Tampereen yliopisto

Puolueiden aluevaaliohjelmat tutkittavissa Tietoarkiston Pohtiva-palvelussa

Jaa
Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys on alkanut. Liki kaikki rekisteröidyt puolueet ovat asettaneet ehdokkaita vaaleihin. Puolueiden historialliset hyvinvointialuelinjaukset ovat tutkittavissa Tietoarkiston ylläpitämässä poliittisten ohjelmien tietovarannossa Pohtivassa.

Mitä teemoja puolueet painottavat? Tulisiko maakuntavero ottaa käyttöön? Ketkä pääsevät tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluita? Miten pelastustoimi alueilla järjestetään? Digitalisoituuko terveydenhuolto? Vaaleissa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle, jotka 2023 alkaen vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoiminnan järjestämisestä.

Aluevaalit 2022 -sivulle on poimittu Pohtivan eli poliittisten ohjelmien tietovarannon  tietokannasta ehdokkaita asettaneiden puolueiden aluevaali- ja periaateohjelmat. Vaalisivu mahdollistaa aluevaaliohjelmien selailun, mutta käyttämällä Pohtivan muita monipuolisia rajaus- ja hakutoimintoja ohjelmista voi tehdä hakuja, muokata ohjelmajoukkoa sopivaksi tutkimustarpeisiin tai vertailla kehitystä joko puolueittain tai ajallisesti.

Pohtiva on palvellut tutkijoita, opiskelijoita, tiedonvälitystä ja kansalaisia jo vuodesta 2006. Ohjelmia on tietokannassa 1450, kaikkiaan 88 puolueelta. Ne on luokiteltu yleis-, vaali-, tavoite- ja erityisohjelmiin sekä muihin ohjelmiin. Teksteihin voi kohdistaa sanahakuja ja haut voi rajata ohjelman julkaisuvuoden, kielen tai puolueen perusteella.

Palvelussa kaikki ohjelmat on rakenteistettu yksinkertaisiksi tekstidokumenteiksi. Pohtivaan pyritään indeksoimaan puolueiden suomenkieliset ja ruotsinkieliset ohjelmat.

Tietoarkisto toimii Tampereen yliopiston yhteydessä. Päätehtävänään se arkistoi ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimus, opetus- ja opiskelutarkoituksiin. Tietoarkisto edistää tieteen avoimuutta, läpinäkyvyyttä, tiedon kumuloitumista ja olemassa olevan tiedon tehokasta tutkimuskäyttöä, joita myös Pohtiva-palvelun ylläpito edistää. Toiminnan perusrahoitus tulee Tampereen yliopistolta, joka saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta valtakunnallisen tietoarkistotehtävän hoitamiseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erityisasiantuntija Tuomas J. Alaterä
tuomas.alatera@tuni.fi

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye