Säteilyturvakeskus (STUK)

Radioaktiivista kuhinaa kropassa

Jaa

Aikuisessa suomalaisessa hajoaa joka sekunti vähintään 2500 radioaktiivista kalium-atomia toisiksi alkuaineiksi. Toisissa meistä kuhina on jonkin verran vilkkaampaa ja 6000 hajoamista sekunnissa on vielä normaalia. Säteilyturvakeskuksen opas ”Ihmisen radioaktiivisuus” kertoo elimistömme luonnollisista ja keinotekoisista radioaktiivisista aineista sekä niiden mittaamisesta.

STUK mittaa joka vuosi noin kolmensadan säteilytytyöntekijän sisäisen säteilyannoksen. Säteilytyötä tehdään esimerkiksi terveydenhuollossa ja ydinvoimalaitoksissa. Mittauksia varten STUKilla on autoon rakennettu liikkuva mittauslaboratorio (kuvassa) ja toinen STUKin toimitiloihin kiinteästi rakennettu.
STUK mittaa joka vuosi noin kolmensadan säteilytytyöntekijän sisäisen säteilyannoksen. Säteilytyötä tehdään esimerkiksi terveydenhuollossa ja ydinvoimalaitoksissa. Mittauksia varten STUKilla on autoon rakennettu liikkuva mittauslaboratorio (kuvassa) ja toinen STUKin toimitiloihin kiinteästi rakennettu.

Ihmisessä on aina radioaktiivisia aineita.  ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on peräisin maaperässä, vedessä ja ilmassa luontaisesti esiintyvistä aineista. Esimerkiksi kalium on ihmisen aineenvaihdunnalle tärkeä alkuaine ja sitä saamme normaalista ravinnosta. Noin 0,01 prosenttia kaliumista on sen radioaktiivista isotooppia kalium-40. Aikuisessa kalium-40:n aktiivisuus on 2500–6000 becquerelia.

Ihmisissä on myös keinotekoisia, ihmisen toiminnasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Sisäisen säteilyaltistuksen kannalta merkittävimpiä keinotekoisia radioaktiivisia aineita ovat pitkäikäiset isotoopit cesium-137 ja strontium-90. Näitä on päätynyt Suomen luontoon etenkin 1940–1960-luvuilla ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden laskeumana ja vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena. Ihmiset saavat näitä radionuklideja kehoonsa ennen kaikkea luonnosta saatavien elintarvikkeiden, kuten sienien, järvikalan, riistan ja marjojen mukana. Aineenvaihdunta myös poistaa radioaktiivisia aineita kehosta samalla tavalla kuin muitakin aineita.

Ihmisen aiheuttama ympäristön radioaktiivisuus on luonnon omaa vähäisempi

”Laskeumasta peräisin olevista nuklideista ei tarvitse erityisesti kantaa huolta, koska niiden määrä luonnossa on pieni verrattuna esimerkiksi luonnon omiin radioaktiivisiin aineisiin”, toteaa tarkastaja Tiina Torvela Säteilyturvakeskuksesta. Suomessa on kuitenkin väestöryhmiä, joiden annoskertymä on ollut muita suurempi lähinnä ruokavaliosta johtuvista syistä.

”Pohjois-Lapin poronhoitajista mitatut cesium-määrät olivat suurimmillaan 60-luvulla, mutta pienenivät nopeasti, kun ydinasekokeet ilmakehässä lopetettiin”, Tiina Torvela jatkaa. ”Nykyään heistä mitatut aktiivisuusmäärät ovat jotakuinkin samansuuruisia kuin muidenkin suomalaisten.”

Ihmisen toiminnasta peräisin olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat erittäin harvoin suuremman sisäisen säteilyannoksen kuin luonnosta peräisin olevat radioaktiiviset aineet. Mikäli näin olisi, Tiina Torvelan mukaan kyseessä olisi aina tapaturma tai onnettomuus. Teollisuudessa, tutkimuksessa ja terveydenhuollossa käsitellään radioaktiivisia aineita, ja vahingon sattuessa aineita voi joutua elimistöön hengityksen mukana tai esimerkiksi haavoista tai muuten ihon läpi. Tällaiset onnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia, eikä täällä ole koskaan sattunut onnettomuutta, joka olisi johtanut säteilysairauteen.

Ajantasainen tieto suomalaisten radioaktiivisuudesta

 Suomessa on seurattu 1960-luvulta lähtien väestön sisäistä säteilyaltistusta. Koko väestön altistuksen lisäksi STUK mittaa ja arvioi erikseen paljon poronlihaa ravinnokseen käyttäviä sekä heitä, jotka asuvat eniten Tšernobylin laskeumaa saaneella alueella ja syövät paikallisia luonnontuotteita. Suomessa onkin hyvä tieto esimerkiksi siitä, miten ihmisten radioaktiivisuus on vähentynyt ydinasekokeiden loppumisen ja Tšernobylin onnettomuuden jälkeen.

STUK seuraa myös esimerkiksi ydinvoimalaitoksissa ja terveydenhuollossa säteilytyötä tekevien vuosittaista säteilyaltistusta.

Radonista kannattaa kantaa huolta

Suomalaiset saavat paljon suuremman säteilyannoksen kotien ja työpaikkojen huoneilman radioaktiivisesta radonista kuin ravinnosta. Ravinnon mukana tulevasta radioaktiivisuudesta ei tarvitse olla huolissaan, mutta noin 300 suomalaista sairastuu joka vuosi radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Siitäkin huolimatta, että mittaamalla radonpitoisuuden ja tarvittaessa radonkorjauksen tekemällä ongelma poistuisi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Kuvat

STUK mittaa joka vuosi noin kolmensadan säteilytytyöntekijän sisäisen säteilyannoksen. Säteilytyötä tehdään esimerkiksi terveydenhuollossa ja ydinvoimalaitoksissa. Mittauksia varten STUKilla on autoon rakennettu liikkuva mittauslaboratorio (kuvassa) ja toinen STUKin toimitiloihin kiinteästi rakennettu.
STUK mittaa joka vuosi noin kolmensadan säteilytytyöntekijän sisäisen säteilyannoksen. Säteilytyötä tehdään esimerkiksi terveydenhuollossa ja ydinvoimalaitoksissa. Mittauksia varten STUKilla on autoon rakennettu liikkuva mittauslaboratorio (kuvassa) ja toinen STUKin toimitiloihin kiinteästi rakennettu.
Lataa
STUKin esite "Ihmisen Radioaktiivisuus"
STUKin esite "Ihmisen Radioaktiivisuus"
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

STUK antoi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksikölle käynnistysluvan16.12.2020 15:20:00 EETTiedote

Säteilyturvakeskus (STUK) antoi tiistai-iltana 15.12. Teollisuuden Voima Oyj:lle (TVO) luvan käynnistää Olkiluodon ydinvoimalaitoksen torstaina 10.12. pikasulkuun mennyt ja kylmäseisokkiin ajettu voimalaitoksen kakkosyksikkö. TVO on selvittänyt tapahtuman syyt ja tehnyt tarvittavat tarkastukset ja huoltotyöt. Näin se on varmistanut, että turvallisuudelle tärkeät laitteet ja järjestelmät toimivat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme