Finanssiala ry

PSD2 mullistaa verkkomaksamisen syyskuun puolivälissä – paljon on kuitenkin vielä epäselvää

Jaa
Toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) tulee voimaan 14. syyskuuta. Se muun muassa lisää turvallisuutta sekä avaa maksuliike- ja tilitietopalveluja kilpailulle ja mahdollistaa sen, että myös muut toimijat kuin tilinpitäjäpankki voivat tarjota tilinomistajalle tämän maksutileihin liittyviä palveluita. Toinen tärkeä uudistus on vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimus, joka ulottuu koskemaan kaikkea maksamista, myös perinteistä kortilla maksamista.

Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela toteaa ykskantaan, että PSD2:ssa on vielä valtava määrä epäselviä asioita. Yksi tärkeimmistä on korttimaksamisen tunnistamiseen mahdollisesti liittyvä siirtymäaika: Kuinka nopeasti pankkien ja kaupan järjestelmien tulee olla vahvan tunnistamisen suhteen PSD2-kunnossa?

”Euroopan pankkiviranomainen EBA on antanut kansallisille viranomaisille valtuudet sopia siirtymäajasta, jos riittäviä teknisiä valmiuksia ei vielä ole. Esimerkiksi Britannian viranomainen on antanut toimijoille aikaa 18 kuukautta. Suomen viranomainen ei ole kertonut kantaansa. Suomessa ei siis ole selvää, onko aikaa vajaa kuukausi, joitakin kuukausia vai mahdollisesti puolitoista vuotta?” Kaarlela ihmettelee.

Seuraavassa käsittelemme PSD2:sta nousevia keskeisiä kysymyksiä nimenomaan kuluttajanäkökulmasta.

Mitä hyötyä uudistuksesta on?

PSD2:n tärkein tarkoitus on parantaa kuluttajansuojaa ja maksupalvelujen turvallisuutta. Niin kutsuttua vahvaa tunnistamista vaaditaan käytännössä aina käytettäessä tilitieto- ja maksupalveluita myös pankin omissa palveluissa. Näin varmistetaan, että niin uudet palveluntarjoajat kuin pankitkin noudattavat tiukkoja turvatoimia ja tietoturvakäytäntöjä.

PSD2 myös edistää kilpailua pankkitoimialalla ja mahdollistaa uudenlaisten palveluiden luomisen. Asiakas voi halutessaan tarkistaa saldon ja tilitapahtumat myös muiden kuin oman pankkinsa palveluissa.

”PSD2:n myötä syntyvä uusi palvelu voisi olla vaikkapa taloudenhallinnan työkalu, joka kokoaa yhteen sovellukseen kaikki tilit ja eri lähteistä tulevat laskut, kuten jäännösverot, bussilipun kuukausimaksut ja jäsenmaksut”, Kaarlela visioi.

Mitä tarkoittaa vahva tunnistautuminen?

Vahva tunnistaminen perustuu vähintään kahteen kolmesta toisistaan riippumattomasta vaihtoehdosta:

1. Tieto eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjä tietää (esimerkiksi PIN-koodi tai salasana)

2. Hallussapito eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjällä on hallussaan (esimerkiksi älypuhelin tai tunnuslukulaite)

3. Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus (esimerkiksi sormenjälki)

”Fiva muistuttaa, että muutokset on toteutettava niin, että kaikkien asiakasryhmien mahdollisuus käyttää tunnistusvälineitä jatkuu ilman katkoksia. Tätäkin toteuttamista helpottaisi, jos lopullinen deadline kerrottaisiin”, Kaarlela sanoo.

Mitä tapahtuu painetuille tunnuslukulistoille?

PSD2:n myötä joidenkin pankkien käyttämät painetut tunnuslukulistat jäävät historiaan. Painetuissa listoissa piilee väärinkäytön vaara, koska niiden kopiointi on teknisesti helppoa esimerkiksi valokuvaamalla.

”Tunnuslukulistat eivät ole katoamassa yhdessä yössä. Finanssivalvonta on linjannut, että listoista voidaan luopua vasta, kun on turvattu, että siirtyminen paineituista listoista esimerkiksi kännykkäsovellukseen tapahtuu ilman, että tunnistamisvälineen käyttöön tulee katkoksia. Listoista luopumisen aikataulu siis vaihtelee pankeittain.”

Tarvitseeko jatkossa vaikkapa Helsingin paikallisliikenteen kertalipun ostaessa verkkopankkitunnuksia?

”Tämä riippuu Finanssivalvonnan, pankkien ja lainsäätäjien linjauksista. Tällainen pienten maksusuoritusten hoitaminen on yksi tärkeistä vielä avoimista kysymyksistä”, Kaarlela sanoo.

Mistä tiedän, että muun kuin pankin tarjoama palvelu on turvallinen?

Kaikki maksupalvelujen tarjoajat tarvitsevat toimiluvan tai rekisteröinnin, jonka Finanssivalvonta myöntää ja joita se valvoo. Lupa voi olla myös toisesta ETA-maasta. Lupatiedot löytyvät valvontaviranomaisten rekistereistä.

Perinteiset turvallisuusohjeet ja maalaisjärki auttavat tässäkin.

”Luotettava palveluntarjoaja ei kysy sähköpostilla tai puhelimitse esimerkiksi luottokorttitietoja tai tunnuslukuja. Luotettavasta palveluntarjoajasta on myös helppo löytää tiedot toiminnasta, yhteystiedoista ja valvovasta viranomaisesta.”

Kuka ulkopuolinen tililleni pääsee ja mitä tietoja hän näkee?

Niistä tileistä, jotka käyttäjä on liittänyt tai hyväksynyt palvelussa käytettäväksi, palveluntarjoaja näkee samat tiedot kuin käyttäjä verkkopankissaan. Oikeus päästä tilille perustuu aina käyttäjältä saatuun nimenomaiseen suostumukseen.

”PSD2 ei avaa tilitietoja kenelle tahansa. Palveluntarjoajalla on oltava toimilupa, ja käyttäjältä on aina pyydettävä suostumus tilille pääsyyn”, Kaarlela korostaa.

Lue lisää:

Kysymyksiä ja vastauksia PSD2:sta

Mitä kuluttajan täytyy tietää PSD2:sta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote

Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye