Rahamuuleille suitset – pankkien avustuksella pidätettiin yli 200 muulien värvääjää
Eurooppalaiset pankit ja rahoituslaitokset ovat auttaneet selvittämään yli 7 500 niin sanottujen muulien tilisiirtoa, kertoo poliisin yhteistyöjärjestö Europol. Selvittämisen ansiosta vältettiin 12,9 miljoonan euron tappiot ja yli 200 muulien värvääjää pidätettiin.
Muulitilejä käytetään rahanpesuun eli rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen. Muulitilien käyttö auttaa rahan kätkemisessä ja sen alkuperän häivyttämisessä. Termi on lähtöisin huumekaupasta, jossa huumeita useimmiten elimistössään kuljettavia kuriireja kutsutaan muuleiksi.
”Muuleja saataisiin suitsittua entisestään, jos pankeille annettaisiin oikeus vaihtaa tietoja muulitileistä. Kun pankki havaitsee epäilyttävää rahaliikennettä, se voisi varoittaa nopeasti muitakin pankkeja”, ehdottaa Finanssiala ry:n (FA) rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.
Värvääjät saattavat lähestyä kohdettaan vaikkapa sähköpostilla, pikaviesteillä tai somessa. Usein värvääjät tarjoavat esimerkiksi työpaikkaa, jossa voi pienellä vaivalla tienata rahaa. Kohteina ovat yleensä nuoret, maahan hiljattain muuttaneet sekä taloudellisessa ahdingossa olevat.
Ketäpä ei houkuttelisi työ, jossa ainoa tehtävä on istua kotona ja antaa rahojen siirtyä tililtä toiselle. Rahavirta rullaa, ja muuli saa välistä oman osuutensa.
”Antamalla pankkitilinsä rikollisten hyödyksi tilinomistaja syyllistyy rahanpesuun. Suhteellisen pienistäkin summista mennään törkeän rahanpesun puolelle”, Karhunen muistuttaa.
Muulien työnantajat ovat yleensä järjestäytyneitä rikollisia. Yhteistyön jatkamisesta kieltäytyminen voi johtaa uhkailuun tai väkivaltaan. Rikosseuraamusten lisäksi pankkitili saatetaan sulkea ja luottotiedot voivat olla mennyttä.
Aina muulitilin omistaja ei edes tiedä olevansa muuli. Rikolliset ovat saattaneet saada pankkitiedot esimerkiksi tietojenkalasteluviestin avulla. Jos epäilee pankkitilinsä joutuneen vääriin käsiin, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi pankkiin ja poliisille.
Finanssiala ry on mukana Europolin kampanjassa, jossa kerrotaan muulitoiminnan vaaroista. Pankkiturvallisuus-sivuillamme <LINKKI> on lisätietoa ja kampanjaan liittyvää materiaalia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Risto KarhunenJohtaja
Puh:+358 20 793 4234risto.karhunen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Korjaus 12.6. kello 7:00 julkaistun tiedotteemme linkkiin12.6.2021 11:03:20 EEST | Tiedote
Lauantaina 12.6. kello 7 julkaistun palo-, murto- ja vuotovahinkoja käsittelevän tiedotteemme lopussa ollut linkki tilastoihin oli viallinen. Alla korjattu linkki. Itse tiedotteen teksteissä ei ole korjattavaa.
2020 oli vähenevien vahinkojen vuosi – sähkö on syypää noin kolmannekseen palovahingoista12.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote
Palo-, murto- ja vuotovahinkojen lukumäärät ja korvaussummat laskivat vuonna 2020. Palovahinkoja sattui 6 500 kappaletta, korvausmäärä 191 miljoonaa euroa. Murtovahinkoja sattui 25 500 kappaletta, korvausmäärä 25 miljoonaa euroa. Vuotovahinkoja sattui 32 000 kappaletta, korvausmäärä 165 miljoonaa euroa.
Paperin viimeinen turvapaikka, kuitti11.6.2021 11:36:52 EEST | Tiedote
Kaupan kassalta saatavat kuitit ovat paperin viimeinen turvapaikka, kun pankeissa ja pk-yritysten taloushallinnossa viilataan viimeisiäkin järjestelmiä digitaaliseen ja tehokkaaseen muotoon. Verkossa asiointi ja sähköiset dokumentit tehostavat prosesseja ja vähentävät työntekijöiden työmäärää. Maksamisen digitalisaatio pienentää myös yrityksen ilmastopäästöjä huomattavasti.
Sijoittajien kiinnostus jatkui toukokuussa – rahastoihin 1,2 miljardia uutta pääomaa8.6.2021 15:57:01 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa 2021 uutta pääomaa yhteensä 1,2 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli toukokuun lopussa 146 miljardia euroa, kun se oli huhtikuun lopussa 144 miljardia euroa. Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Osinkojen uusi lähdevero ei istu verojärjestelmään – asiantuntijaryhmältä kotimaista omistajuutta tukeva linjaus8.6.2021 14:09:11 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän loppupäätelmä, että osinkojen uusi lähdevero soveltuisi nykyiseen osinkoverojärjestelmään huonosti ja tekisi siitä entistä monimutkaisemman, on tasapainoinen ja kotimaista omistajuutta tukeva linjaus. Työryhmän mukaan osinkojen viiden prosentin lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Työryhmä julkisti mietintönsä tiistaina 8.6.2021.
Korjaus tiedotteeseemme 2.6.2021 kello 9:362.6.2021 17:45:12 EEST | Tiedote
Keskiviikkona 2.6. kello 9:36 julkaistun tiedotteemme lopun faktalaatikossa Pankkivuosi 2020 – keskeisimmät luvut oli virhe. Laatikossa sanottiin "Kotitalouksien säästöjen määrä nousi miljardilla eurolla ja oli vuoden lopussa 6,9 miljardia." Oikea muotoilu on "Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi noin miljardi." Ingressissä ja leipätekstissä muotoilu oli oikein. Ohessa koko tiedote korjattuna.
Koronavuosi lisäsi kotitalouksien säästämisintoa – julkaisimme katsauksen pankkien vuoteen 20202.6.2021 09:34:35 EEST | Tiedote
Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme