Psykologinen työstä palautuminen tukee työhyvinvointia haastavassa opetustyössä
Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kyselytutkimuksesta, viikon mittaisesta päiväkirjatutkimuksesta ja neljän viikon interventiotutkimuksesta. Aineistot kerättiin yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa osana Tampereen yliopiston laajempaa tutkimushanketta Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla.
Tutkimuksella oli kolme päätavoitetta: selvittää, miten ikä muuntaa palautumisen yhteyksiä hyvinvointiin, miten palautuminen tauoilla on yhteydessä hyvinvointiin myöhemmin päivän aikana, ja voidaanko loman aikaista palautumista tukea mobiilisovelluksen avulla toteutettavan intervention avulla.
Tutkimuksen teoriataustana toimi DRAMMA-malli, jossa kuvataan kuusi palautumista edistävää kokemusta: irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Tulokset osoittivat, että kaikki kuusi kokemusta tukivat opettajien työkuormituksesta palautumista.
— Mielen palautuminen työkuormituksesta ei siis ole pelkkää lepoa ja rentoutumista: palautumista voivat edistää myös uuden oppimisen ja itsensä haastamisen, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset, Virtanen kertoo.
Tutkimus tuotti uutta tietoa iän ja palautumisen suhteesta, jota on tutkittu aiemmin hyvin vähän, vaikka työvoiman ikääntyminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.
— Vaikuttaa siltä, että eri-ikäiset opettajat hyötyvät jossain määrin erilaisista palautumisen kokemuksista sekä vapaalla että tauoilla. Tämä voi olla arvokas tieto esimerkiksi palautumisen edistämiseen suunnattujen interventioiden kehittämisessä, Virtanen sanoo.
Tutkimus myös laajensi ymmärrystä tauoilla palautumisen kokemuksista välittävinä tekijöinä työn tunneperäisten vaatimusten ja hyvinvoinnin yhteydestä päivätasolla. Tauoilla palautumisen myönteinen vaikutus hyvinvointiin voi myös olla jossain määrin nähtävissä vielä illalla, ei ainoastaan iltapäivällä työpäivän päättyessä. Interventiotutkimus antoi viitteitä siitä, että loman aikaista palautumista voidaan tukea mobiilisovelluksella toteutetun intervention avulla, kunhan jatkossa vastaavien sovellusten käytettävyyttä kehitetään eteenpäin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä esimerkiksi opettajille suunnattujen palautumista edistävien interventioiden ja valmennusohjelmien kehittämisessä.
Anniina Virtanen on kotoisin Oulusta ja työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana. Hän on myös kirjoittanut väitöskirjansa aihepiiristä yleistajuisen tietokirjan Psykologinen palautuminen (Tuuma-kustannus, 2021).
PsM Anniina Virtasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Päätalon salissa D11, Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Madelon van Hooff (Radboud University, Alankomaat). Kustoksena toimii dosentti Jessica de Bloom (Tampereen yliopisto ja Groningenin yliopisto, Alankomaat).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anniina Virtanen
anniina.virtanen@tuni.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme