Psyykkisesti oireilevien lasten vanhemmat jäävät liian usein vaille tukea

Erityisesti psyykkiseen terveyteen liittyvät yhteydenotot lisääntyivät kaikenikäisten lasten ja nuorten vanhemmilla. Nuorilla yleisimmät psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät yhteydenotot olivat masentunut mieliala ja ahdistuneisuus. Myös leikki- ja alakouluikäisten käyttäytymis- ja keskittymisvaikeuksiin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät. Tyypillisiä huolia olivat uni- ja nukahtamisvaikeudet sekä lapsen voimakas jännittäminen tai arkuus. 

Vaikka tilanteet ja huolet olivat yksilöllisiä ja perhetilanteesta riippuvaisia, yhteistä yhteydenotoille oli monesti se, että vanhemmat kokivat jääneensä huolensa kanssa yksin. Lapsi oli alkanut oireilla ja siihen oli haettu ja saatu apua, mutta tuki vanhemmalle oli jäänyt toteutumatta tai kesken. Vanhemmat kokivat voimattomuutta, keinottomuutta sekä uupumusta tilanteessa.  Osa vanhemmista koki, etteivät olleet tulleet kuulluksi omien tunteidensa kanssa tai saaneet ohjeistuksia toimintaan lapsen tai nuoren kanssa perheen arkeen.  

Lapset ja nuoret eivät elä tyhjiössä, vaan osana perhettään. Lapsen tai nuoren oireillessa tai sairastaessa psyykkisesti, ei vanhempien tukea voi unohtaa. Jotta jaksaisi ja pystyisi tukemaan omaa lastaan, tarvitsee vanhempi myös itselleen riittävästi tukea, kuulluksi tulemista sekä konkreettisia keinoja arkeen. 

Vanhempainpuhelimen ja -nettipalveluiden vapaaehtoiset vastasivat yhteensä 1 784 yhteydenottoon. Näistä puheluja oli 930, nettikirjeitä 247 ja chat-yhteydenottoja 607. Se, että tukea on mahdollista saada eri kanavien kautta, on vanhemmille tärkeää, ja madaltaa merkittävästi avun hakemisen kynnystä.