä tunnetekoälyyn”.

Aluksi kirjassa esitetään, mitä tekoäly on ja miten se on kehittynyt sekä millaisiin sovelluksiin on päästy tähän mennessä. Tarkastelun kohteina ovat tekoälyn esitystavat, oppiminen ja konenäkö. Viime kuukausina on herättänyt suurta huomiota Open AI:n kehittämä helppokäyttöinen ChatGPT-ohjelma, jonka kanssa on kätevä käydä dialogia. Se osaa tiivistää pidempää tekstiä, vastata erilaisiin kysymyksiin tai laatia esimerkiksi syntymäpäivärunon. ChatGPT:tä ja ohjelman rajoituksia käsitellään kirjassa kahden luvun verran. Sisältö on siis erittäin tuoretta.

”Tarkastelemme kirjassa, miten tekoälytutkimuksessa on tartuttu uusiin haasteisiin, jotta päästäisiin lähemmäksi vahvaa, ihmisen älyä muistuttavaa tekoälyä. Tähän liittyen arvioimme, miten tekoälyyn liittyvä teknologia ja menetelmät muuttuvat lähivuosikymmeninä. Uskomme, että tekoäly on ihmisen avustaja — ei hallitsija. Uskaltaudumme varovasti ennustamaan, miten tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme, ihmisten ammatteja ja harrastuksia 2050-luvulle mennessä. Tarkastelun kohteina ovat odotetut muutokset arkielämässä, harrastuksissa, työelämässä, opetuksessa ja oppimisessa sekä matkailussa”, emeritusprofessori Matti Pietikäinen ja professori Olli Silvén toteavat.