Tutkimuksen mukaan yksityistämisen jälkeen työntekijöiden määrä laski yksityistettyjen yritysten toimipaikoissa. Tästä seurasi, että näiden toimipaikkojen tuottavuus nousi, koska yksityistäminen ei näyttäisi vaikuttaneen näiden toimipaikkojen liikevaihtoon ainakaan vähentävästi.

Tutkimuksessa rajauduttiin tarkastelemaan Suomen teollisuudessa toimivien valtionyhtiöiden yksityistämistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmää, jolla voidaan arvioida kausaalivaikutuksia. Yksityistämisen vaikutusta ei ole aiemmin tutkittu Suomen rekisteriaineistoilla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin sellaisia valtion yrityksiä, jotka yksityistettiin vuosien 1990–2012 aikana.

– Tarkastelun kohteeksi valittiin vain yrityksiä, joiden katsottiin olevan valtion investointeja sen sijaan, että ne olisivat suorittaneet jotain strategista tehtävää. Näiden kansainvälisesti toimivien yhtiöiden voidaan katsoa toimineen myös kilpailullisilla markkinoilla, Lähdemäki kertoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä näiden yritysten toimipaikoissa (tehtaissa) tapahtui yksityistämisen jälkeen. Tutkimuksessa muodostettiin myös kontrolliryhmä yksityisten yritysten samankaltaisista toimipaikoista. Näin voitiin verrata, erosiko tuottavuuskehitys kontrolliryhmässä ja yksityistetyissä toimipaikoissa yksityistämisen jälkeen.

Ensin tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mitä toimipaikkojen tuottavuudelle tapahtui sen jälkeen, kun valtio luopui enemmistöosuudestaan emoyhtiössä. Tämän jälkeen tarkasteltiin myös, vaikuttivatko kaikki valtion osuuden luopumiset tuottavuuteen, koska valtio luopui omistusosuudestaan näissä yhtiöissä useammassa vaiheessa.

– Tulokset olivat saman suuntaiset mutta selvemmät kuin enemmistöosuudesta luopumisen jälkeen. Tulokset kuitenkin viittasivat siihen, että valtion omistusosuuden väheneminen vaikutti selvimmin silloin, kun valtiolla oli huomattava omistusosuus yhtiössä. Vaikuttaisikin siltä, että jos valtio luopuu omistuksestaan silloin, kun se omistaa yhtiötä vain vähän, ei tällä olisi vaikutusta toimipaikkojen tuottavuuteen, Lähdemäki toteaa.

Lisäksi väitöskirjassa selvitettiin, vaikuttiko yksityistäminen toimipaikkojen henkilöstörakenteeseen. Tässä tarkasteltiin esimerkiksi keskimääräistä palkkaa, keskimääräistä ikää, sukupuolijakaumaa ja keskimääräistä koulutustasoa. Tulosten mukaan yksityistämisellä ei näyttäisi olleen vaikutusta toimipaikkojen henkilöstörakenteeseen.

Väitöskirjassa tarkasteltiin myös, pienentyvätkö maiden väliset tuottavuuserot. Tarkastelu tehtiin aiempaa kattavammalla aineistolla ja uusimpia menetelmiä hyödyntäen.

– Keskeinen havainto oli, että näyttäisi siltä, että vuoden 2000 jälkeen maailman maiden tuottavuuksien hajonta olisi alkanut supistua, kun tätä ennen se on kasvanut tasaisesti.

Väitöskirjan yksi artikkeli tarkasteli maantieteellisten tekijöiden, kuten sijainnin ja väestön tiheyden, sekä luonnonvarojen ja tuottavuuden yhteyttä. Tarkastelu tehtiin tätä varten kootulla aineistolla. Tulosten mukaan luonnonvarojen mahdollinen vaikutus maan tuottavuuteen näyttäisi olevan yleisesti ottaen pieni. Tarkastelun pohjalta näyttää siltä, että maan tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit (T&K) ja koulutustaso saattavat tasapainottaa syrjäisen sijainnin haittoja.

Linkki tutkimukseen.

***

KTM Sakari Lähdemäki esittää väitöskirjansa ”Essays on Economic Productivity” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii professori Mika Maliranta (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.