Puolisoiden koulutusaste liitossa tärkeämpi kuin perhetausta
Suomalaisilla on taipumus valita puoliso samasta sosioekonomisesta ryhmästä. Perhetaustaa ratkaisevampaa on kuitenkin puolisoiden koulutusaste. Saavutetun aseman mukaiset luokkarajat ovatkin jyrkempiä kuin perhetaustaan liittyvät luokkarajat, ilmenee Helsingin yliopistossa 22.5. tarkastettavasta Elina Mäenpään väitöstutkimuksesta.
Tulosten mukaan kaikkein koulutetuimmat, ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, ovat taipuvaisimpia valitsemaan samantasoisesti koulutetun puolison. Samantasoinen koulutus on myös yhteydessä pienempään eroriskiin etenkin korkeasti koulutetuilla.
Sosioekonominen asema tarkoittaa yksilön asemaa yhteiskunnan sosiaalisessa ja taloudellisessa hierarkiassa. Tutkimuksessa mitattiin sosioekonomista asemaa koulutusasteella ja lapsuuden perheen sosiaaliluokalla.
Verrattaessa 1970-luvulla syntyneitä 1950-luvun lopulla syntyneisiin samantasoisesti koulutetun puolison valitseminen yleistyi vähän koulutetuilla, mutta väheni korkeasti koulutetuilla. Naiset valitsevat yhä useammin puolisokseen miehen, jolla on matalampi koulutus kuin heillä itsellään.
Statusryhmät sulkeutuneita
Perhetaustan samankaltaisuus on yhteydessä suurempaan avioitumisen todennäköisyyteen maataloustaustaisilla avopareilla. Sen sijaan maataloustaustaisen ja ylemmästä toimihenkilöperheestä tulevan parin avoliitto päättyy muita todennäköisemmin eroon.
– Puolison valitseminen omasta ryhmästä on merkki statusryhmien sosiaalisesta sulkeutuneisuudesta, Mäenpää sanoo.
– Ilmiö johtaa myös hyvä- ja huono-osaisuuden kasautumiseen perheissä ja kasvattaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta perheiden välillä.
Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksessa muodostettua rekisteriaineistoa. Puolisonvalintaa tutkittiin vuosina 1957–1979 syntyneiden naisten avio- ja avoliitoissa heidän ollessaan 30-vuotiaita. Puolisoiden samankaltaisuuden yhteyttä avoliittojen purkautumiseen tarkasteltiin avoliitoissa, joita vuosina 1960–1977 syntyneet naiset solmivat vuosina 1995–2002.
VTM Elina Mäenpään väitöstutkimus Socio-economic homogamy and its effects on the stability of cohabiting unions tarkastetaan perjantaina 22.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kuuluu sosiologian alaan.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 448 5860, elina.maenpaa@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-Niemitiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston rehtorina jatkaa Sari Lindblom30.3.2023 13:31:30 EEST | Tiedote
Lindblom on toiminut yliopiston rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien. Rehtorin uusi viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2023.
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme