Purppuranpunainen väri muistuttaa huumeiden myrkytyskuolemista
Suomessa kuoli 234 henkilöä huumeisiin vuonna 2019. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi tieliikenteessä kuolleiden määrä. Huumekuolemat ovat olleet kasvussa usean vuoden ajan. Merkittävä osa kuolleista oli alle 30-vuotiaita.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöt ovat huolissaan huumekuolemien määrän kasvusta ja haluavat osallistua kansainväliseen teemapäivään ottamalla käyttöön Overdose Awareness -kampanjassa käytetyn purppuranpunaisen värin viestinnässään. Väri symboloi tietoisuutta huumemyrkytyskuolemista. Tämän lisäksi julkaistaan verkkosivu, johon kootaan riskitietoa huumeista, ensiapuohjeita yliannostuksiin, kuvauksia joukkotapahtumissa tehtävästä työstä sekä myrkytyskuolemiin liittyviä yhteiskunnallisia teemoja ja keskusteluja. Tällä tavalla järjestöt haluavat saattaa tietoisuuteen työtään yliannostuskuolemien ehkäisyn parissa.
– Järjestöillä on tärkeä rooli huumekuolemien ehkäisyssä. He kohtaavat huumeita käyttäviä ihmisiä kaduilla, festivaaleilla ja muissa juhlimistilanteissa sekä ihmisten kodeissa – siellä, missä kuolemia voitaisiin ehkäistä. Myös tieto erilaisista uusista trendeistä ja riskeistä tulee usein nopeasti järjestöjen työntekijöiden tietoon, toteaa Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.
Vainikka toimii puheenjohtajana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston (EPT-verkosto) huumetyöryhmässä, joka on kampanjan takana.
Verkostoon kuuluvan Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtajan Janne Paanasen mukaan hyvä tavoite olisi nolla kuolemaa, aivan kuten liikenteessä.
– Varsinkin nuoria tulisi auttaa ja tukea. On huolestuttavaa, että enemmän kuin kaksi kolmesta huumekuolemasta tapahtuu alle 40-vuotiaana. Huumekuolemien ehkäisyssä ei riitä, että kerromme päihteiden käytön haitallisuudesta. Meidän tulee myös kertoa, miten toimia vaaratilanteissa ja miten voi välttää käytöstä aiheutuvia pahimpia riskejä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry
p. 0400 937 128
mirka.vainikka@irtihuumeista.fi
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, Youth Against Drugs ry
p. 050 551 9867
janne.paananen@yad.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 58 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Väsymyksen ja huonon yöunen syynä voi olla tissuttelu tai älylaitteiden käyttö iltaisin6.2.2024 07:12:00 EET | Tiedote
Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa yöuneen. Uni kevenee jo parista annoksesta. Seuraavana päivänä olo on nuutunut, tekee mieli makeaa ja unirytmi alkaa helposti muuttua, kun päivällä on pakko ottaa torkut ja illalla tulee taas valvottua pidempään.
Tipattomalla kannustetaan tutustumaan itseensä15.1.2024 00:00:00 EET | Tiedote
Tipaton tammikuu haastaa suomalaisia kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa sekä tarkastelemaan omaa suhdetta alkoholiin. Tipaton voi olla myös hyvä paikka tehdä itsetutkiskelua. Haastattelimme kampanjassa mukana olevaa somevaikuttajaa Arttu Ylitaloa sekä artisti Lumousta.
Tipattoman katugallup: urheilua alkoholin tilalle4.1.2024 15:08:34 EET | Tiedote
Tipaton tammikuu haastaa kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa ja sen vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Mukana olevat somevaikuttajat sekä pop-up tapahtumassa haastatellut kansalaiset kokevat Tipattomalla olevan paljon hyötyä.
Terveys tärkein syy viettää Tipatonta – ilman alkoholia olo on virkeämpi14.12.2023 07:50:00 EET | Tiedote
Yli 40 prosenttia Tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. Moni Tipattoman viettäjä tunsi olonsa virkeämmäksi Tipattoman aikana. Osa koki myös nukkuneensa paremmin. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä.
Naisten asemaa päihdepalveluissa on parannettava16.11.2023 09:07:00 EET | Tiedote
–Kun naispuolinen päihteidenkäyttäjä uskaltautuu pyytämään apua, se on vaikuttava osoitus siitä, miten potkittu ja usein hyvinkin systemaattisesti yksin jätetty ihminen päättää vielä kerran luottaa elämään. Se on se hetki, kun naiserityistä lähestymistapaa tarvitaan, kertoo kokemusasiantuntija Metta Sävikari.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme