Psykoterapian ensikuukaudet tehokkaimpia nuorten hoidossa
Ensimmäiset puoli vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä nuorten psykoterapian onnistumiselle. Hoidon alkuvaiheen kannattaa olla tiivis, ja nuoren omaa arvioita terapian sujumisesta kannattaa kuunnella, kertoo tuore väitöstutkimus.

Psykoterapeuttiset interventiot ovat tehokkaita mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten hoidossa. Ne vähentävät nuoren psyykkisiä oireita ja parantavat tämän toimintakykyä. Suurin muutos ilmenee ensimmäisen kuuden kuukauden hoidon aikana. Mitä tiheämmin potilaalla ja terapeutilla on tapaamisia, sitä todennäköisemmin nuoren vointi ja toimintakyky paranevat. Tämä käy ilmi psykologian lisensiaatti Vera Gergovin psykologian alan väitöstutkimuksesta.
Psykoterapeuttisilla interventioilla tarkoitetaan psykoterapian lisäksi toiminnallisia elementtejä sisältäviä terapiamuotoja, kuten musiikki-, kuvataide- ja ratsastusterapiaa sekä psykiatrista toimintaterapiaa.
Väitöstutkimuksessaan Gergov kartoitti 13–15-vuotiaiden potilaiden psyykkisiä oireita ja toimintakykyä erilaisten itsearviointimittareiden avulla ennen kuin nämä aloittivat terapian. Tutkimukseen osallistui 58 nuorta. Oireiden kartoitus uusittiin 3, 6 ja 12 kuukautta hoidon alkamisen jälkeen. Nuoret täyttivät myös omia odotuksiaan ja terapeuttista yhteistyösuhdetta arvioivat itsearviointilomakkeet. Myös terapeutit täyttivät arvion yhteistyösuhteesta.
Käytösoireet ja omat odotukset ennustivat keskeyttämistä
Väitöstutkimuksen mukaan nuoren hoidolla oli hyvä ennuste, jos nuori itse piti suhdetta terapeuttiinsa toimivana.
Gergov tarkasteli myös sitä, mitkä tekijät vaikuttivat terapian keskeyttämiseen. Suurin keskeyttämisriski oli niillä nuorilla, joilla oli käytösoireita tai yliaktiivisuutta ja tarkkaavaisuuden haasteita sekä vähäiset ennakko-odotukset omasta roolistaan hoidossa. Suuri keskeytyksen riski oli myös niillä nuorilla, jotka kokivat yhteistyösuhteen heikoksi tai se heikkeni hoidon edetessä.
Gergovin mukaan terapeuttien on tärkeää olla selvillä nuoren mahdollisista käytösoireista ja nuoren odotuksista hoidolle.
– Terapiassa kannattaa keskittyä nuoren aktiivisen roolin vahvistamiseen terapian aikana. Tämä lisää nuoren sitoutumista psykoterapiaan ja auttaa tätä hyötymään terapiasta.
Nuorten hoitoon oma vaikuttavuusmittari
Osana väitöstutkimustaan Gergov käänsi nuorille suunnatun hoidon vaikuttavuusmittarin (YP-CORE) englannista suomeksi ja tutki mittarin käytettävyyttä 104 nuoren aineistossa. Mittari osoittautui toimivaksi nuorten terapioiden vaikuttavuuden seurannassa.
– Suomessa tarvitaan erityisesti nuorille kehitettyjä arviointimenetelmiä, sillä nyt hoidon arvioinnissa käytetään yleensä aikuisille suunnattuja menetelmiä. Ne eivät välttämättä sovellu nuorille niin hyvin, Gergov sanoo.
Gergovin mukaan nuorten psykoterapioiden vaikuttavuutta tulisi tutkia säännönmukaisesti, jotta aiheesta kertyisi enemmän tietoa. Myös hoidon vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä tulisi tarkastella aiempaa tarkemmin, jotta voidaan laatia nykyistä yksilöllisempiä hoitosuosituksia.
– Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää huomioida nuorten omat kokemukset hoidosta ja sen hyödyistä. Myös hoidon keskeyttämisen syyt on tärkeää huomioida, jotta terapioista saataisiin vaikuttavampia.
Väitöstilaisuus
Psykologian lisensiaatti Vera Gergov väittelee perjantaina 2.12.2022 klo 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Psychotherapeutic Interventions for Adolescents With Mental Disorders: Effectiveness and Predictors of Treatment Outcome". Väitöstilaisuus järjestetään keskustakampuksella Psychologicumissa (Sali 132, Siltavuorenpenger 1). Vastaväittäjänä toimii Henrik Enckell ja kustoksena Jari Lahti
Väitöskirja on saatavilla jo sähköisenä Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vera Gergov
PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
vera.gergov@helsinki.fi
Puh. 040 962 2443
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua26.1.2023 08:51:21 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston aerosolifysiikkalaboratorion mittaukset näyttävät selvästi, että aina kun desinfiointiin käytettävät UV-lamput syttyivät, sekä kaasujen että pienhiukkasten pitoisuudet nousivat huomattavasti. Pitoisuudet palasivat alkuperäiselle tasolle vasta noin 30–40 minuutin kuluttua UV-lamppujen sammuttamisesta.
Valosaaste häiritsee kiiltomatojen loistetta ja lisääntymistä25.1.2023 08:15:00 EET | Tiedote
Elämä maapallolla on sopeutunut siihen, että valoisaa päivää seuraa aina pimeämpi yö. Valosaasteen takia luonnollinen pimeä on kuitenkin hupeneva luonnonvara. Mitä tapahtuu pimeästä riippuvaisille lajeille, jos yötä ei enää tule? Christina Elgert tutki väitöskirjassaan, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen loisteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme