Puhevammaisten tulkkauksen asiantuntemus yhteen

Julkaisu käsittelee tulkkausta henkilöille, joilla on puhevamma.

– Julkaisu kokoaa yhteen alan asiantuntemuksen. Puhevammaisten tulkkausalan nykysuuntaukset ovat koulutuksen kehittäminen, eettisyyskysymykset, apuvälineteknologian kehittyminen, puhevammaisen henkilön osallisuus sekä monialainen yhteistyö. Juuri näitä aiheita kirjoittajat käsittelevät artikkeleissaan, kertovat julkaisun toimittajat, Diakin tulkkauksen alan yliopettaja Lena Segler-Heikkilä ja erityisasiantuntija Gun-Viol Vik.

Julkaisu koostuu yhteensä kahdeksasta artikkelista, jotka valaisevat niin puhevammaisten tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen teoreettista taustaa kuin myös konkreettista työskentelyä. Artikkeleissa kuvataan tulkkien toimintaympäristöä, tulkin ja kommunikaatio-ohjaajan työtä, moniammatillista asiakastyötä sekä käytännön työkenttää.

Julkaisussa pohditaan myös muun muassa puhevammaisten tulkin toimijuutta ja eettistä päätöksentekoa käytännön työn kontekstissa sekä tulkin mahdollisuuksia edistää puhevammaisten asiakkaiden osallisuutta.

Puhevammaisten tulkkaus sisällytettiin korkeakoulutasoiseen tutkintoon ensimmäistä kertaa vuonna 2011 Diakissa, ja vuonna 2018 käynnistettiin Humakissa vastaava koulutus. Alan koulutusta oli aikaisemmin järjestetty vain opistotasoisena koulutuksena.

– Korkeakoulutasoista alan koulutusta on järjestetty vasta vuodesta 2011, joten ala on suhteellisen nuori. Tässä vaiheessa on tärkeää koota alan asiantuntemusta opetuksen ja alan toimijoiden käyttöön, Segler-Heikkilä ja Vik kertovat.

Vuonna 2020 laaditusta Päivi Rainòn ja Gun-Viol Vikin selvityksestä kävi ilmi, että puhevammaisten tulkkien rooleja ja tehtäviä yhdessä työelämän kanssa tulisi vahvistaa. Julkaisu vastaa myös tähän tarpeeseen.

– Opetushenkilön ja työelämän asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit sisältävät monipuolista ajantasaista tietoa alasta.

Julkaisu kirjoittajina on Diakin sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) henkilökuntaa ja alumneja sekä alalla toimivia asiantuntijoita ja ammattilaisia.

Segler-Heikkilän ja Vikin mukaan julkaisusta hyötyvät alan koulutuksen toteuttajat, opetushenkilöstö ja opiskelijat.

– Julkaisua voidaan hyödyntää tietolähteenä alalle toimiville asiantuntijoille ja asiakkaille sekä oppikirjana alan opiskelijoille. Koko tulkkausala sekä puhevammaisten henkilöiden toimintaympäristössä toimivat ihmiset hyötyvät myös julkaisun sisällöstä.

Julkaisu

Segler-Heikkilä, Lena, & Vik, G.-V. (toim.). (2022). Kun puhe tuottaa vaikeuksia- Tulkkausalan ammattilaiset ja asiakaslähtöiset apuvälineet puhevammaisen henkilön tukena. (Diak Työelämä 30). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-416-9