Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään - hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista

Jaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä virtaamia Pattijoen alaosalla, Haapajoessa ja Piehinkijoen suualueella. Kehittämishankkeessa pyritään löytämään säännöstelyyn uudet käytännöt, jotka ottavat huomioon muuttuvat ilmasto-olosuhteet, vesienhoidon tavoitteet ja kaikki vesien käyttömuodot sekä kohtelee mahdollisimman tasapuolisesti kaikkia jokia ja järviä. Suunnittelutyön pohjaksi on jo tehty esiselvitys, mutta sen täydentämiseksi halutaan saada laajasti käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista.

SSAB Europe Oy, Raahen tehdas
SSAB Europe Oy, Raahen tehdas

Monimutkainen vesistöjärjestely terästehtaan toiminnan mahdollistamiseksi

Raahessa on tehty noin 50 vuotta sitten melko monimutkainen vesistöjärjestely. Tuolloin rakennettiin Haapajärven tekojärvi sekä padottiin kaksi merenlahtea, Siniluodonlahti ja Kuljunlahti, makeavesialtaaksi. Lisäksi on muutettu ja ohjailtu Pattijoen, Haapajoen ja aivan alaosaltaan myös Piehinkijoen virtauksia. Järjestelyn päätarkoituksena oli turvata se, että Raahessa toimivalla terästehtaalla on aina käytössään riittävästi makeaa vettä. Valtio ja Raahen kaupunki olivat rakennusvaiheessa merkittäviä toimijoita, ja ovat edelleen vesistöhankkeiden ja säännöstelyn luvanhaltijoita. SSAB Europe Oy:llä on lupa vedenottoon ja se osallistuu säännöstelyrakenteiden kunnossapitoon sekä hoitaa käytännön säännöstelytyön.

Säännöstely on monien tarpeiden kompromissi

Vaikka säännöstelyn päätavoite on turvata terästehtaan makean veden saanti, nykyisinkin säännöstelyssä huomioidaan myös muut käyttömuodot kuten tulvasuojelu, virkistyskäyttö ja myös se, että vesien ekologinen tila olisi mahdollisimman hyvä. Eri käyttömuodoilla voi olla toistensa kanssa ristiriidassa olevia tarpeita ja ne tulee yhteensovittaa säännöstellyssä sekä pyrkiä hyvään kompromissiin huomioiden säännöstelyä ohjaavat lupamääräykset. Raahen vesien kaltaisessa säännöstelyjärjestelmässä on tehtävä kompromisseja myös eri järvien ja jokien vedenkorkeuksien ja virtaamien välillä. Esimerkiksi pitkillä kuivilla jaksoilla tulee lupaehtojen puitteissa huolehtia siitä, että vähästä vedestä aiheutuu mahdollisimman pieni kokonaishaitta, kun huomioidaan kaikki järvet ja joet sekä niiden käyttömuodot. Lumen sulamisen tai rankkasateiden aikana tulisi puolestaan pyrkiä siihen, että liiasta vedestä aiheutuisi mahdollisimman vähäinen kokonaishaitta. Toki säännöstelystä löytyy joitakin parantamiskohteita, joista ei aiheudu käytännössä haittaa millekään käyttömuodolle. Esimerkiksi maltillinen tulva on vesistöissä toivottava, sillä se puhdistaa ja pitää yllä luontaisia elinympäristöjä. Siitä ei aiheudu haittaa millekään käyttömuodolle, mutta se parantaa ekologista tilaa, virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tulvasuojeluakin hillitsemällä uoman umpeenkasvua.

Ensimmäinen laaja säännöstelyn kehittämishanke Raahen vesistöissä

Raahen alueen vesistöjen säännöstelyä on kehitetty aikojen saatossa osa-alueittain ja käyttötarpeittain sekä käytäntöjä on muutettu saadun kokemuksen ja palautteen perusteella. Kuitenkaan aikaisemmin ei ole säännöstelykäytäntöjä kehitetty kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki käyttömuodot, vesien ekologinen tila sekä kaikki säännöstellyt joet ja järvet.

Vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 - 2021 katsottiin, että säännöstelyn kehittäminen olisi tarpeellinen toimenpide kyseessä olevien järvien ja jokien tilan parantamiseksi. Lisäksi ilmaston muuttuminen on tuonut viime vuosina uusia haasteita säännöstelyyn. Mm. näistä syistä säännöstelyluvan haltijat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Raahen kaupunki sekä vedenottoluvan haltija SSAB Europe Oy päättivät yksissä tuumin pistää pystyyn hankkeen, jossa selvitään mahdollisuudet säännöstelyn kehittämiseen ja tehdään tarpeelliset muutokset säännöstelykäytäntöihin. Vuonna 2019 valmistui esiselvitys, jossa mm. esitettiin mahdollisia kehittämiskohteita. Nyt on käynnistetty varsinainen kehittämishanke.

Esiselvityksen pohjalta hankkeessa tarkasteltavia kehittämiskohteita ovat ainakin

  • Koko säännöstelyjärjestelmän yhteinen optimointi
  • Varautuminen ilmastonmuutokseen
  • Haapajärven tekojärven ja Siniluodonlahden vedenkorkeusvaihtelu
  • Pattijoen ja Haapajoen kuivuus ja tulvat
  • Kuljunlahden varastotilavuuden parempi hyödyntäminen
  • Hydrologisen havainnoinnin kehittäminen
  • Säännöstelyn hoidon ja rakenteiden kunnossapidon vastuiden selkeyttäminen

Käyttäjien ja ranta-asukkaiden näkemykset tärkeitä

Hankkeessa oli tarkoitus aluksi esitellä yleisötilaisuudessa suunnittelun lähtökohtia sekä kuulla laajasti eri käyttäjien ja ranta-asukkaiden näkemyksiä ja tarpeita säännöstelyn kehittämiseksi. Kuitenkin COVID-19-viruksen varjossa päädyttiin siihen, ettei yleisötilaisuutta pidetä ennen kuin se on riittävän turvallista. Sen sijaan järvien ja jokien käyttäjiltä selvitetään heidän näkemyksiään kaikille avoimen internetkyselyn avulla. Internetkyselyn lisäksi kaikille Haapajärven ja Siniluodonlahden rantakiinteistöjen omistajille ja vesialueiden omistajille lähetetään kysely postitse mahdollisimman laajan ja monipuolisen vastaajajoukon tavoittamiseksi. Vesistöjen käyttöön ja säännöstelyyn liittyvien kysymysten lisäksi vastaajat voivat halutessaan kohdentaa huomioita suoraan kartalle mm. tärkeisiin vesistön käyttömuotoihin tai harrastusmahdollisuuksiin sekä vedenkorkeuksiin, vesimääriin ja säännöstelyyn liittyen. Kyselyn toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy. Sähköinen kysely on avoinna 30.9. - 20.10.2020, ja siihen voi vastata osoitteessa: https://app.maptionnaire.com/en/9427/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tekninen Johtaja Jarkko Vimpari, Raahen kaupunki, e-mail: jarkko.vimpari@raahe.fi, p. 044 439 3543
Ympäristöpäällikkö Antti Petänen, SSAB Europe Oy, e-mail: antti.petanen@ssab.com , p. 050 314 3758
Johtava vesitalousasiantuntija Kimmo Aronsuu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, e-mail: kimmo.aronsuu@ely-keskus.fi , p. 040-718 1237

Kuvat

SSAB Europe Oy, Raahen tehdas
SSAB Europe Oy, Raahen tehdas
Lataa
Raahen säännöstelyjärjestely
Raahen säännöstelyjärjestely
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Työttömyyden lasku hidastunut, mutta pitkäaikaistyöttömiä aiempaa vähemmän Pohjois-Pohjanmaalla23.11.2021 08:03:00 EET | Tiedote

Työttömyys laskee Pohjois-Pohjanmaalla, mutta syksyllä muutosvauhti on hidastunut ja lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli jopa hieman enemmän (+ 100) kuin syyskuussa. Positiivinen viesti kuitenkin on, että pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa vähemmän yli vuoden työttömänä olleiden määrässä. Lokakuun lopussa Pohjois-Pohjanmaalla oli 18 700 työtöntä työnhakijaa (ml. lomautetut), mikä on 5 500 vähemmän kuin tämän vuoden tammikuussa ja 2 900 vähemmän kuin vuosi sitten. Lokakuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuna oli 1 400 henkilöä, mikä on 200 enemmän kuin syyskuun lopussa. Vuoden takaisesta lomautettujen määrä oli vähentynyt 1 400 hengellä.

Kysely valtatien 22 perusparannuksen sekä uusien katuyhteyksien Poikkimaantien ja Raitotien liikenteellisistä vaikutuksista9.11.2021 14:34:22 EET | Tiedote

Oulun alueella valmistui vuosina 2016 - 2018 kolme merkittävää liikennehanketta: valtatien 22 perusparannus välillä Joutsentie - Heikkilänkangas Poikkimaantie välillä valtatie 22 ja Vaalantie (sisälsi uuden siltayhteyden Oulujoen yli) Raitotie välillä Hiukkavaaran keskus - Kiulukangas. Valtatien 22 parannushankkeessa rakennettiin mm. 2+2 -kaistaista keskikaidetietä noin 4 km matkalle sekä rampit Haarakankaantielle. Poikkimaantie ja Raitotie avasivat Ouluun uuden kehätiemäisen yhteyden sataman, Ruskon ja Pateniemen välille. Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat käynnistäneet näiden liikennehankkeiden jälkiarviointityön, jonka yhtenä osiona halutaan selvittää oululaisten ja lähiseudun asukkaiden mielipiteitä rakennushankkeiden vaikutuksista, kun ne ovat nyt olleet muutaman vuoden liikenteen käytössä. Kysely sisältää kysymyksiä ja väittämiä liikkumisesta näillä liikenneyhteyksillä. Kysely on avoinna 8. - 21.11.2021. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Kerättävät tie

Oulujokivarren joukkoliikenteen kehittämistä koskeva asiakaskysely käynnistyy4.11.2021 10:20:58 EET | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on käynnistänyt Oulujokivarren joukkoliikenteen palvelutaso- ja linjastosuunnittelun. Osana suunnittelua toteutetaan kysely, jonka tarkoituksena on selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä alueen joukkoliikenteen nykytilaan ja kartoittaa kehittämistarpeita esimerkiksi vuorotarjontaan. Kysely koskee kuntien välistä linja-autoliikennettä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan välillä sekä liikennettä Vaalasta ja Utajärveltä Ouluun ja takaisin. Lisäksi kyselyssä voi vastata Oulun ja Kajaanin välistä liikennettä koskeviin kysymyksiin.

Maantien 18757 (Maalismaantie) jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Asemakylä - Paasonperä, tiesuunnitelma, Ii4.11.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) laatii yhteistyössä Iin kunnan kanssa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaista tiesuunnitelmaa maantien 18757 (Maalismaantie) jalankulku- ja pyöräilyväylästä välillä Asemakylä – Paasonperä. Tiesuunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa luonnoksia esitellään alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Esittelytilaisuus pidetään 10.11.2021 klo 17.00 – 18.30 Valtarin koululla osoitteessa Koulutie 2, Ii. Suunnittelualue sijoittuu noin 2 km:n matkalle välille Asemakylä - Paasonperä (Huukontie). Suunnittelun tavoitteena on jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen erityisesti koulureittien osalta sekä liikkumisedellytysten parantaminen kunnan keskustaan. Tiesuunnitelman toimenpiteitä: - pääosin erillinen jalankulku- ja pyörätie noin 2 km:n matkalle välille Asemakylä - Paasonperä (Huukontie) - tieosuudelle rakennetaan neljä pysäkkiparia Tiesuunnitelma valmistuu joulukuu

Kuusamon keskustan liikennejärjestelyt ovat valmistuneet2.11.2021 13:47:38 EET | Tiedote

Kuusamon keskustan liikennejärjestelyihin sisältyvät rakennustyöt ovat valmistuneet aikataulussa. Kaikki työnaikaiset liikennejärjestelyt on poistettu käytöstä ja uudet väylät avattu liikenteelle. Hankkeen toteuttamiseksi saatiin EAKR-rahoitusta, josta kertova tiedotuskyltti on pystytetty Yhdyskulman nurkalle. Kuusamon kaupunki ja ELY-keskus kiittävät hankkeen vaikutusalueella olevia kiinteistöjä ja tienkäyttäjiä kärsivällisyydestä ja hyvästä yhteistyöstä, joka mahdollisti hankkeen turvallisen toteuttamisen vaativassa kaupunkiympäristössä. Urakkaan sisältyi maanteiden 18857 (Kitkantie ja Ouluntaival) ja 18856 (Kitronintie) parantaminen yhteensä noin 2,5 km matkalta. Lisäksi urakkaan sisältyi maanteihin liittyvien kaupungin katujen ja katuliittymien parantaminen, joista tärkeimmät olivat Kaarlo Hännisentie ja Kelantie. Urakan yhteydessä toteutettiin myös Kuusamon EVO:n vesihuolto- sekä kaukolämpötöitä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme