Radioaktiivista kuhinaa kropassa
Aikuisessa suomalaisessa hajoaa joka sekunti vähintään 2500 radioaktiivista kalium-atomia toisiksi alkuaineiksi. Toisissa meistä kuhina on jonkin verran vilkkaampaa ja 6000 hajoamista sekunnissa on vielä normaalia. Säteilyturvakeskuksen opas ”Ihmisen radioaktiivisuus” kertoo elimistömme luonnollisista ja keinotekoisista radioaktiivisista aineista sekä niiden mittaamisesta.

Ihmisessä on aina radioaktiivisia aineita. ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on peräisin maaperässä, vedessä ja ilmassa luontaisesti esiintyvistä aineista. Esimerkiksi kalium on ihmisen aineenvaihdunnalle tärkeä alkuaine ja sitä saamme normaalista ravinnosta. Noin 0,01 prosenttia kaliumista on sen radioaktiivista isotooppia kalium-40. Aikuisessa kalium-40:n aktiivisuus on 2500–6000 becquerelia.
Ihmisissä on myös keinotekoisia, ihmisen toiminnasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Sisäisen säteilyaltistuksen kannalta merkittävimpiä keinotekoisia radioaktiivisia aineita ovat pitkäikäiset isotoopit cesium-137 ja strontium-90. Näitä on päätynyt Suomen luontoon etenkin 1940–1960-luvuilla ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden laskeumana ja vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena. Ihmiset saavat näitä radionuklideja kehoonsa ennen kaikkea luonnosta saatavien elintarvikkeiden, kuten sienien, järvikalan, riistan ja marjojen mukana. Aineenvaihdunta myös poistaa radioaktiivisia aineita kehosta samalla tavalla kuin muitakin aineita.
Ihmisen aiheuttama ympäristön radioaktiivisuus on luonnon omaa vähäisempi
”Laskeumasta peräisin olevista nuklideista ei tarvitse erityisesti kantaa huolta, koska niiden määrä luonnossa on pieni verrattuna esimerkiksi luonnon omiin radioaktiivisiin aineisiin”, toteaa tarkastaja Tiina Torvela Säteilyturvakeskuksesta. Suomessa on kuitenkin väestöryhmiä, joiden annoskertymä on ollut muita suurempi lähinnä ruokavaliosta johtuvista syistä.
”Pohjois-Lapin poronhoitajista mitatut cesium-määrät olivat suurimmillaan 60-luvulla, mutta pienenivät nopeasti, kun ydinasekokeet ilmakehässä lopetettiin”, Tiina Torvela jatkaa. ”Nykyään heistä mitatut aktiivisuusmäärät ovat jotakuinkin samansuuruisia kuin muidenkin suomalaisten.”
Ihmisen toiminnasta peräisin olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat erittäin harvoin suuremman sisäisen säteilyannoksen kuin luonnosta peräisin olevat radioaktiiviset aineet. Mikäli näin olisi, Tiina Torvelan mukaan kyseessä olisi aina tapaturma tai onnettomuus. Teollisuudessa, tutkimuksessa ja terveydenhuollossa käsitellään radioaktiivisia aineita, ja vahingon sattuessa aineita voi joutua elimistöön hengityksen mukana tai esimerkiksi haavoista tai muuten ihon läpi. Tällaiset onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia, eikä täällä ole koskaan sattunut onnettomuutta, joka olisi johtanut säteilysairauteen.
Ajantasainen tieto suomalaisten radioaktiivisuudesta
Suomessa on seurattu 1960-luvulta lähtien väestön sisäistä säteilyaltistusta. Koko väestön altistuksen lisäksi STUK mittaa ja arvioi erikseen paljon poronlihaa ravinnokseen käyttäviä sekä heitä, jotka asuvat eniten Tšernobylin laskeumaa saaneella alueella ja syövät paikallisia luonnontuotteita. Suomessa onkin hyvä tieto esimerkiksi siitä, miten ihmisten radioaktiivisuus on vähentynyt ydinasekokeiden loppumisen ja Tšernobylin onnettomuuden jälkeen.
STUK seuraa myös esimerkiksi ydinvoimalaitoksissa ja terveydenhuollossa säteilytyötä tekevien vuosittaista säteilyaltistusta.
Radonista kannattaa kantaa huolta
Suomalaiset saavat paljon suuremman säteilyannoksen kotien ja työpaikkojen huoneilman radioaktiivisesta radonista kuin ravinnosta. Ravinnon mukana tulevasta radioaktiivisuudesta ei tarvitse olla huolissaan, mutta noin 300 suomalaista sairastuu joka vuosi radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Siitäkin huolimatta, että mittaamalla radonpitoisuuden ja tarvittaessa radonkorjauksen tekemällä ongelma poistuisi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Olkiluoto 3 etenee kohti polttoaineen latausta – STUK arvioi valmiuden21.1.2021 14:05:16 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen (STUK) vuoden 2020 viimeinen kolmannesvuosiraportti Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) uuden voimalaitosyksikön, OL3:n valvonnasta on luettavissa STUKin nettisivulla.
STUKin nimi liitetty harhaanjohtavaan radonmittausten markkinointiin19.1.2021 12:30:36 EET | Tiedote
Suomalaisille on syksyn ja talven aikana myyty epäluotettavia kotien radonmittauksia ja myyntityössä on käytetty luvatta hyväksi Säteilyturvakeskuksen nimeä. Luotettavan pitkäkestoisen mittauksen sijaan kotien radonpitoisuutta on yritetty selvittää nopeilla pikamittauksilla.
Uppstartstillstånd för Olkiluotos enhet två16.12.2020 15:20:00 EET | Tiedote
Strålsäkerhetscentralen (STUK) gav på tisdag kväll 15.12 Industrins Kraft Abp (TVO) tillstånd att starta enhet 2 i Olkiluoto, som på torsdagen den 10.12 snabbstoppats och körts till kall avställning.
STUK antoi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksikölle käynnistysluvan16.12.2020 15:20:00 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus (STUK) antoi tiistai-iltana 15.12. Teollisuuden Voima Oyj:lle (TVO) luvan käynnistää Olkiluodon ydinvoimalaitoksen torstaina 10.12. pikasulkuun mennyt ja kylmäseisokkiin ajettu voimalaitoksen kakkosyksikkö. TVO on selvittänyt tapahtuman syyt ja tehnyt tarvittavat tarkastukset ja huoltotyöt. Näin se on varmistanut, että turvallisuudelle tärkeät laitteet ja järjestelmät toimivat.
The event at Olkiluoto nuclear power plant yesterday caused no threat to the safety of people or environment11.12.2020 07:54:11 EET | Press release
The situation at the Olkiluoto unit 2 is stable and Teollisuuden Voima (TVO) is continuing investigations and corrective activities concerning the event. The Radiation and Nuclear Safety Authority is continuing the enhanced oversight of TVO:s work.
Gårdagens händelse på Olkiluoto kärnkraftverk hotade inte människors eller omgivningens säkerhet11.12.2020 07:42:25 EET | Tiedote
Situationen på enhet 2 i Olkiluoto är stabil och Industins Kraft (TVO) fortsätter att utreda situationen och de korrigerande åtgärderna. Strålsäkerhetscentralens övervakar intensivt TVOs arbete.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen eilinen tapahtuma ei uhannut ihmisten tai ympäristön turvallisuutta11.12.2020 07:02:15 EET | Tiedote
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksikön tilanne on vakaa ja Teollisuuden voima (TVO) jatkaa tilanteen selvittämistä ja korjaustoimenpiteitä. Säteilyturvakeskus valvoo tehostetusti TVO:n työtä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme