Ilmastoinfo HSY

Proteiinin liikasyönti rehevöittää Itämerta – tavallinen perusruoka sisältää riittävästi proteiinia

Jaa

Suomalaiset syövät liikaa proteiinia, mikä rasittaa jätevedenpuhdistusta ja Itämerta. Ylimääräinen proteiini, jota elimistö ei tarvitse, poistuu muun muassa typpenä virtsan mukana jäteveteen. Vaikka jätevedenpuhdistamot poistavat typpeä jätevesistä erittäin tehokkaasti, typpeä joutuu silti Itämereen ja aiheuttaa rehevöitymistä. Tavallisen perusruoan syöminen vähentää turhaa typpikuormaa ja auttaa ympäristöä.

Proteiinin liikasyönti on haitaksi niin terveydelle kuin ympäristöllekin. Toisin kuin moni luulee, ylimääräinen proteiini ei varastoidu kehoon tai muutu lihakseksi, vaan osa siitä muuttuu rasvaksi ja loput poistuu elimistöstä muun muassa typpenä virtsan mukana. Mitä enemmän proteiinia syödään yli tarpeen, sitä runsaammin typpeä päätyy jätevesiin ja Itämereen aiheuttaen rehevöitymistä. 

- Monet eivät osaa arvioida proteiinintarvettaan oikein eivätkä tiedä, että liika proteiinin saanti kuormittaa ympäristöä. Päivittäinen proteiinin saantisuositus on 10–20 % energiaprosenttia eli noin 50–90 grammaa energiankulutuksesta ja painosta riippuen, kertoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen

Proteiinibuumin myötä esimerkiksi proteiinivälipalojen tarjonta on lisääntynyt kauppojen hyllyillä. Tasapainoinen ruokavalio ei tarvitse ylimääräisiä proteiinituotteita, vaan ihan tavallinen perusruoka sisältää riittävästi proteiinia – noudattaa sitten vegaani-, kasvis- tai sekaruokavaliota. Jos ei käytä eläinkunnan tuotteita, täytyy huolehtia siitä, että ruokavaliossa on eri kasvikunnan proteiininlähteitä välttämättömien aminohappojen saannin takaamiseksi. 

  - Lautasmalli on hyvä ohje tässäkin: paljon kasviksia ja noin neljännes annoksesta proteiinipitoisempaa ruokaa. Proteiinia saa monista muistakin ruoka-aineista kuin lihasta, maidosta tai pavuista. Esimerkiksi täysjyväviljat, siemenet ja pähkinät sisältävät myös proteiinia, Tuovinen muistuttaa.  

Proteiinin liikasyönti johtaa turhaan typpikuormaan puhdistuslaitoksilla 

Proteiiniin liikasyönti kasvattaa jätevesien typpikuormaa, joka on kasvanut tasaisesti viimeisen 20 vuoden ajan, eikä väestönkasvu riitä sitä selittämään. Vaikka jätevedenpuhdistamot poistavat typpeä jätevesistä erittäin tehokkaasti, esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa noin 90 %, silti typpeä päätyy Itämereen ja aiheuttaa rehevöitymistä.  

HSY:n strategisena tavoitteena on, että vuosittainen typpimäärä vesistöön kahdelta puhdistamolta olisi yhteensä 1000 tonnia, kun vuonna 2020 se oli 1134 tonnia ja vuonna 2019 1243 tonnia. 

  - Tämä on haasteellinen ja vaikeasti saavutettava tavoite. Kun Espoon Blominmäen uusi puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2022, typenpoistoteho tulee kasvamaan merkittävästi, sanoo HSY:n jätevedenpuhdistuksen tuotantoyksikön päällikkö Marina Graan

HSY:n Ilmastoinfo ja Marttaliitto herättelevät 18.5. alkavassa kampanjassa pääkaupunkiseutulaisia miettimään liiallisen proteiinin syönnin vaikutuksia sekä terveyteen että Itämereen. Oikean proteiinimäärän arvioimiseksi voi hyödyntää Marttojen kokoamia viikon ateriaesimerkkejä seka-, kasvis- ja vegaaniruokavalioille. Ateriamallit löytyvät osoitteesta hsy.fi/typpikuorma.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

HSY:n Ilmastoinfon projektipäällikkö Mira Soini, puh. 040 503 6220

HSY:n jätevedenpuhdistuksen tuotantoyksikön päällikkö Marina Graan, puh. 050 336 3330

Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen, puh. 050 308 9434

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HSY:n Ilmastoinfo opastaa ja kannustaa kaupunkilaisia ilmastoystävälliseen elämään ja taloyhtiöitä sekä pk-yrityksiä ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. Toimintamme pohjana on neljä pääteemaa: asuminen ja energia, liikkuminen, ruoka ja kuluttaminen. Tuomme teemoja esiin erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja kampanjoissa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Teemme kokeiluja, tarjoamme uusia ratkaisuja ja viemme ne sinne, missä hiilijalanjälkeen vaikuttavia valintoja tehdään. Toimimme yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. 

 

Martat on kotitalousneuvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Martoissa tahto osata itse muuttuu toiminnaksi. Marttatoiminta vahvistaa tulevaisuustaitoja ja jatkuvaa oppimista. Toiminnassamme löytää ja oppii yhdessä tekemällä ne arjen tiedot ja taidot, jotka tekevät omasta elämästä rikkaampaa. Arjen sujuminen antaa voimia toteuttaa niitä asioita, jotka itselle ovat elämässä tärkeitä. Toimimme elinvoimaisena koko Suomessa ja siirrämme arjen taitoja sukupolvelta toiselle. Otamme kantaa kestävän ja yhdenvertaisen arjen puolesta. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Suomessa ja kansainvälisesti. Martoissa ammattilaiset ja jäsenet, martat, toimivat rinta rinnan.  

  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastoinfo HSY

Kaupunkiviljelyä voi harrastaa myös ilman omaa pihaa tai palstaa - HSY:n Ilmastoinfon uutuuskurssi tarjoaa apua taloyhtiöviljelijöille6.4.2022 11:08:49 EEST | Tiedote

Verkkokurssialusta Koutsin tämän kevään kurssiuutuus on Koko talo viljelee -kaupunkilaisen viljelykurssi. Kaupunkiviljely on yhä suositumpaa, mutta palstoille voi olla vuosienkin jonot. Kurssin avulla helpotetaan taloyhtiöitä ja taloyhtiöiden asukkaita ottamaan viljelyharrastus osaksi yhteisöllistä asumista. Viljelykurssin lisäksi kestävän elämän verkkokurssialustalta löytyy suosikkikurssit Ilmastotreeni ja Energiaekspertti. Kevään kunniaksi HSY:n Ilmastoinfo istuttaa puun jokaista uutta rekisteröitynyttä kohti, joten jo pelkällä rekisteröitymisellä pääset ilmastotekojen alkuun.

Taloyhtiöiden energiatehokkuutta vauhditetaan asukasviestintää kehittämällä22.2.2022 08:13:00 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden TAVIS-hankkeessa taloyhtiöiden hallituksille tarjotaan tukea energia-asioista viestimiseen, lisäksi tuetaan asukkaiden, osakkaiden ja taloyhtiön hallituksen vuoropuhelua energiatehokkuushankkeiden edistämiseksi. Ensimmäinen toimenpide oli viestinnän lähtötilanteen kartoitus. Taloyhtiöiden hallituksille suunnattu kyselytutkimus toteutettiin Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenille, vastauksia saatiin 372 hallituksen jäseneltä. Lisäksi reilut sata vastausta saatiin asukaskyselytutkimuksena hankkeessa mukana olevissa neljässä pilottitaloyhtiössä. Näin saatiin kokonaiskuva taloyhtiöviestinnän toimivuudesta niin asukkaan, osakkaan kuin hallituksenkin jäsenen näkövinkkelistä.

Huippuravintoloiden kikat kotikeittiöön – Toinen Kattaus minimoi ruokahävikin24.1.2022 07:45:00 EET | Tiedote

Ruoan kasvatus, tuotanto ja valmistus ovat maailman suurimpia päästölähteitä. Ravinnon tuotantoketju syö valtavat määrät energiaa ja ketjun loppupäässä vain osa ruoasta päätyy sinne, minne se kuuluu. Suomalaisissa kotitalouksissa vuosittainen ruokahävikki on yli 130 miljoonaa kiloa – tämä on noin 500 miljoonan euron edestä ruokaa! Neljän hengen perheessä määrä vastaa usean sadan euron heittämistä roskiin. Hyvä uutinen on se, että pienillä käytännön teoilla asiaan voi vaikuttaa. HSY:n Toinen Kattaus –kampanjassa ravintoloiden huippukokit antavat ammattitaitonsa kaupunkilaisten käyttöön hävikin hillitsemiseksi.

#lähdinkäveleen - mikä saa sut lähtemään kävelemään?29.4.2021 14:08:01 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudulla noin puolet lyhyistä, yhden-kahden kilometrin matkoista kuljetaan autolla. Valtaosa näistä matkoista voitaisiin tehdä kävellen, siksi HSY:n Ilmastoinfo kannustaa sinua lähtemään kävelemään. Autoilusta siirtyminen kävelyyn ja pyöräilyyn vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa ilmanlaatua, vähentää melua sekä lisää ympäristön viihtyisyyttä ja liikenteen turvallisuutta. Miksi sinä lähdet kävelemään? Kerro syysi Instagramissa tunnisteella #lähdinkäveleen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme