PSD2 mullistaa verkkomaksamisen syyskuun puolivälissä – paljon on kuitenkin vielä epäselvää
Toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) tulee voimaan 14. syyskuuta. Se muun muassa lisää turvallisuutta sekä avaa maksuliike- ja tilitietopalveluja kilpailulle ja mahdollistaa sen, että myös muut toimijat kuin tilinpitäjäpankki voivat tarjota tilinomistajalle tämän maksutileihin liittyviä palveluita. Toinen tärkeä uudistus on vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimus, joka ulottuu koskemaan kaikkea maksamista, myös perinteistä kortilla maksamista.
Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela toteaa ykskantaan, että PSD2:ssa on vielä valtava määrä epäselviä asioita. Yksi tärkeimmistä on korttimaksamisen tunnistamiseen mahdollisesti liittyvä siirtymäaika: Kuinka nopeasti pankkien ja kaupan järjestelmien tulee olla vahvan tunnistamisen suhteen PSD2-kunnossa?
”Euroopan pankkiviranomainen EBA on antanut kansallisille viranomaisille valtuudet sopia siirtymäajasta, jos riittäviä teknisiä valmiuksia ei vielä ole. Esimerkiksi Britannian viranomainen on antanut toimijoille aikaa 18 kuukautta. Suomen viranomainen ei ole kertonut kantaansa. Suomessa ei siis ole selvää, onko aikaa vajaa kuukausi, joitakin kuukausia vai mahdollisesti puolitoista vuotta?” Kaarlela ihmettelee.
Seuraavassa käsittelemme PSD2:sta nousevia keskeisiä kysymyksiä nimenomaan kuluttajanäkökulmasta.
Mitä hyötyä uudistuksesta on?
PSD2:n tärkein tarkoitus on parantaa kuluttajansuojaa ja maksupalvelujen turvallisuutta. Niin kutsuttua vahvaa tunnistamista vaaditaan käytännössä aina käytettäessä tilitieto- ja maksupalveluita myös pankin omissa palveluissa. Näin varmistetaan, että niin uudet palveluntarjoajat kuin pankitkin noudattavat tiukkoja turvatoimia ja tietoturvakäytäntöjä.
PSD2 myös edistää kilpailua pankkitoimialalla ja mahdollistaa uudenlaisten palveluiden luomisen. Asiakas voi halutessaan tarkistaa saldon ja tilitapahtumat myös muiden kuin oman pankkinsa palveluissa.
”PSD2:n myötä syntyvä uusi palvelu voisi olla vaikkapa taloudenhallinnan työkalu, joka kokoaa yhteen sovellukseen kaikki tilit ja eri lähteistä tulevat laskut, kuten jäännösverot, bussilipun kuukausimaksut ja jäsenmaksut”, Kaarlela visioi.
Mitä tarkoittaa vahva tunnistautuminen?
Vahva tunnistaminen perustuu vähintään kahteen kolmesta toisistaan riippumattomasta vaihtoehdosta:
1. Tieto eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjä tietää (esimerkiksi PIN-koodi tai salasana)
2. Hallussapito eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjällä on hallussaan (esimerkiksi älypuhelin tai tunnuslukulaite)
3. Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus (esimerkiksi sormenjälki)
”Fiva muistuttaa, että muutokset on toteutettava niin, että kaikkien asiakasryhmien mahdollisuus käyttää tunnistusvälineitä jatkuu ilman katkoksia. Tätäkin toteuttamista helpottaisi, jos lopullinen deadline kerrottaisiin”, Kaarlela sanoo.
Mitä tapahtuu painetuille tunnuslukulistoille?
PSD2:n myötä joidenkin pankkien käyttämät painetut tunnuslukulistat jäävät historiaan. Painetuissa listoissa piilee väärinkäytön vaara, koska niiden kopiointi on teknisesti helppoa esimerkiksi valokuvaamalla.
”Tunnuslukulistat eivät ole katoamassa yhdessä yössä. Finanssivalvonta on linjannut, että listoista voidaan luopua vasta, kun on turvattu, että siirtyminen paineituista listoista esimerkiksi kännykkäsovellukseen tapahtuu ilman, että tunnistamisvälineen käyttöön tulee katkoksia. Listoista luopumisen aikataulu siis vaihtelee pankeittain.”
Tarvitseeko jatkossa vaikkapa Helsingin paikallisliikenteen kertalipun ostaessa verkkopankkitunnuksia?
”Tämä riippuu Finanssivalvonnan, pankkien ja lainsäätäjien linjauksista. Tällainen pienten maksusuoritusten hoitaminen on yksi tärkeistä vielä avoimista kysymyksistä”, Kaarlela sanoo.
Mistä tiedän, että muun kuin pankin tarjoama palvelu on turvallinen?
Kaikki maksupalvelujen tarjoajat tarvitsevat toimiluvan tai rekisteröinnin, jonka Finanssivalvonta myöntää ja joita se valvoo. Lupa voi olla myös toisesta ETA-maasta. Lupatiedot löytyvät valvontaviranomaisten rekistereistä.
Perinteiset turvallisuusohjeet ja maalaisjärki auttavat tässäkin.
”Luotettava palveluntarjoaja ei kysy sähköpostilla tai puhelimitse esimerkiksi luottokorttitietoja tai tunnuslukuja. Luotettavasta palveluntarjoajasta on myös helppo löytää tiedot toiminnasta, yhteystiedoista ja valvovasta viranomaisesta.”
Kuka ulkopuolinen tililleni pääsee ja mitä tietoja hän näkee?
Niistä tileistä, jotka käyttäjä on liittänyt tai hyväksynyt palvelussa käytettäväksi, palveluntarjoaja näkee samat tiedot kuin käyttäjä verkkopankissaan. Oikeus päästä tilille perustuu aina käyttäjältä saatuun nimenomaiseen suostumukseen.
”PSD2 ei avaa tilitietoja kenelle tahansa. Palveluntarjoajalla on oltava toimilupa, ja käyttäjältä on aina pyydettävä suostumus tilille pääsyyn”, Kaarlela korostaa.
Lue lisää:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rahastoihin reippaasti uusia sijoituksia vuoden aluksi8.2.2021 12:12:19 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa 2021 reippaasti uutta pääomaa, yhteensä 1,1 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 134 miljardia euroa. Rahastoraportti on sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Euroopan vakuutusvalvontaviranomainen: Koronakriisi ei horjuttanut vakuutussektoria4.2.2021 08:39:40 EET | Tiedote
Vakuutussektori on pystynyt toimimaan koronapandemian aikana normaalisti, ilmenee Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) raportista. Alkuvaiheen hankaluuksista huolimatta vakuutusyhtiöt ovat saaneet varmistettua liiketoiminnan jatkuvuuden, EIOPA toteaa. Myös asiakkaiden edustajat kuvaavat, että sopimusten solmimiseen, ylläpitoon ja korvausten maksamiseen liittyvät prosessit ovat toimineet. Digitaalisten toimintojen tärkeys on noussut uuteen merkitykseen.
Liikkeellä erittäin uskottavia huijaussivuja – älä mene verkkopankkiin Google-haun kautta2.2.2021 14:29:32 EET | Tiedote
Huijarit pyrkivät tällä hetkellä erittäin aktiivisesti verkkopankkeihin tuttujen sähköpostilinkkien avulla. Lisäksi pankit ovat havainneet uuden huijauskampanjan, , jossa rikolliset ovat tavalla tai toisella saaneet ujutettua huijaussivustojaan Googlen hakutuloksiin. Pankeista neuvotaan, että ainakaan toistaiseksi ei kannata mennä verkkopankkiin hakemalla pankkinsa nimeä Googlesta, vaan kirjoittamalla osoite selaimen osoitekenttään.
Hallituksen EU- selonteossa viisaita linjauksia pankkiunionista ja sisämarkkinoiden kehittämisestä – riskejä vähennettävä ennen yhteisvastuun laajentamista29.1.2021 13:24:20 EET | Tiedote
Finanssiala ry on monissa kohdin samaa mieltä hallituksen EU-selonteossa tehtyjen pankkiunionilinjausten kanssa. Hallituksen mukaan Suomen peruslähtökohta pankkiunionin loppuunsaattamisessa perustuu laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuun toimeenpanoon, jotta veronmaksajien kustannukset saadaan minimoitua mahdollisissa pankkikriiseissä.
Talousosaamisen strategian on edettävä tuumasta toimeen28.1.2021 12:11:05 EET | Tiedote
Suomelle on vuoden hyvän valmistelun jälkeen laadittu ehdotus kansalliseksi talousosaamisen strategiaksi. Suomen Pankin Olli Rehn luovutti ehdotuksen tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille, joka ilmoitti esittävänsä sen toteutukselle rahoitusta. FA:n Piia-Noora Kaupin mukaan talousosaamiselle on kaivattu strategiaa jo pitkään.
Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.
Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme