Rahanpesun estämisen käytännöissä on tärkeää tasapaino riskien hallinnassa ja tasapuolisten taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisessa

Finanssivalvonta havaitsi teema-arviossaan, että oikeushenkilöasiakkaiden eli esimerkiksi yritysten, yhdistysten ja säätiöiden, asiakashakemusten hylkäämisten ja voimassa olevien asiakkuuksien irtisanomisten määrissä oli merkittävää nousua tarkastelujakson eli vuosien 2019-2021 aikana.

Teema-arvio perustui muun muassa pankkien ilmoittamiin lukumäärätietoihin hylkäämisistä ja irtisanomista sekä näiden pääasiallisiin perusteisiin. Pelkästään näistä ei voida kuitenkaan suoraan päätellä, että pankit Suomessa laajamittaisesti kieltäytyisivät tai irtisanoisivat asiakkuuksia korkeariskisten asiakkaiden tai kokonaisten asiakasryhmien osalta ilman, että ne arvioisivat tapauskohtaisesti asiakkuuteen liittyviä riskejä. Arviossa tuli myös ilmi, että asiakkuuden hylkäämiseen ja irtisanomiseen liittyvät syyt ovat usein moninaisia: päätöksenteossa on usein pohdittu myös esimerkiksi maineriskiä sekä sitä, että korkeariskisen asiakkuuden kautta saatavat tuotot voivat olla vähäisempiä kuin riskien hallinnan kulut.

- Pankki voi arvioida riskit tapauskohtaisesti, mutta jos sen riskinottohalukkuus on hyvin matala, voi seurauksena pahimmillaan olla kaikkien riskillisten asiakkaiden karsiminen. Tällöin tilanne voi palveluiden saatavuuden näkökulmasta olla sama kuin silloin, jos pankki rajoittaisi asiakassuhteita kategorisesti korkeariskisiksi arvioimiensa asiakasryhmien kanssa ilman asiakohtaista arviointia, toimistopäällikkö Pekka Vasara Finanssivalvonnasta sanoo.

Finanssivalvonta muistuttaakin pankkeja yhdenvertaisuuslainsäädännön noudattamisesta ja kehottaa niitä edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa palveluntarjonnassa. Pankkien on tärkeää arvioida rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskienhallinnan lisäksi tarkoin toimiensa vaikutuksia taloudellisen osallistavuuden (financial inclusion) näkökulmasta. Arvioinnissa on huomioitava se, millaisia vaikutuksia asiakkaan tai asiakasryhmän asemaan on sillä, jos heillä ei ole mahdollisuutta käyttää tiettyjä tuotteita tai palveluita. Tavoitteena olisi tasapaino siinä, miten yhtäältä vältetään ja hallitaan riskejä ja toisaalta turvataan yhteiskunnassa tasapuoliset edellytykset taloudelliselle toiminnalle ja välttämättömyyspalveluiden saatavuudelle.

Finanssivalvonta ei edellytä pankeilta sitä, ettei rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä saisi olla niiden toiminnassa lainkaan. Pankeilla tulee kuitenkin olla asianmukaiset menettelyt siihen, että ne tunnistavat, arvioivat ja ymmärtävät ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille ne altistuvat toiminnassaan ja että ne ryhtyvät riskeihin nähden oikeasuhteisiin toimenpiteisiin.

Pankkien on tärkeää laatia niiden omaa riskinottohalukkuutta koskeva pitkän aikavälin linjaus, jonka laajuus ja sisällön yksityiskohtaisuus tulee suhteuttaa pankin kokoon, sen toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Olennaista on myös varmistaa, että toiminnan suunnittelu ja päätöksenteko myös käytännössä heijastavat pankin määrittelemää riskinottohalukkuutta.

Finanssivalvonta seuraa valvontatoiminnassaan, ovatko valvottavien asiakkaan tuntemisen menettelyt asianmukaiset ja miten riskiperusteisuus toteutuu käytännössä asiakkaan tuntemisen menettelytavoissa.

Liitteet

• Raportti: Teema-arvio korkeariskisten asiakkaiden aiheettomista pankkipalveluiden rajoittamisista (pdf)
• Valvottavatiedote 15.12.2022
• Finanssivalvonnan blogi 18.8.2022: Ei tule ampua tykillä kärpästä
• Finanssivalvonnan blogi 15.12.2020: Tehokas rahanpesun estäminen: riskillisistä asiakkaista kokonaan eroon vai riskien oikeasuhtaista hallintaa

• Finanssivalvonnan blogi 1.6.2020: Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien arviointi haaste valvojalle ja valvottaville