Radioaktiivista kuhinaa kropassa
Ihmisessä on aina radioaktiivisia aineita. ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on peräisin maaperässä, vedessä ja ilmassa luontaisesti esiintyvistä aineista. Esimerkiksi kalium on ihmisen aineenvaihdunnalle tärkeä alkuaine ja sitä saamme normaalista ravinnosta. Noin 0,01 prosenttia kaliumista on sen radioaktiivista isotooppia kalium-40. Aikuisessa kalium-40:n aktiivisuus on 2500–6000 becquerelia.
Ihmisissä on myös keinotekoisia, ihmisen toiminnasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Sisäisen säteilyaltistuksen kannalta merkittävimpiä keinotekoisia radioaktiivisia aineita ovat pitkäikäiset isotoopit cesium-137 ja strontium-90. Näitä on päätynyt Suomen luontoon etenkin 1940–1960-luvuilla ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden laskeumana ja vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena. Ihmiset saavat näitä radionuklideja kehoonsa ennen kaikkea luonnosta saatavien elintarvikkeiden, kuten sienien, järvikalan, riistan ja marjojen mukana. Aineenvaihdunta myös poistaa radioaktiivisia aineita kehosta samalla tavalla kuin muitakin aineita.
Ihmisen aiheuttama ympäristön radioaktiivisuus on luonnon omaa vähäisempi
”Laskeumasta peräisin olevista nuklideista ei tarvitse erityisesti kantaa huolta, koska niiden määrä luonnossa on pieni verrattuna esimerkiksi luonnon omiin radioaktiivisiin aineisiin”, toteaa tarkastaja Tiina Torvela Säteilyturvakeskuksesta. Suomessa on kuitenkin väestöryhmiä, joiden annoskertymä on ollut muita suurempi lähinnä ruokavaliosta johtuvista syistä.
”Pohjois-Lapin poronhoitajista mitatut cesium-määrät olivat suurimmillaan 60-luvulla, mutta pienenivät nopeasti, kun ydinasekokeet ilmakehässä lopetettiin”, Tiina Torvela jatkaa. ”Nykyään heistä mitatut aktiivisuusmäärät ovat jotakuinkin samansuuruisia kuin muidenkin suomalaisten.”
Ihmisen toiminnasta peräisin olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat erittäin harvoin suuremman sisäisen säteilyannoksen kuin luonnosta peräisin olevat radioaktiiviset aineet. Mikäli näin olisi, Tiina Torvelan mukaan kyseessä olisi aina tapaturma tai onnettomuus. Teollisuudessa, tutkimuksessa ja terveydenhuollossa käsitellään radioaktiivisia aineita, ja vahingon sattuessa aineita voi joutua elimistöön hengityksen mukana tai esimerkiksi haavoista tai muuten ihon läpi. Tällaiset onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia, eikä täällä ole koskaan sattunut onnettomuutta, joka olisi johtanut säteilysairauteen.
Ajantasainen tieto suomalaisten radioaktiivisuudesta
Suomessa on seurattu 1960-luvulta lähtien väestön sisäistä säteilyaltistusta. Koko väestön altistuksen lisäksi STUK mittaa ja arvioi erikseen paljon poronlihaa ravinnokseen käyttäviä sekä heitä, jotka asuvat eniten Tšernobylin laskeumaa saaneella alueella ja syövät paikallisia luonnontuotteita. Suomessa onkin hyvä tieto esimerkiksi siitä, miten ihmisten radioaktiivisuus on vähentynyt ydinasekokeiden loppumisen ja Tšernobylin onnettomuuden jälkeen.
STUK seuraa myös esimerkiksi ydinvoimalaitoksissa ja terveydenhuollossa säteilytyötä tekevien vuosittaista säteilyaltistusta.
Radonista kannattaa kantaa huolta
Suomalaiset saavat paljon suuremman säteilyannoksen kotien ja työpaikkojen huoneilman radioaktiivisesta radonista kuin ravinnosta. Ravinnon mukana tulevasta radioaktiivisuudesta ei tarvitse olla huolissaan, mutta noin 300 suomalaista sairastuu joka vuosi radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Siitäkin huolimatta, että mittaamalla radonpitoisuuden ja tarvittaessa radonkorjauksen tekemällä ongelma poistuisi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Melanom fortsätter att bli vanligare i Finland – i synnerhet unga upplever inte solen som en hälsorisk23.4.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Med tillräckligt skydd mot solens UV-strålning skulle man kunna förhindra fyra av fem fall av melanom. Men inte ens god kunskap om solens hälsorisker kan garantera tillräckligt skydd. Särskilt för unga kan det vara svårt att beakta långsiktiga hälsorisker.
Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa – etenkään nuoret eivät koe aurinkoa terveysriskinä23.4.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Riittävällä suojautumisella auringon UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta. Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät kuitenkaan takaa riittävää suojautumista. Etenkin nuorten voi olla vaikeaa huomioida pitkän aikavälin terveysriskiä.
Melanoma continues to become more common in Finland – young people in particular do not consider the sun to be a health risk23.4.2024 09:30:00 EEST | Press release
Adequate protection from the sun's UV radiation would prevent four out of five cases of melanoma. However, even good information about the health hazards of the sun does not guarantee adequate protection. Young people in particular may find it difficult to take long-term health risks into account.
Kutsu Ilmatieteen laitoksen, Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen tiedotustilaisuuteen UV-säteilystä16.4.2024 07:16:51 EEST | Kutsu
Ihon suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaa jo kiinnittää huomiota. UV-indeksi saattaa kevätauringossa kivuta jo kolmeen tai sen yli. Tällöin on syytä suojautua. Ilmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus kutsuvat median edustajia kuulemaan tietoa auringon UV-säteilystä aamiaistilaisuuteen tiistaina 23. huhtikuuta.
Radiation and Nuclear Safety Authority measures human radioactivity in Rovaniemi4.4.2024 08:00:00 EEST | Press release
Human radioactivity measurements to be carried out by the Radiation and Nuclear Safety Authority in Rovaniemi are part of the programme to measure the radioactivity of the population, which began in the 1960s.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme