Radioaktiivista kuhinaa kropassa

Ihmisessä on aina radioaktiivisia aineita. ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on peräisin maaperässä, vedessä ja ilmassa luontaisesti esiintyvistä aineista. Esimerkiksi kalium on ihmisen aineenvaihdunnalle tärkeä alkuaine ja sitä saamme normaalista ravinnosta. Noin 0,01 prosenttia kaliumista on sen radioaktiivista isotooppia kalium-40. Aikuisessa kalium-40:n aktiivisuus on 2500–6000 becquerelia.
Ihmisissä on myös keinotekoisia, ihmisen toiminnasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Sisäisen säteilyaltistuksen kannalta merkittävimpiä keinotekoisia radioaktiivisia aineita ovat pitkäikäiset isotoopit cesium-137 ja strontium-90. Näitä on päätynyt Suomen luontoon etenkin 1940–1960-luvuilla ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden laskeumana ja vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena. Ihmiset saavat näitä radionuklideja kehoonsa ennen kaikkea luonnosta saatavien elintarvikkeiden, kuten sienien, järvikalan, riistan ja marjojen mukana. Aineenvaihdunta myös poistaa radioaktiivisia aineita kehosta samalla tavalla kuin muitakin aineita.
Ihmisen aiheuttama ympäristön radioaktiivisuus on luonnon omaa vähäisempi
”Laskeumasta peräisin olevista nuklideista ei tarvitse erityisesti kantaa huolta, koska niiden määrä luonnossa on pieni verrattuna esimerkiksi luonnon omiin radioaktiivisiin aineisiin”, toteaa tarkastaja Tiina Torvela Säteilyturvakeskuksesta. Suomessa on kuitenkin väestöryhmiä, joiden annoskertymä on ollut muita suurempi lähinnä ruokavaliosta johtuvista syistä.
”Pohjois-Lapin poronhoitajista mitatut cesium-määrät olivat suurimmillaan 60-luvulla, mutta pienenivät nopeasti, kun ydinasekokeet ilmakehässä lopetettiin”, Tiina Torvela jatkaa. ”Nykyään heistä mitatut aktiivisuusmäärät ovat jotakuinkin samansuuruisia kuin muidenkin suomalaisten.”
Ihmisen toiminnasta peräisin olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat erittäin harvoin suuremman sisäisen säteilyannoksen kuin luonnosta peräisin olevat radioaktiiviset aineet. Mikäli näin olisi, Tiina Torvelan mukaan kyseessä olisi aina tapaturma tai onnettomuus. Teollisuudessa, tutkimuksessa ja terveydenhuollossa käsitellään radioaktiivisia aineita, ja vahingon sattuessa aineita voi joutua elimistöön hengityksen mukana tai esimerkiksi haavoista tai muuten ihon läpi. Tällaiset onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia, eikä täällä ole koskaan sattunut onnettomuutta, joka olisi johtanut säteilysairauteen.
Ajantasainen tieto suomalaisten radioaktiivisuudesta
Suomessa on seurattu 1960-luvulta lähtien väestön sisäistä säteilyaltistusta. Koko väestön altistuksen lisäksi STUK mittaa ja arvioi erikseen paljon poronlihaa ravinnokseen käyttäviä sekä heitä, jotka asuvat eniten Tšernobylin laskeumaa saaneella alueella ja syövät paikallisia luonnontuotteita. Suomessa onkin hyvä tieto esimerkiksi siitä, miten ihmisten radioaktiivisuus on vähentynyt ydinasekokeiden loppumisen ja Tšernobylin onnettomuuden jälkeen.
STUK seuraa myös esimerkiksi ydinvoimalaitoksissa ja terveydenhuollossa säteilytyötä tekevien vuosittaista säteilyaltistusta.
Radonista kannattaa kantaa huolta
Suomalaiset saavat paljon suuremman säteilyannoksen kotien ja työpaikkojen huoneilman radioaktiivisesta radonista kuin ravinnosta. Ravinnon mukana tulevasta radioaktiivisuudesta ei tarvitse olla huolissaan, mutta noin 300 suomalaista sairastuu joka vuosi radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Siitäkin huolimatta, että mittaamalla radonpitoisuuden ja tarvittaessa radonkorjauksen tekemällä ongelma poistuisi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Radioaktiva ämnen fortsätter att minska4.7.2025 09:57:23 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralens årsrapport Strålningsövervakning av miljön i Finland berättar vilka radioaktiva ämnen som inte ursprungligen hörde till naturen som hittades år 2024, var de påträffades och i vilka mängder de förekommer i miljön.
Radioaktiivisten aineiden määrä yhä laskussa4.7.2025 09:57:23 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen julkaisema Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -vuosiraportti kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita vuonna 2024 löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.
Delta i forskningen – skicka in ditt svampprov till Strålsäkerhetscentralen23.6.2025 14:58:25 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralen ordnar kampanjen Svamp 2025 som pågår från juli till slutet av november. Syftet med kampanjen är att utreda halterna av radioaktivt cesium (Cs-137) i matsvampsarter och skillnader i dessa halter i olika delar av landet och i olika svamparter. Under kampanjen kan du skicka prover på matsvamp från hela landet till Strålsäkerhetscentralen.
Tule mukaan tieteen tekemiseen - lähetä ruokasieninäyte Säteilyturvakeskukseen23.6.2025 14:58:25 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus järjestää heinäkuusta marraskuun loppuun asti kestävän Sienet 2025 -kampanjan, jossa on tarkoitus selvittää ruokasienilajien radioaktiivisen cesiumin (Cs-137) pitoisuuksia ja pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa. Kampanjan aikana on mahdollista lähettää ruokasieninäytteitä ympäri maata Säteilyturvakeskukseen.
Take part in scientific research – Submit an edible mushroom sample to the Radiation and Nuclear Safety Authority23.6.2025 14:58:25 EEST | Press release
From July until the end of November, the Radiation and Nuclear Safety Authority will organise the Mushrooms 2025 campaign, the aim of which is to examine radioactive cesium (Cs-137) concentrations and differences in concentrations in edible mushroom species in different parts of the country and in different mushroom species. During the campaign, the public can send edible mushroom samples from all over the country to the Radiation and Nuclear Safety Authority.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme