PSD2 mullistaa verkkomaksamisen syyskuun puolivälissä – paljon on kuitenkin vielä epäselvää
Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela toteaa ykskantaan, että PSD2:ssa on vielä valtava määrä epäselviä asioita. Yksi tärkeimmistä on korttimaksamisen tunnistamiseen mahdollisesti liittyvä siirtymäaika: Kuinka nopeasti pankkien ja kaupan järjestelmien tulee olla vahvan tunnistamisen suhteen PSD2-kunnossa?
”Euroopan pankkiviranomainen EBA on antanut kansallisille viranomaisille valtuudet sopia siirtymäajasta, jos riittäviä teknisiä valmiuksia ei vielä ole. Esimerkiksi Britannian viranomainen on antanut toimijoille aikaa 18 kuukautta. Suomen viranomainen ei ole kertonut kantaansa. Suomessa ei siis ole selvää, onko aikaa vajaa kuukausi, joitakin kuukausia vai mahdollisesti puolitoista vuotta?” Kaarlela ihmettelee.
Seuraavassa käsittelemme PSD2:sta nousevia keskeisiä kysymyksiä nimenomaan kuluttajanäkökulmasta.
Mitä hyötyä uudistuksesta on?
PSD2:n tärkein tarkoitus on parantaa kuluttajansuojaa ja maksupalvelujen turvallisuutta. Niin kutsuttua vahvaa tunnistamista vaaditaan käytännössä aina käytettäessä tilitieto- ja maksupalveluita myös pankin omissa palveluissa. Näin varmistetaan, että niin uudet palveluntarjoajat kuin pankitkin noudattavat tiukkoja turvatoimia ja tietoturvakäytäntöjä.
PSD2 myös edistää kilpailua pankkitoimialalla ja mahdollistaa uudenlaisten palveluiden luomisen. Asiakas voi halutessaan tarkistaa saldon ja tilitapahtumat myös muiden kuin oman pankkinsa palveluissa.
”PSD2:n myötä syntyvä uusi palvelu voisi olla vaikkapa taloudenhallinnan työkalu, joka kokoaa yhteen sovellukseen kaikki tilit ja eri lähteistä tulevat laskut, kuten jäännösverot, bussilipun kuukausimaksut ja jäsenmaksut”, Kaarlela visioi.
Mitä tarkoittaa vahva tunnistautuminen?
Vahva tunnistaminen perustuu vähintään kahteen kolmesta toisistaan riippumattomasta vaihtoehdosta:
1. Tieto eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjä tietää (esimerkiksi PIN-koodi tai salasana)
2. Hallussapito eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjällä on hallussaan (esimerkiksi älypuhelin tai tunnuslukulaite)
3. Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus (esimerkiksi sormenjälki)
”Fiva muistuttaa, että muutokset on toteutettava niin, että kaikkien asiakasryhmien mahdollisuus käyttää tunnistusvälineitä jatkuu ilman katkoksia. Tätäkin toteuttamista helpottaisi, jos lopullinen deadline kerrottaisiin”, Kaarlela sanoo.
Mitä tapahtuu painetuille tunnuslukulistoille?
PSD2:n myötä joidenkin pankkien käyttämät painetut tunnuslukulistat jäävät historiaan. Painetuissa listoissa piilee väärinkäytön vaara, koska niiden kopiointi on teknisesti helppoa esimerkiksi valokuvaamalla.
”Tunnuslukulistat eivät ole katoamassa yhdessä yössä. Finanssivalvonta on linjannut, että listoista voidaan luopua vasta, kun on turvattu, että siirtyminen paineituista listoista esimerkiksi kännykkäsovellukseen tapahtuu ilman, että tunnistamisvälineen käyttöön tulee katkoksia. Listoista luopumisen aikataulu siis vaihtelee pankeittain.”
Tarvitseeko jatkossa vaikkapa Helsingin paikallisliikenteen kertalipun ostaessa verkkopankkitunnuksia?
”Tämä riippuu Finanssivalvonnan, pankkien ja lainsäätäjien linjauksista. Tällainen pienten maksusuoritusten hoitaminen on yksi tärkeistä vielä avoimista kysymyksistä”, Kaarlela sanoo.
Mistä tiedän, että muun kuin pankin tarjoama palvelu on turvallinen?
Kaikki maksupalvelujen tarjoajat tarvitsevat toimiluvan tai rekisteröinnin, jonka Finanssivalvonta myöntää ja joita se valvoo. Lupa voi olla myös toisesta ETA-maasta. Lupatiedot löytyvät valvontaviranomaisten rekistereistä.
Perinteiset turvallisuusohjeet ja maalaisjärki auttavat tässäkin.
”Luotettava palveluntarjoaja ei kysy sähköpostilla tai puhelimitse esimerkiksi luottokorttitietoja tai tunnuslukuja. Luotettavasta palveluntarjoajasta on myös helppo löytää tiedot toiminnasta, yhteystiedoista ja valvovasta viranomaisesta.”
Kuka ulkopuolinen tililleni pääsee ja mitä tietoja hän näkee?
Niistä tileistä, jotka käyttäjä on liittänyt tai hyväksynyt palvelussa käytettäväksi, palveluntarjoaja näkee samat tiedot kuin käyttäjä verkkopankissaan. Oikeus päästä tilille perustuu aina käyttäjältä saatuun nimenomaiseen suostumukseen.
”PSD2 ei avaa tilitietoja kenelle tahansa. Palveluntarjoajalla on oltava toimilupa, ja käyttäjältä on aina pyydettävä suostumus tilille pääsyyn”, Kaarlela korostaa.
Lue lisää:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme