Psykologinen työstä palautuminen tukee työhyvinvointia haastavassa opetustyössä
16.11.2021 10:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kyselytutkimuksesta, viikon mittaisesta päiväkirjatutkimuksesta ja neljän viikon interventiotutkimuksesta. Aineistot kerättiin yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa osana Tampereen yliopiston laajempaa tutkimushanketta Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla.
Tutkimuksella oli kolme päätavoitetta: selvittää, miten ikä muuntaa palautumisen yhteyksiä hyvinvointiin, miten palautuminen tauoilla on yhteydessä hyvinvointiin myöhemmin päivän aikana, ja voidaanko loman aikaista palautumista tukea mobiilisovelluksen avulla toteutettavan intervention avulla.
Tutkimuksen teoriataustana toimi DRAMMA-malli, jossa kuvataan kuusi palautumista edistävää kokemusta: irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Tulokset osoittivat, että kaikki kuusi kokemusta tukivat opettajien työkuormituksesta palautumista.
— Mielen palautuminen työkuormituksesta ei siis ole pelkkää lepoa ja rentoutumista: palautumista voivat edistää myös uuden oppimisen ja itsensä haastamisen, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset, Virtanen kertoo.
Tutkimus tuotti uutta tietoa iän ja palautumisen suhteesta, jota on tutkittu aiemmin hyvin vähän, vaikka työvoiman ikääntyminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.
— Vaikuttaa siltä, että eri-ikäiset opettajat hyötyvät jossain määrin erilaisista palautumisen kokemuksista sekä vapaalla että tauoilla. Tämä voi olla arvokas tieto esimerkiksi palautumisen edistämiseen suunnattujen interventioiden kehittämisessä, Virtanen sanoo.
Tutkimus myös laajensi ymmärrystä tauoilla palautumisen kokemuksista välittävinä tekijöinä työn tunneperäisten vaatimusten ja hyvinvoinnin yhteydestä päivätasolla. Tauoilla palautumisen myönteinen vaikutus hyvinvointiin voi myös olla jossain määrin nähtävissä vielä illalla, ei ainoastaan iltapäivällä työpäivän päättyessä. Interventiotutkimus antoi viitteitä siitä, että loman aikaista palautumista voidaan tukea mobiilisovelluksella toteutetun intervention avulla, kunhan jatkossa vastaavien sovellusten käytettävyyttä kehitetään eteenpäin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä esimerkiksi opettajille suunnattujen palautumista edistävien interventioiden ja valmennusohjelmien kehittämisessä.
Anniina Virtanen on kotoisin Oulusta ja työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana. Hän on myös kirjoittanut väitöskirjansa aihepiiristä yleistajuisen tietokirjan Psykologinen palautuminen (Tuuma-kustannus, 2021).
PsM Anniina Virtasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Päätalon salissa D11, Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Madelon van Hooff (Radboud University, Alankomaat). Kustoksena toimii dosentti Jessica de Bloom (Tampereen yliopisto ja Groningenin yliopisto, Alankomaat).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anniina Virtanen
anniina.virtanen@tuni.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
