Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata.
”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä.
Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin.
Uusi alue Espoon saaristosta mukaan rokotusohjelmaan
Kansallinen rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee tänä vuonna Espoon Suvisaaristoon. Taudin ilmaantuvuus on noussut tällä alueella merkittävästi viiden seurantavuoden aikana.
”THL seuraa puutiaisaivotulehduksen esiintymistä kunnittain. Tapaukset kuitenkin rajoittuvat usein pienille maantieteellisille alueille, joten hyödynnämme suosituksissamme myös postinumeroaluekohtaisia ilmaantuvuuslukuja”, Mäkelä sanoo.
Suvisaariston lisäksi TBE-rokotuksia jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla, Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Kustavissa, Sipoon saaristossa, Lohjalla Ojamon, Lylyisen/Hormajärven, Vohloisen/Virkkalan ja Kirkniemen sekä Kirkkonummella Luoman ja Masalan postinumeroalueilla.
Kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat maksuttomia, ja niihin ovat oikeutettuja kaikki alueen kolme vuotta täyttäneet vakituiset asukkaat ja pitkäaikaiset loma-asukkaat. Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän oleskelee ja liikkuu luonnossa kesäaikana. Rokotussarjaan kuuluu kolme rokoteannosta. Rokotussarja on hyvä aloittaa viimeistään kevään alussa, jotta ehtii saamaan kaksi rokoteannosta ennen kesää. Kolmas rokoteannos annetaan seuraavana vuonna.
Kansallisen rokotusohjelman mukaisia TBE-rokotuksia annetaan vain niillä hyvinvointialueilla, joilla on rokotusohjelmaan kuuluvia alueita. Hyvinvointialueet kertovat miten rokotukset järjestetään.
Myös muiden riskialueiden rokotussuosituksiin päivityksiä
THL antaa rokotussuosituksia myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille. Näiden riskialueiden rokotussuositukset perustuvat ilmaantuvuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan. Monet etenkin saaristo- ja rannikkoseudun kunnista kuuluvat puutiaisaivokuumeen riskialueeseen.
Tänä vuonna riskialueiden rokotussuosituksia on päivitetty Espoossa, Hangossa, Joensuussa, Puumalassa, Raaseporissa, Raumalla ja Uudessakaupungissa. Rokotussuosituksia koskevilla riskialueilla rokotettava kustantaa rokotussarjan itse.
Kuntakohtaisia tapausmääriä ja TBE-rokotussuosituksia voi tarkastella THL:n verkkosivuilla olevasta karttasovelluksesta.
Suojaudu punkin puremalta
TBE-rokote suojaa vain viruksen aiheuttamalta puutiaisaivotulehdukselta. Rokote ei suojaa muilta puutiaisten eli punkkien välittämiltä taudeilta, kuten borrelioosilta, eikä se estä punkkeja tarttumasta ihoon. Kaikkia punkin levittämiä tauteja voi torjua suojautumalla punkin puremilta.
”Kun liikkuu luonnossa alueilla, missä esiintyy punkkeja, on hyvä käyttää vaaleita pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sekä laittaa housunlahkeet sukkien sisään. Punkkeihin tehoava hyönteiskarkote voi antaa lisäsuojaa, kuten myös päivittäinen punkkisyyni. Luonnossa liikkumista ei kuitenkaan kannata rajoittaa punkkitautien pelossa. Ulkoilulla on paljon suuremmat terveyshyödyt punkkien aiheuttamaan riskiin verrattuna”, Mäkelä muistuttaa.
Lisätiedot
Karttaesitys puutiaisaivotulehduksen esiintyvyydestä ja rokotussuosituksista paikkakunnittain (THL)
Mikä on puutiaisaivotulehdus? (THL)
TBE-rokote (THL)
Rokotusohjelman ulkopuoliset TBE-rokotukset (THL)
Puutiaisaivotulehdus ja borrelioosi, kumpi olikaan kumpi? (THL:n blogi 16.3.2021)
Henna Mäkelä
tutkija
THL
p. 029 524 7488
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mika Muhonen (rokotukset)
asiantuntijalääkäri
THL
p. 029 524 7897
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän2.6.2023 08:13:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme