Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin

Jaa

Yksittäisiä, lieviä haittoja aiheuttava rahapelien pelaaminen ”riskitasolla” on vähentynyt Suomessa vuodesta 2015 vuoteen 2019, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Ongelmapelaamisen osuus on sen sijaan pysynyt pitkään samana.

Yksittäisiä, lieviä haittoja aiheuttava rahapelien pelaaminen ”riskitasolla” on vähentynyt Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä tutkimus. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 11 prosenttia suomalaisista oli pelannut riskitasolla kuluneen 12 kuukauden aikana. Edellisessä, vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa riskitasolla pelaavien osuus oli 15 prosenttia. Riskitasolla pelaaminen on vähentynyt sekä miehillä että naisilla.

Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä. Suomalaisista 3 prosentilla eli noin 112 000 ihmisellä oli vuoden 2019 tutkimuksen mukaan rahapeliongelma. Heidän osuutensa on pysynyt samana vuodesta 2007 lähtien.

Peliongelman vakavin muoto, todennäköinen rahapeliriippuvuus, oli tutkimuksen mukaan viime vuonna 1,4 prosentilla eli noin 52 000 suomalaisella.

Sen sijaan rahapelien pelaaminen ilman ongelmia on tutkimuksen mukaan yleistynyt. Rahapelien pelaajien määrä ei muuttunut vuosien 2015 ja 2019 välillä, mutta pelaamisen tiheydessä tapahtui muutoksia: harvemmin kuin kuukausittain pelanneiden osuus suomalaisista lisääntyi, tätä useammin pelaaminen puolestaan väheni.

Tutkimukseen vastanneista 78,4 prosenttia oli pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä 12 viime kuukauden aikana.

Netissä pelaaminen on yleistynyt

Runsas kolmannes vastaajista (36,3 %) oli vuonna 2019 pelannut rahapelejä netissä. Heidän osuutensa kasvoi 12,7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2015.

Samanaikaisesti ulkomaisten rahapelien pelaajien osuus kasvoi 3,3 prosentista 5,4 prosenttiin. Lähes kaikki (98,1 %) muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelanneet olivat pelanneet myös Veikkauksen rahapelejä.

Vuonna 2019 2,5 prosenttia pelaajista kulutti puolet rahapelien kokonaiskulutuksesta. Kun tutkimuksen mukaan kaikkiaan 2917000 Manner-Suomessa asuvaa henkilöä pelasi rahapelejä vuonna 2019, niin heistä 72000 kulutti puolet koko sen vuoden potista. Veikkauksen osuus internetpelaamisen kulutuksesta oli 83,6 prosenttia, ja muiden pelitarjoajien 16,4 prosenttia.

”Muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelaa suhteellisen pieni porukka, jos vertaa Veikkauksen pelejä pelanneiden määrään. Toisaalta ulkomaisissa nettipeleissä liikkuvat isot rahat. Nyt onkin tärkeää seurata, miten kotimaisten rahapeliautomaattien sulkeminen koronaepidemian takia vaikuttaa nettipelaamiseen”, miettii THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Joka viidennellä on lähipiirissään rahapeliongelma

Runsas viidennes (21,1 %) tutkimukseen vastanneista kertoi, että ainakin yhden läheisen pelaaminen oli ollut ongelmapelaamista. Läheisen peliongelma koskettaa siis noin 790000:ta henkilöä, ja heidän osuutensä on kasvanut.

Salosen mukaan tulos saattaa kertoa myös siitä, että suomalaisten tietoisuus rahapeliongelmasta on lisääntynyt, ja aiheesta puhutaan aikaisempaa avoimemmin ja rohkeammin.

THL on seurannut rahapelien pelaamista, peliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. STM myös rahoitti tutkimuksen (arpajaislaki 52 §).

THL julkaisee tutkimuksen tulokset vaiheittain; nyt julkaistaan ensimmäisenä rahapelaamista ja peliongelmia koskevat päätulokset. Rahapelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä koskevat tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Lähde: Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.

Lisätietoja:

Anne Salonen
erikoistutkija THL
Puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi  

Mari Pajula
erityisasiantuntija
STM
Puh. 029 516 3040
etunimi.sukunimi@stm.fi

Avainsanat

Kuvat

Rahapelien pelaaminen vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019
Rahapelien pelaaminen vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000http://www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia, muttei toisi helpotusta alkuvuoden maksutaakkaan28.5.2020 02:00:00 EESTTiedote

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille: lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v) asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v) matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v). Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja. THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toim

Kielteiset odotukset ohjaavat ympäristöön liittyviä aistimuksia ja niiden tulkintaa – nosebo selittää yksilöllisiä eroja27.5.2020 11:30:29 EESTTiedote

Vaikka elinympäristöön ja työhön liittyvät terveydelle haitalliset altisteet ovat Suomessa viime vuosikymmeninä vähentyneet, ei ihmisten oireilu ole vähentynyt. Ympäristön altisteiden vähentämisen ohella huomiota tulisi suunnata myös siihen, ettei ympäristöön liittyviä riskejä korosteta liikaa, sillä se voi entisestään lisätä ihmisten kokemia haittoja ja oireilua. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden noseboilmiötä käsittelevästä artikkelista, joka juuri julkaistiin Duodecim-lehdessä. Ennakkokäsitykset ja aistihavaintoihin liittyvät oletukset ohjaavat sitä, miten ihminen havainnoi ja tulkitsee ympäristöään ja itseään. Näin myös kielteiset ennakkokäsitykset ja odotukset lisäävät ihmisen kokemien haittojen ja oireiden määrää. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi. Se on siis päinvastainen kuin plasebo eli lumehyöty. ”Kautta historian ihmisten on selviytyäkseen ollut välttämätöntä havaita ympäristön uhkia

Narkotikaprofilen i Finland är exceptionell jämfört med överdosrelaterade dödsfall inom Norden27.5.2020 02:00:00 EESTTiedote

Det finns stora skillnader mellan de nordiska länderna när det gäller vilken typ av narkotika som orsakar överdosrelaterade dödsfall. Antalet överdosrelaterade dödsfall i förhållande till befolkningen, offrens kön och ålder avviker också från varandra. Detta framgår ur den gemensamma nordiska undersökningen av förgiftningsrelaterade dödsfall bland narkotikamissbrukare från 2017.

Oiretiedot täydentävät kokonaiskuvaa koronatilanteesta26.5.2020 13:12:08 EESTTiedote

THL:n kokoama kokonaiskuva koronatilanteesta täydentyy ihmisten itse ilmoittamilla oiretiedoilla. Olemme avanneet Oirekartan, joka on koronan karttasovelluksen rinnalla toimiva erillinen karttasovellus. Oirekartta löytyy https://experience.arcgis.com/experience/03d0235416d2425291d812c4f8d0e1aa suomeksi osoitteesta thl.fi/oirekartta https://experience.arcgis.com/experience/83dd87acdec448f08c142043be59d9e4 ruotsiksi osoitteesta thl.fi/symtomkartan https://experience.arcgis.com/experience/06cc96cde19140b8a94b9881c493984f englanniksi osoitteesta thl.fi/symptomsmap ”Kansalaisten itse ilmoittamat oiretiedot lisäävät ymmärrystämme epidemian etenemisestä. Oirearvioihin perustuvat ilmoitukset voivat ennakoida tulevaa koronatapausten määrää ja hoidon tarvetta”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Sanna Isosomppi. Oiretiedot on saatu Omaolo.fi-palvelun koronavirustaudin oirearviosta kansalaisten itse ilmoittamien perusteella. Omaolon oirearvio on ensisijaisesti tarkoitettu koronavirustartunnan toden

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme