Puulla saattaakin olla sisäinen puntari
Puiden biomassasta suuri osa on maan pinnan yläpuolella. Miten puut pystyvät vahvistamaan runkoaan juuri sopivasti, jotta ne pysyvät pystyssä?
Tämän selvittämiseksi Helsingin yliopiston, Cambridgen yliopiston ja Luonnonvarakeskus Luken tutkijat kiinnittivät kasvihuoneessa kasvatettujen, kahden kuukauden ikäisten hieskoivujen (Betula pubescens) maanpinnan yläpuolisiin osiin painoja ja seurasivat puiden kehitystä.
Tutkijat huomasivat, että puut todellakin pystyivät kasvattamaan rungon paksuutta vastaamaan lisääntynyttä painoa. Paksuuskasvun voimakkuus vaihteli varren eri korkeuksilla. Jos puut tuettiin paikoilleen, niiden rungot eivät paksuuntuneet yhtä paljon kuin vapaasti kasvavien puiden.
Painoon reagoivaa geeniä haarukoidaan elimäkiläisen koivun avulla
Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomesta löydettyä erikoista hieskoivua. Se kasvaa normaaliin tapaan elämänsä kolme ensimmäistä kuukautta, minkä jälkeen varsi yhtäkkiä taipuu aivan tyvestä, ja koko pikku puu kaatuu pitkin pituuttaan.
Tutkijat pystyivät osoittamaan, että löytöpaikkakuntansa mukaan elimäki-nimen saanutta mutaatiota kantavan puun nitkahtaminen johtuu siitä, ettei puu pysty kunnolla lisäämään varren paksuutta samassa suhteessa kuin latvuksen paino kasvaa. Muutos on nyt paikannettu yhteen kohtaan eli lokukseen koivun perimässä, ja mutatoituneen geenin tunnistus on seuraavana tutkijoiden tehtävälistalla.
Koivu on puumaailman mallikasvi
– Vaikka ajatus kasvien kyvystä aistia oma painonsa ja kasvattaa varren paksuutta sitä vastaavaksi kuulostaakin itsestäänselvältä, meidän tutkimuksemme on ensimmäinen, jossa tutkitaan tätä asiaa puilla, Juan Alonso-Serra Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta painottaa.
Koivua ei ole valittu mallipuuksi sattumalta tai vain suomalaisten mieliksi. Puiden kehittyminen kukkiviksi kestää yleensä vuosia tai jopa vuosikymmeniä, mutta sopivissa olosuhteissa koivu voidaan saada kukkimaan kasvihuoneessa jopa puolivuotiaana. Kukkiminen ja siementen tuottaminen eli seuraavan puusukupolven syntyminen on olennaista, kun tutkitaan perinnöllisiä ominaisuuksia.
Artikkeli:
Juan Alonso-Serra, Xueping Shi, Alexis Peaucelle, Pasi Rastas, Matthieu Bourdon, Juha Immanen, Junko Takahashi, Hanna Koivula, Gugan Eswaran, Sampo Muranen, Hanna Help, Olli-Pekka Smolander, Chang Su, Omid Safronov, Lorenz Gerber, Jarkko Salojärvi, Risto Hagqvist, Ari Pekka Mähönen, Ykä Helariutta, Kaisa Nieminen. ELIMÄKI locus is required for vertical proprioceptive response in birch trees. Current Biology 30.1.2020.
Katso video:
Kouvolan Elimäeltä löydetty koivumuoto ja tavallinen koivu kasvavat samalla tavalla noin kolmen kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen elimäki-koivun runko ei enää jaksa kannatella latvusta, vaan koko pikkupuu kellistyy maahan. Koivun erikoismuodolta puuttuu kyky kasvattaa runkonsa paksuutta vastaamaan latvuksen lisääntyvää painoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
professori Yrjö Helariutta, yrjo.helariutta@helsinki.fi, puh. 02941 59422
Juan Alonso-Serra (englanniksi), juan.alonsoserra@helsinki.fi, @jalonsoserra
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistolla kehitettiin tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä29.12.2025 15:22:38 EET | Tiedote
Uudelleen käytettävä liuos perustuu superemäksen ja alkoholin yhdisteeseen. Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia.
Ikääntyminen voi heikentää elintapoja erityisesti eläkkeellä29.12.2025 10:32:52 EET | Tiedote
Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kantokyky on koetuksella, tarvitaan uusia keinoja ikääntyvien elintapojen tukemiseksi. Tutkija painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tukevat varsinkin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien elintapoja.
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme