Psykologinen työstä palautuminen tukee työhyvinvointia haastavassa opetustyössä
Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kyselytutkimuksesta, viikon mittaisesta päiväkirjatutkimuksesta ja neljän viikon interventiotutkimuksesta. Aineistot kerättiin yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa osana Tampereen yliopiston laajempaa tutkimushanketta Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla.
Tutkimuksella oli kolme päätavoitetta: selvittää, miten ikä muuntaa palautumisen yhteyksiä hyvinvointiin, miten palautuminen tauoilla on yhteydessä hyvinvointiin myöhemmin päivän aikana, ja voidaanko loman aikaista palautumista tukea mobiilisovelluksen avulla toteutettavan intervention avulla.
Tutkimuksen teoriataustana toimi DRAMMA-malli, jossa kuvataan kuusi palautumista edistävää kokemusta: irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Tulokset osoittivat, että kaikki kuusi kokemusta tukivat opettajien työkuormituksesta palautumista.
— Mielen palautuminen työkuormituksesta ei siis ole pelkkää lepoa ja rentoutumista: palautumista voivat edistää myös uuden oppimisen ja itsensä haastamisen, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset, Virtanen kertoo.
Tutkimus tuotti uutta tietoa iän ja palautumisen suhteesta, jota on tutkittu aiemmin hyvin vähän, vaikka työvoiman ikääntyminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.
— Vaikuttaa siltä, että eri-ikäiset opettajat hyötyvät jossain määrin erilaisista palautumisen kokemuksista sekä vapaalla että tauoilla. Tämä voi olla arvokas tieto esimerkiksi palautumisen edistämiseen suunnattujen interventioiden kehittämisessä, Virtanen sanoo.
Tutkimus myös laajensi ymmärrystä tauoilla palautumisen kokemuksista välittävinä tekijöinä työn tunneperäisten vaatimusten ja hyvinvoinnin yhteydestä päivätasolla. Tauoilla palautumisen myönteinen vaikutus hyvinvointiin voi myös olla jossain määrin nähtävissä vielä illalla, ei ainoastaan iltapäivällä työpäivän päättyessä. Interventiotutkimus antoi viitteitä siitä, että loman aikaista palautumista voidaan tukea mobiilisovelluksella toteutetun intervention avulla, kunhan jatkossa vastaavien sovellusten käytettävyyttä kehitetään eteenpäin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä esimerkiksi opettajille suunnattujen palautumista edistävien interventioiden ja valmennusohjelmien kehittämisessä.
Anniina Virtanen on kotoisin Oulusta ja työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana. Hän on myös kirjoittanut väitöskirjansa aihepiiristä yleistajuisen tietokirjan Psykologinen palautuminen (Tuuma-kustannus, 2021).
PsM Anniina Virtasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Päätalon salissa D11, Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Madelon van Hooff (Radboud University, Alankomaat). Kustoksena toimii dosentti Jessica de Bloom (Tampereen yliopisto ja Groningenin yliopisto, Alankomaat).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anniina Virtanen
anniina.virtanen@tuni.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Toimeenpanon tukeminen on avain parempaan kansanterveyteen9.6.2023 10:48:40 EEST | Tiedote
Terveyden edistämiseen tähtäävien poliittisten toimien, kuten tupakkalainsäädännön, kattava toimeenpano on keskeisessä asemassa kansanterveyden parantamisessa. Toimeenpanoon keskittyvä tutkimus on silti ollut vähäistä. LitM Anu Linnansaaren tupakkapoliittisten toimien implementointia kouluissa ja kansallisella tasolla tarkasteleva väitöstutkimus osoittaa, että toimeenpanoa on mahdollista tukea kontekstitekijöitä vahvistamalla.
Geenitutkimus tarkentaa pre-eklampsian ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä8.6.2023 08:49:56 EEST | Tiedote
Suomessa toteutettu laaja pre-eklampsian perinnöllisiä riskitekijöitä selvittänyt tutkimus osoitti, että kyseisellä raskauskomplikaatiolla ja verenpainetaudilla on monia yhteisiä alttiustekijöitä. Pre-eklampsiaan sairastuneiden naisten kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota elintapoihin verenpainetaudin ja muiden sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisemiseksi.
Kutsu medialle: Kansainvälinen internet-konferenssi EuroDIG saapuu Tampereelle 19.–21.6.20237.6.2023 13:01:01 EEST | Tiedote
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä EuroDIG-konferenssi toivottaa tervetulleeksi kaikki internetistä kiinnostuneet. EuroDIG:n teemana on tänä vuonna Internet in troubled times: risk, resilience and hope. Tapahtuma esittelee osallistujilleen internetin ajankohtaiset uhat ja mahdollisuudet sekä tuo saataville uusinta tutkimustietoa internetistä. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille.
Väitös: Innovaatiopolitiikka hukkasi suuntansa 2010-luvulla ja siirtymä biotalouteen on tavoitteita jäljessä7.6.2023 11:14:55 EEST | Tiedote
FM Valtteri Laasonen analysoi väitöstutkimuksessaan biotalouden innovaatiotoimintaan liittyviä kyvykkyyksiä ja niitä tukevaa innovaatiopolitiikkaa Suomessa. Tutkimus osoittaa, että Suomen innovaatiopolitiikka ajautui kriisiin 2010-luvulla ja biotaloudelle asetetut kansalliset tavoitteet ovat karanneet kauas. Siirtymän edellyttämien kyvykkyyksien eli osaamisten ja taitojen muodostaman kokonaisuuden pitkäjänteinen kehittäminen ei ole saanut riittävästi huomiota.
Väitös: Suuret vammat eivät merkittävästi alentaneet äidin lisääntymisterveyttä tai vastasyntyneen terveyttä7.6.2023 10:44:55 EEST | Tiedote
Matias Vaajala tutki suurten vammojen, kuten lantio-, ranka- ja lonkkamurtumien, sekä aivovammojen vaikutuksia naisten lisääntymisterveyteen. Tutkimuksen tulosten perusteella raskaus ja synnytys alateitse on yleisesti äidille ja vastasyntyneelle turvallinen vammojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme