Puutarhurien tietoiskuja ihmeellisestä ikilehdestä Kaisaniemessä pe 8. ja la 9.11.
5.11.2019 12:45:06 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Ikilehti on yksi maailman eriskummallisimmista ja pitkäikäisimmistä kasveista. Sillä on elämänsä aikana ainoastaan kaksi lehteä, jotka kasvavat jatkuvasti tyveltä, rispaantuvat suikaleiksi ja lakastuvat kärjistään. Yksilöiden elinikä voi ylittää reilusti tuhat vuotta. Laji on elänyt sukulaisineen maapallolla jo dinosaurusten aikaan. Nykyään lajia tavataan vain Namibin aavikolla.
Vuosikymmen työtä taustalla
Kaisaniemen ikilehdet ovat nyt 2,5 vuotta vanhoja ja ne ovat osa Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kasvitieteellistä kokoelmaa. Näiden taimien eteen on puutarhalla työskennelty pitkään. Elinvoimaisten siementen löytämiseksi ja itämiseksi tehtiin lukuisia yrityksiä. Viimein, toukokuussa 2017, ensimmäiset siemenet itivät! Nyt ne ovat saaneet uuden kodin kasvihuoneiden aavikkohuoneesta.
Tervetuloa kuulemaan puutarhurien tietoiskuja ikilehdistä perjantaina 8.11. klo 13 ja 14 sekä isänpäivän aattona lauantaina 9.11. klo 12.30, 13.00 ja 13.30. Lisäksi puutarhuri on tavattavissa ja vastaamassa vierailijoiden kysymyksiin lauantaina klo 11–14.
Lisätiedot:
Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen, pertti.pehkonen@helsinki.fi, p. 050 3185404
Puutarhuri Merja Pulkkinen, merja.l.pulkkinen@helsinki.fi, p. 050 5762728
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme