Helsingin yliopisto

Puolisoiden koulutusaste liitossa tärkeämpi kuin perhetausta

Jaa

Samantasoinen koulutus vaikuttaa sekä liittojen alkamiseen että niiden pysyvyyteen Suomessa, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Suomalaisilla on taipumus valita puoliso samasta sosioekonomisesta ryhmästä. Perhetaustaa ratkaisevampaa on kuitenkin puolisoiden koulutusaste. Saavutetun aseman mukaiset luokkarajat ovatkin jyrkempiä kuin perhetaustaan liittyvät luokkarajat, ilmenee Helsingin yliopistossa 22.5. tarkastettavasta Elina Mäenpään väitöstutkimuksesta.

Tulosten mukaan kaikkein koulutetuimmat, ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, ovat taipuvaisimpia valitsemaan samantasoisesti koulutetun puolison. Samantasoinen koulutus on myös yhteydessä pienempään eroriskiin etenkin korkeasti koulutetuilla.

Sosioekonominen asema tarkoittaa yksilön asemaa yhteiskunnan sosiaalisessa ja taloudellisessa hierarkiassa. Tutkimuksessa mitattiin sosioekonomista asemaa koulutusasteella ja lapsuuden perheen sosiaaliluokalla.

Verrattaessa 1970-luvulla syntyneitä 1950-luvun lopulla syntyneisiin samantasoisesti koulutetun puolison valitseminen yleistyi vähän koulutetuilla, mutta väheni korkeasti koulutetuilla. Naiset valitsevat yhä useammin puolisokseen miehen, jolla on matalampi koulutus kuin heillä itsellään.

Statusryhmät sulkeutuneita

Perhetaustan samankaltaisuus on yhteydessä suurempaan avioitumisen todennäköisyyteen maataloustaustaisilla avopareilla. Sen sijaan maataloustaustaisen ja ylemmästä toimihenkilöperheestä tulevan parin avoliitto päättyy muita todennäköisemmin eroon.

– Puolison valitseminen omasta ryhmästä on merkki statusryhmien sosiaalisesta sulkeutuneisuudesta, Mäenpää sanoo.

– Ilmiö johtaa myös hyvä- ja huono-osaisuuden kasautumiseen perheissä ja kasvattaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta perheiden välillä.

Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksessa muodostettua rekisteriaineistoa. Puolisonvalintaa tutkittiin vuosina 1957–1979 syntyneiden naisten avio- ja avoliitoissa heidän ollessaan 30-vuotiaita. Puolisoiden samankaltaisuuden yhteyttä avoliittojen purkautumiseen tarkasteltiin avoliitoissa, joita vuosina 1960–1977 syntyneet naiset solmivat vuosina 1995–2002.

VTM Elina Mäenpään väitöstutkimus Socio-economic homogamy and its effects on the stability of cohabiting unions tarkastetaan perjantaina 22.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kuuluu sosiologian alaan.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 448 5860, elina.maenpaa@helsinki.fi

Väitöstilaisuus 

Elektroninen julkaisu ja väitöstiivistelmä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme