Monimutkainen vesistöjärjestely terästehtaan toiminnan mahdollistamiseksi

Raahessa on tehty noin 50 vuotta sitten melko monimutkainen vesistöjärjestely. Tuolloin rakennettiin Haapajärven tekojärvi sekä padottiin kaksi merenlahtea, Siniluodonlahti ja Kuljunlahti, makeavesialtaaksi. Lisäksi on muutettu ja ohjailtu Pattijoen, Haapajoen ja aivan alaosaltaan myös Piehinkijoen virtauksia. Järjestelyn päätarkoituksena oli turvata se, että Raahessa toimivalla terästehtaalla on aina käytössään riittävästi makeaa vettä. Valtio ja Raahen kaupunki olivat rakennusvaiheessa merkittäviä toimijoita, ja ovat edelleen vesistöhankkeiden ja säännöstelyn luvanhaltijoita. SSAB Europe Oy:llä on lupa vedenottoon ja se osallistuu säännöstelyrakenteiden kunnossapitoon sekä hoitaa käytännön säännöstelytyön.

Säännöstely on monien tarpeiden kompromissi

Vaikka säännöstelyn päätavoite on turvata terästehtaan makean veden saanti, nykyisinkin säännöstelyssä huomioidaan myös muut käyttömuodot kuten tulvasuojelu, virkistyskäyttö ja myös se, että vesien ekologinen tila olisi mahdollisimman hyvä. Eri käyttömuodoilla voi olla toistensa kanssa ristiriidassa olevia tarpeita ja ne tulee yhteensovittaa säännöstellyssä sekä pyrkiä hyvään kompromissiin huomioiden säännöstelyä ohjaavat lupamääräykset. Raahen vesien kaltaisessa säännöstelyjärjestelmässä on tehtävä kompromisseja myös eri järvien ja jokien vedenkorkeuksien ja virtaamien välillä. Esimerkiksi pitkillä kuivilla jaksoilla tulee lupaehtojen puitteissa huolehtia siitä, että vähästä vedestä aiheutuu mahdollisimman pieni kokonaishaitta, kun huomioidaan kaikki järvet ja joet sekä niiden käyttömuodot. Lumen sulamisen tai rankkasateiden aikana tulisi puolestaan pyrkiä siihen, että liiasta vedestä aiheutuisi mahdollisimman vähäinen kokonaishaitta. Toki säännöstelystä löytyy joitakin parantamiskohteita, joista ei aiheudu käytännössä haittaa millekään käyttömuodolle. Esimerkiksi maltillinen tulva on vesistöissä toivottava, sillä se puhdistaa ja pitää yllä luontaisia elinympäristöjä. Siitä ei aiheudu haittaa millekään käyttömuodolle, mutta se parantaa ekologista tilaa, virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tulvasuojeluakin hillitsemällä uoman umpeenkasvua.

Ensimmäinen laaja säännöstelyn kehittämishanke Raahen vesistöissä

Raahen alueen vesistöjen säännöstelyä on kehitetty aikojen saatossa osa-alueittain ja käyttötarpeittain sekä käytäntöjä on muutettu saadun kokemuksen ja palautteen perusteella. Kuitenkaan aikaisemmin ei ole säännöstelykäytäntöjä kehitetty kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki käyttömuodot, vesien ekologinen tila sekä kaikki säännöstellyt joet ja järvet.

Vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 - 2021 katsottiin, että säännöstelyn kehittäminen olisi tarpeellinen toimenpide kyseessä olevien järvien ja jokien tilan parantamiseksi. Lisäksi ilmaston muuttuminen on tuonut viime vuosina uusia haasteita säännöstelyyn. Mm. näistä syistä säännöstelyluvan haltijat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Raahen kaupunki sekä vedenottoluvan haltija SSAB Europe Oy päättivät yksissä tuumin pistää pystyyn hankkeen, jossa selvitään mahdollisuudet säännöstelyn kehittämiseen ja tehdään tarpeelliset muutokset säännöstelykäytäntöihin. Vuonna 2019 valmistui esiselvitys, jossa mm. esitettiin mahdollisia kehittämiskohteita. Nyt on käynnistetty varsinainen kehittämishanke.

Esiselvityksen pohjalta hankkeessa tarkasteltavia kehittämiskohteita ovat ainakin

• Koko säännöstelyjärjestelmän yhteinen optimointi
• Varautuminen ilmastonmuutokseen
• Haapajärven tekojärven ja Siniluodonlahden vedenkorkeusvaihtelu
• Pattijoen ja Haapajoen kuivuus ja tulvat
• Kuljunlahden varastotilavuuden parempi hyödyntäminen
• Hydrologisen havainnoinnin kehittäminen
• Säännöstelyn hoidon ja rakenteiden kunnossapidon vastuiden selkeyttäminen

Käyttäjien ja ranta-asukkaiden näkemykset tärkeitä

Hankkeessa oli tarkoitus aluksi esitellä yleisötilaisuudessa suunnittelun lähtökohtia sekä kuulla laajasti eri käyttäjien ja ranta-asukkaiden näkemyksiä ja tarpeita säännöstelyn kehittämiseksi. Kuitenkin COVID-19-viruksen varjossa päädyttiin siihen, ettei yleisötilaisuutta pidetä ennen kuin se on riittävän turvallista. Sen sijaan järvien ja jokien käyttäjiltä selvitetään heidän näkemyksiään kaikille avoimen internetkyselyn avulla. Internetkyselyn lisäksi kaikille Haapajärven ja Siniluodonlahden rantakiinteistöjen omistajille ja vesialueiden omistajille lähetetään kysely postitse mahdollisimman laajan ja monipuolisen vastaajajoukon tavoittamiseksi. Vesistöjen käyttöön ja säännöstelyyn liittyvien kysymysten lisäksi vastaajat voivat halutessaan kohdentaa huomioita suoraan kartalle mm. tärkeisiin vesistön käyttömuotoihin tai harrastusmahdollisuuksiin sekä vedenkorkeuksiin, vesimääriin ja säännöstelyyn liittyen. Kyselyn toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy. Sähköinen kysely on avoinna 30.9. - 20.10.2020, ja siihen voi vastata osoitteessa: https://app.maptionnaire.com/en/9427/