Puolisoiden koulutusaste liitossa tärkeämpi kuin perhetausta
Suomalaisilla on taipumus valita puoliso samasta sosioekonomisesta ryhmästä. Perhetaustaa ratkaisevampaa on kuitenkin puolisoiden koulutusaste. Saavutetun aseman mukaiset luokkarajat ovatkin jyrkempiä kuin perhetaustaan liittyvät luokkarajat, ilmenee Helsingin yliopistossa 22.5. tarkastettavasta Elina Mäenpään väitöstutkimuksesta.
Tulosten mukaan kaikkein koulutetuimmat, ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, ovat taipuvaisimpia valitsemaan samantasoisesti koulutetun puolison. Samantasoinen koulutus on myös yhteydessä pienempään eroriskiin etenkin korkeasti koulutetuilla.
Sosioekonominen asema tarkoittaa yksilön asemaa yhteiskunnan sosiaalisessa ja taloudellisessa hierarkiassa. Tutkimuksessa mitattiin sosioekonomista asemaa koulutusasteella ja lapsuuden perheen sosiaaliluokalla.
Verrattaessa 1970-luvulla syntyneitä 1950-luvun lopulla syntyneisiin samantasoisesti koulutetun puolison valitseminen yleistyi vähän koulutetuilla, mutta väheni korkeasti koulutetuilla. Naiset valitsevat yhä useammin puolisokseen miehen, jolla on matalampi koulutus kuin heillä itsellään.
Statusryhmät sulkeutuneita
Perhetaustan samankaltaisuus on yhteydessä suurempaan avioitumisen todennäköisyyteen maataloustaustaisilla avopareilla. Sen sijaan maataloustaustaisen ja ylemmästä toimihenkilöperheestä tulevan parin avoliitto päättyy muita todennäköisemmin eroon.
– Puolison valitseminen omasta ryhmästä on merkki statusryhmien sosiaalisesta sulkeutuneisuudesta, Mäenpää sanoo.
– Ilmiö johtaa myös hyvä- ja huono-osaisuuden kasautumiseen perheissä ja kasvattaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta perheiden välillä.
Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksessa muodostettua rekisteriaineistoa. Puolisonvalintaa tutkittiin vuosina 1957–1979 syntyneiden naisten avio- ja avoliitoissa heidän ollessaan 30-vuotiaita. Puolisoiden samankaltaisuuden yhteyttä avoliittojen purkautumiseen tarkasteltiin avoliitoissa, joita vuosina 1960–1977 syntyneet naiset solmivat vuosina 1995–2002.
VTM Elina Mäenpään väitöstutkimus Socio-economic homogamy and its effects on the stability of cohabiting unions tarkastetaan perjantaina 22.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kuuluu sosiologian alaan.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 448 5860, elina.maenpaa@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-Niemitiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme