Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin

Jaa

Yksittäisiä, lieviä haittoja aiheuttava rahapelien pelaaminen ”riskitasolla” on vähentynyt Suomessa vuodesta 2015 vuoteen 2019, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Ongelmapelaamisen osuus on sen sijaan pysynyt pitkään samana.

Yksittäisiä, lieviä haittoja aiheuttava rahapelien pelaaminen ”riskitasolla” on vähentynyt Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä tutkimus. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 11 prosenttia suomalaisista oli pelannut riskitasolla kuluneen 12 kuukauden aikana. Edellisessä, vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa riskitasolla pelaavien osuus oli 15 prosenttia. Riskitasolla pelaaminen on vähentynyt sekä miehillä että naisilla.

Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä. Suomalaisista 3 prosentilla eli noin 112 000 ihmisellä oli vuoden 2019 tutkimuksen mukaan rahapeliongelma. Heidän osuutensa on pysynyt samana vuodesta 2007 lähtien.

Peliongelman vakavin muoto, todennäköinen rahapeliriippuvuus, oli tutkimuksen mukaan viime vuonna 1,4 prosentilla eli noin 52 000 suomalaisella.

Sen sijaan rahapelien pelaaminen ilman ongelmia on tutkimuksen mukaan yleistynyt. Rahapelien pelaajien määrä ei muuttunut vuosien 2015 ja 2019 välillä, mutta pelaamisen tiheydessä tapahtui muutoksia: harvemmin kuin kuukausittain pelanneiden osuus suomalaisista lisääntyi, tätä useammin pelaaminen puolestaan väheni.

Tutkimukseen vastanneista 78,4 prosenttia oli pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä 12 viime kuukauden aikana.

Netissä pelaaminen on yleistynyt

Runsas kolmannes vastaajista (36,3 %) oli vuonna 2019 pelannut rahapelejä netissä. Heidän osuutensa kasvoi 12,7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2015.

Samanaikaisesti ulkomaisten rahapelien pelaajien osuus kasvoi 3,3 prosentista 5,4 prosenttiin. Lähes kaikki (98,1 %) muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelanneet olivat pelanneet myös Veikkauksen rahapelejä.

Vuonna 2019 2,5 prosenttia pelaajista kulutti puolet rahapelien kokonaiskulutuksesta. Kun tutkimuksen mukaan kaikkiaan 2917000 Manner-Suomessa asuvaa henkilöä pelasi rahapelejä vuonna 2019, niin heistä 72000 kulutti puolet koko sen vuoden potista. Veikkauksen osuus internetpelaamisen kulutuksesta oli 83,6 prosenttia, ja muiden pelitarjoajien 16,4 prosenttia.

”Muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelaa suhteellisen pieni porukka, jos vertaa Veikkauksen pelejä pelanneiden määrään. Toisaalta ulkomaisissa nettipeleissä liikkuvat isot rahat. Nyt onkin tärkeää seurata, miten kotimaisten rahapeliautomaattien sulkeminen koronaepidemian takia vaikuttaa nettipelaamiseen”, miettii THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Joka viidennellä on lähipiirissään rahapeliongelma

Runsas viidennes (21,1 %) tutkimukseen vastanneista kertoi, että ainakin yhden läheisen pelaaminen oli ollut ongelmapelaamista. Läheisen peliongelma koskettaa siis noin 790000:ta henkilöä, ja heidän osuutensä on kasvanut.

Salosen mukaan tulos saattaa kertoa myös siitä, että suomalaisten tietoisuus rahapeliongelmasta on lisääntynyt, ja aiheesta puhutaan aikaisempaa avoimemmin ja rohkeammin.

THL on seurannut rahapelien pelaamista, peliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. STM myös rahoitti tutkimuksen (arpajaislaki 52 §).

THL julkaisee tutkimuksen tulokset vaiheittain; nyt julkaistaan ensimmäisenä rahapelaamista ja peliongelmia koskevat päätulokset. Rahapelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä koskevat tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Lähde: Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.

Lisätietoja:

Anne Salonen
erikoistutkija THL
Puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi  

Mari Pajula
erityisasiantuntija
STM
Puh. 029 516 3040
etunimi.sukunimi@stm.fi

Avainsanat

Kuvat

Rahapelien pelaaminen vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019
Rahapelien pelaaminen vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille21.9.2021 17:47:33 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokoteannosta immuunipuutteisten lisäksi henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä. Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen eli myokardiitin riskistä kolmannen annoksen saaneilla. Tehosteannoksia tarjotaan noin 85 000 ihmiselle Kolmannella annoksella vahvistetaan ja pidennetään kahden annoksen antamaa suojaa niillä, joiden rokotuksesta on kulunut pitkä aika, ja jotka ovat saaneet rokotteensa nykyistä lyhyemmällä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu terveydenhuoltohenkilöstöä, joka toimii ensilinjassa koronapotilaiden hoidossa ja näytteenotossa. Lisäksi ryhmään kuuluu muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavaa henkilökuntaa. ”Suomesta ja muualta kerätyn seura

THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla21.9.2021 16:08:32 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkastellut sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronarokotteen saaneilla. Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.

Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille21.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

THL:n ja Sylva-säätiön tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen sairastuminen syöpään lisää molempien vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuudessaan lapsen syöpä vaikuttaa kuitenkin huomattavasti voimakkaammin äitiin kuin isään. Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa kasvoivat lähes kaksinkertaiseksi lapsen sairastumisvuonna.

Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt17.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista valtaosa (yli 80 %) oli tyytyväinen elämäänsä keväällä 2021. Yhtä tyytyväisiä elämäänsä olivat 8. ja 9. luokalla opiskelevat pojat. Sen sijaan saman ikäisistä tytöistä vain yli puolet (57 %) oli tyytyväinen elämäänsä. Myös lukiota ja ammatillista oppilaitosta käyvät pojat (79 %) kertoivat olevansa tyttöjä (60‒62 %) tyytyväisempiä elämäänsä. Koulunkäynnistä pitivät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme