Helsingin yliopisto

Puolueiden puhe hyvinvoinnista on kapea-alaista ja talouspainotteista

Jaa
Tutkimuksen ja politiikan kentällä on käyty pitkään keskustelua hyvinvointivaltion kriisistä tai alasajosta. Silti puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa hyvinvointivaltio ja sen palvelut ovat yhä keskiössä.

Sekä kokoomuksella, perussuomalaisilla, keskustalla että SDP:llä vaaliohjelmissa painottuu hyvinvointivaltion tai hyvinvointiyhteiskunnan vastuu suomalaisten hyvinvoinnin takaajana.

- Tästä huolimatta valtiota tai yhteiskuntaa ei määritellä tarkasti vaaliohjelmissa, joten tältä osin puolueiden eduskuntavaaliohjelmapuhe on epämääräistä, sanoo Anne-Maria Karjalainen (YTM).

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan Karjalainen on tarkastellut Suomen neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmia laman alkuvuosista 1991 vuoden 2019 vaaliohjelmiin asti.

SDP:n ja perussuomalaisten vaaliohjelmissa lähdetään siitä, että verovaroin rahoitetut julkiset palvelut takaavat lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnin. Keskustalla ja kokoomuksella esiintyy enemmän mainintoja kansalaisten omasta hyvinvointivastuusta tai vaatimuksia ihmisten oman aktiivisuuden suuntaan.

- Tosin tällöinkin puolueet usein korostavat sitä, että valtion tulee tukea tai kannustaa ihmisten aktiivisuutta, Karjalainen kertoo.

Hyvinvoinnista puhutaan vaaliohjelmissa myös talouspainotteisesti: on tärkeää, että Suomi säilyttää kilpailukykynsä ja suomalaisten hyvinvointi on yksi tae valtion kilpailukyvylle.

- Samalla kuitenkin valtio tulee kansalaisiaan vastaan tarjoamalla hyvinvointipalveluita.

Terveyden edistäminen tai kansalaisten osallisuus heiveröistä vaaliohjelmissa

Vaaliohjelmien puhe hyvinvoinnista ja kansalaisuudesta on kapeaa. Väitöksen mukaan keskustelua käydään palvelujärjestelmän ja talouden näkökulmista. Tästä aiheutuu se, että merkittävä joukko muita näkökulmia hyvinvointiin ja kansalaisuuteen jää keskustelun ulkopuolelle.   

- Esimerkiksi terveyden edistäminen, kansalaisten osallisuus tai ihmisten vastuu omasta hyvinvoinnistaan ei ole keskustelun keskiössä, silloin kun vaaliohjelmia tarkastellaan kansalaisuuden tai hyvinvoinnin näkökulmista, Karjalainen sanoo.

Suomi on historiallisen väestörakenteen muutoksen edessä kansalaisten vanhetessa, mikä asettaa myös hyvinvointivaltiojärjestelmän ison paineen alle.

- Siitä huolimatta puolueet valitsevat edelleen vaalistrategiakseen puhua hyvinvointivaltion vahvistamisesta ja kehittämisestä.


Vaaliohjelmissa vakiintunut tapa puhua suomalaisista

Silloin kun puolueet puhuvat eduskuntavaaliohjelmissaan hyvinvoinnista ja kansalaisuudesta, eivät puolueiden väliset erot ole kovinkaan suuria, tutkimuksesta ilmenee. Myöskään ajallisesti hyvinvointi- ja kansalaispuheessa ei tapahdu radikaaleja muutoksia vajaan 30 vuoden aikana.

- Vaaliohjelmissa näyttää siis vakiintuneen tietty tapa puhua meistä suomalaisista ja meidän hyvinvoinnistamme, Karjalainen kertoo.

Eduskuntavaaliohjelmien voi tulkita olevan erillään muusta politiikan tekemisestä, jossa ennemminkin politikoidaan esimerkiksi palveluiden yksityistämisellä tai palveluverkoston karsimisella.

- Eduskuntavaaliohjelmissa ei tällaista puhetta esiinny suhteessa hyvinvointiin tai kansalaisuuteen, Karjalainen toteaa.

**********************************************

Live stream

Live stream passcode: 023794

YTM Anne-Maria Karjalainen väittelee 3.12.2021 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Hyvinvointi ja kansalaisuus neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991-2019". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Lahden Yliopistokampus, Aalto Auditorio, Niemenkatu 73, Lahti.

Vastaväittäjänä on professori Liisa Häikiö, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Anu Katainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Lahden Diakoniasäätiön julkaisusarja.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:
Anne-Maria Karjalainen
Puh. 040 6876678
annemaria.karjalainen@gmail.com

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye