Punkkien levittämiin bakteereihin vaikuttavat ympäristön kosteus ja keskinäinen kilpailu

Helsingin, Zürichin ja Exeterin yliopistojen tutkijat ovat mallintaneet sitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat ihmiseenkin tarttuvien bakteerien esiintymiseen Euroopassa yleisessä punkkilajissa, puutiaisessa, Ixodes ricinus.

Tutkijat keräsivät puutiaisia Sveitsissä Alppien rinteiltä aina laaksoista niin korkealle kuin niitä esiintyy, ja määrittivät niistä kaikki mahdolliset tautia aiheuttavat ja puutiaisten sisällä elävät bakteerit. Puutiaisista löytyi useita borrelioosia aiheuttavia Borrelia- ja pilkkukuumeita aiheuttavia Rickettsia-lajeja.

Tutkijoiden mukaan mikään yksittäinen ympäristötekijä ei mallinnuksen perusteella selvästi edistänyt tai haitannut taudinaiheuttajia. Kukin puutiaisen kantama taudinaiheuttajabakteeri reagoi eri tavalla ympäristön olosuhteisiin, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksia on sen vuoksi vaikea arvioida.

– Esimerkiksi lämpötilalla ei ole juuri yhteyttä siihen, millaisia tartuntoja aiheuttavia bakteereita punkeissa on. Merkittävämpiä olivat ympäristön kosteuteen liittyvät tekijät, kuten rinteen suunta ja jyrkkyys. Borrelia afzelii on yleisempi pohjoisrinteillä, jotka ovat paahteisia etelärinteitä kosteampia. Rickettsia-lajit puolestaan olivat yleisempiä jyrkillä rinteillä, jotka ovat voimakkaamman veden valumisen vuoksi kuivempia, kertoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Näytteiden keruu eri korkeuksilta on kätevä tapa tutkia ympäristöolosuhteiden vaikutuksia.

– Vaikka etäisyydet ovat lyhyet, voimme vertailla hyvin erilaisissa elinympäristöissä eläneitä punkkeja. Kilometrin matka pystysuunnassa vastaa noin tuhannen kilometrin siirtymää etelästä pohjoiseen. Tutkimusalueen alimmilla korkeuksilla keskilämpötila vastaa keskimääräistä kuumempaa suomalaista kesää, kun taas ylimmät korkeudet yli kilometriä korkeammalla muistuttavat keskilämpötilaltaan suunnilleen keskimääräistä keskisuomalaista kesää.

Tutkijat havaitsivat, että monet taudinaiheuttajat esiintyvät yleisesti toistensa kanssa. Ne saattavat siis edistää yhteistartuntoja.

– Sen sijaan Spiroplasma-bakteerien tartuttamissa punkeissa on huomattavasti vähemmän ihmiseen tarttuvia taudinaiheuttajia, kuten Borrelia-bakteereita. Spiroplasma-tartunnan tiedetään suojaavan hyttysiä monilta loisilta ja taudinaiheuttajilta, joten samanlainen ilmiö on mahdollinen punkeissakin, Tuomas Aivelo sanoo.

Artikkeli:

Tuomas Aivelo​, Anna Norberg, and Barbara Tschirren. Bacterial microbiota composition of Ixodes ricinus ticks: the role of environmental variation, tick characteristics and microbial interactions. PeerJ 19 Dec 2019. DOI: 10.7717/peerj.8217