Rahanpesu kuriin finanssialan yritysten tiedonvaihdolla
Finanssialan yritysten on voitava vaihtaa keskenään tietoja epäilyttävistä liiketoimista. Tällä hetkellä pankki- ja vakuutussalaisuus estää tiedonvaihdon, mikä hankaloittaa merkittävästi rahanpesun torjuntaa. Finanssiala toivoo, että hallitusohjelmassa päätetään uusista keinoista rahanpesun torjunnassa, esimerkiksi parannetaan viranomaisten ja finanssialan yhteistyötä ja vahvistetaan valvontaa ja viranomaisten resursseja. Nyt finanssiviranomaisten sopima Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyön tiivistäminen on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan.
Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on saatava nykyistä tehokkaampi keinovalikoima käyttöönsä jo ennen epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekemistä. Epäilyttäviä rahavirtoja koskeva tiedonvaihto ehkäisisi rikoksia, joihin reagointiaika mitataan toisinaan minuuteissa.
”Viranomaisille tehtävään ilmoitusprosessiin kuluu nykyisellään runsaasti aikaa, ja riskinä on, että epäilyttävät rahat ehditään siirtää teille tietymättömille. Vaikka tekijä saataisiinkin kiinni, ei rikoksella hankittuja rahoja saada palautettua”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja Risto Karhunen.
Yksi rikollisten käyttämä keino rahan pesemiseksi on niin sanottujen muulitilien käyttö. Muuli vastaanottaa esimerkiksi petoksella hankut rahat omalle tililleen ja välittää ne petoksen tekijälle.
”Muulitilin omistaja saa yleensä toiminnasta pienen palkkion. Tehokkain toimintakeino olisi muulin mahdollisimman nopea jäljittäminen ja rikoshyödyn poisotto”, Karhunen sanoo.
Suomalaiset finanssialan yritykset panostavat rahanpesun torjuntaan. Viime vuonna ne tekivät noin 9 000 rahanpesuilmoitusta. Kaikista ilmoitusvelvollisten tekemistä yli 39 000 ilmoituksesta kuitenkin vain noin 50 johti varojen jäädytykseen.
”Rahanpesun torjuntaan käytetään suomalaisissa finanssilaitoksissa vuosittain tuhansia henkilötyövuosia ja kymmeniä miljoonia euroja”, Karhunen huomauttaa.
Baltia ja Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötä
Pohjoismaiden ja Baltian finanssiviranomaisten johtajat päättivät aiemmin viikolla vahvistaa yhteistyötä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi. Finanssiala ry tukee viranomaisten tehokkaampaa rahanpesun torjuntaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan viranomaiset ovat päättäneet muodostaa työryhmän vaihtamaan kokemuksia ja tietoa rahanpesun ehkäisemiseksi tehokkaasti.
”Rikolliset ja rikoksilla saadut rahat liikkuvat nopeasti yli maiden rajojen. Siksi kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä rahanpesurikollisuuden torjunnassa”, Karhunen toteaa.
Yhteistyön tiivistäminen ei kuitenkaan riitä. Harmaan talouden torjuntaan tarvitaan koko EU:lta aktiivisuutta yhteisten pelisääntöjen luomiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Risto KarhunenJohtaja
+358 20 793 4234risto.karhunen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säätytalolla syytä arvioida uusien verojen vaikutuksia20.5.2019 10:58:34 EEST | Tiedote
Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat olleet jo pitkään Suomen suurimpia veronmaksajia, joten finanssiala on vahvasti mukana yhteisissä talkoissa hyvinvoinnin rakentajana ja uuden kasvun mahdollistajana. Finanssialan toimijat maksavat vastuullisesti veronsa Suomeen, kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kolumnissaan.
Eurovaaliehdokkaat kyselyssä: Sijoitusten ympäristövaikutukset saatava läpinäkyviksi20.5.2019 08:30:56 EEST | Tiedote
Valtaosa Finanssiala ry:n (FA) kyselyyn vastanneista eurovaaliehdokkaista on sitä mieltä, että piensijoittajan on saatava tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista. Moni kuitenkin toteaa, että kestävyys pitäisi ensin määritellä yksiselitteisesti. EU:ssa onkin paraikaa valmisteilla säädös määrittämään, miten sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia pitää arvioida ja millaisia ovat ympäristön kannalta kestävät sijoituskohteet.
Piia-Noora Kauppi: Aikooko uusi hallitus käydä duunareiden taskuilla?16.5.2019 06:00:00 EEST | Tiedote
Säästäminen ja sijoittaminen ovat jo tänä päivänä entistä useamman palkansaajan harrastus, ei mikään rikkaiden etuoikeus, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Yli miljoona suomalaista on rahastosijoittajia. Heistä 39 prosenttia on työväestöä tai alempia toimihenkilöitä. Tämä ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta tutkimuksesta, johon on haastateltu 2 500:aa suomalaista.
Rahoitusvirrat on suunnattava ilmaston hyväksi15.5.2019 06:30:00 EEST | Tiedote
Kestävä rahoitus on yksi EU:n komission tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista, ja suomalainen finanssiala on täysillä mukana tukemassa muutoksia. Finanssiala on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa lämpötilan nousu puoleentoista asteeseen ja vaatii, että tavoite kirjataan myös hallitusohjelmaan. Eturivin eurovaaliehdokkaat pohtivat Finanssiala ry:n paneelikeskustelussa tulevana maanantaina, mikä on finanssialan toimijoiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Mitä finanssiala lobbaa hallitusohjelmaan – materiaalit tarjolla kaikille14.5.2019 13:22:47 EEST | Tiedote
Finanssiala on julkistanut kaiken Säätytalon neuvotteluihin tarkoitetun lobbausmateriaalinsa verkkosivuillaan.
Rahastoihin sijoitettiin lähes 500 miljoonaa euroa huhtikuussa9.5.2019 09:05:11 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa nettomääräisesti yhteensä 498 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 118 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme