Qatar petti lupaukset – siirtotyöläiset tekevät töitä ilman palkkaa
Qatarissa työskentelee yli kaksi miljoonaa siirtotyöläistä. Siirtotyöläiset päätyvät Qatariin usein paremman elämän toivossa, mutta moni joutuu palaamaan kotiin tyhjin käsin.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuore tutkimus All work, no pay: The struggle of Qatar’s migrant workers for justice paljastaa, miten sadat siirtotyöläiset ovat joutuneet taistelemaan kuukausia saadakseen palkkaa jo tehdystä työstä.
Siirtotyöläisten karmeat työolot nousivat valokeilaan vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen rakennustöiden tiimoilta. Tänä vuonna Qatarissa järjestetään myös yleisurheilun MM-kisat, jotka alkavat ensi viikolla. Mediahuomion luoman paineen alla Qatarin viranomaiset lupasivat edistää siirtotyöläisten oikeuksia, mutta tulokset ovat jääneet heikoiksi.
“He ovat Qatarin talouden selkäranka”
Amnestyn tutkimuksessa seurattiin kolmea eri rakennus- ja siivousalan yritystä sekä yli 2000 siirtotyöläistä. Kyseiset yritykset eivät tehneet jalkapallon MM-kisoihin liittyviä rakennustöitä.
Tutkimuksessa seuratut yritykset pitivät työmaat käynnissä, vaikka niillä ei ollut varaa maksaa työntekijöilleen palkkaa. Siirtotyöläisten sopimukset irtisanottiin kuukausien palkattoman työn jälkeen, ilman korvausta tehdystä työstä.
Maaliskuussa 2018 Qatarin viranomaiset perustivat erillisen komitean (Committees for the Settlement of Labour Disputes), jonne siirtotyöläiset saivat tehdä valituksia esimerkiksi maksamattomista palkoista. Komitea sai ainakin 6000 valitusta vuoden 2018 aikana. Amnestyn tietojen mukaan yksikään 1620 työntekijästä, jotka tekivät valituksia, ei saanut kompensaatiota komitean kautta.
Lain mukaan komitean pitäisi käsitellä valitukset kuuden viikon kuluessa. Amnestyn mukaan työntekijät joutuivat odottamaan käsittelyjä kolmesta kahdeksaan kuukautta. Tämän ajan he elivät ilman tuloja työleireillä, jossa puhdasta vettä ja ruokaa oli saatavilla rajallisesti.
Lokakuussa 2018 Qatarin viranomaiset perustivat säätiön (Workers’ Support and Insurance Fund), jonka kautta voi hakea kompensaatiota maksamattomista palkoista. Nyt, lähes vuotta myöhemmin, säätiö on varaton, eikä yksikään siirtotyöläinen ole saanut korvauksia sen avulla.
Osaa työntekijöistä painostettiin jättämään valitusprosessi kesken. Heille maksettiin murto-osa palkasta ja lentolippu kotiin.
“Siirtotyöläiset ovat Qatarin talouden selkäranka. Heillä on oikeus saada reilua kohtelua työmailla ja mikäli heidän oikeuksiaan loukataan, jokaisella täytyy olla mahdollisuus saada apua valitusten tekemiseen ja kompensaation saamiseen”, Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.
Yksi syy siirtotyöläisten vaikeaan tilanteeseen on Qatarissa laajasti käytetty kafala-systeemi, joka sitoo siirtotyöläiset työnantajaansa. Pahimmillaan työnantaja voi estää työntekijää irtisanoutumasta tai lähtemästä maasta. Amnesty on jo vuosia vaatinut Qatarin viranomaisia lakkauttamaan kafala-systeemin.
Amnesty vaatii Qatarin viranomaisia turvaamaan kompensaatiosäätiön rahoituksen. Lisäksi komiteaan pitää palkata riittävästi tuomareita, jotta siirtotyöläisten tekemät valitukset käsiteltäisiin lain velvoittamassa ajassa. Viranomaisten täytyy varmistaa myös se, että siirtotyöläisten oikeuksia polkevat yritykset päätyvät oikeuden eteen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.