Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin

Jaa

Yksittäisiä, lieviä haittoja aiheuttava rahapelien pelaaminen ”riskitasolla” on vähentynyt Suomessa vuodesta 2015 vuoteen 2019, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Ongelmapelaamisen osuus on sen sijaan pysynyt pitkään samana.

Yksittäisiä, lieviä haittoja aiheuttava rahapelien pelaaminen ”riskitasolla” on vähentynyt Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä tutkimus. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 11 prosenttia suomalaisista oli pelannut riskitasolla kuluneen 12 kuukauden aikana. Edellisessä, vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa riskitasolla pelaavien osuus oli 15 prosenttia. Riskitasolla pelaaminen on vähentynyt sekä miehillä että naisilla.

Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä. Suomalaisista 3 prosentilla eli noin 112 000 ihmisellä oli vuoden 2019 tutkimuksen mukaan rahapeliongelma. Heidän osuutensa on pysynyt samana vuodesta 2007 lähtien.

Peliongelman vakavin muoto, todennäköinen rahapeliriippuvuus, oli tutkimuksen mukaan viime vuonna 1,4 prosentilla eli noin 52 000 suomalaisella.

Sen sijaan rahapelien pelaaminen ilman ongelmia on tutkimuksen mukaan yleistynyt. Rahapelien pelaajien määrä ei muuttunut vuosien 2015 ja 2019 välillä, mutta pelaamisen tiheydessä tapahtui muutoksia: harvemmin kuin kuukausittain pelanneiden osuus suomalaisista lisääntyi, tätä useammin pelaaminen puolestaan väheni.

Tutkimukseen vastanneista 78,4 prosenttia oli pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä 12 viime kuukauden aikana.

Netissä pelaaminen on yleistynyt

Runsas kolmannes vastaajista (36,3 %) oli vuonna 2019 pelannut rahapelejä netissä. Heidän osuutensa kasvoi 12,7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2015.

Samanaikaisesti ulkomaisten rahapelien pelaajien osuus kasvoi 3,3 prosentista 5,4 prosenttiin. Lähes kaikki (98,1 %) muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelanneet olivat pelanneet myös Veikkauksen rahapelejä.

Vuonna 2019 2,5 prosenttia pelaajista kulutti puolet rahapelien kokonaiskulutuksesta. Kun tutkimuksen mukaan kaikkiaan 2917000 Manner-Suomessa asuvaa henkilöä pelasi rahapelejä vuonna 2019, niin heistä 72000 kulutti puolet koko sen vuoden potista. Veikkauksen osuus internetpelaamisen kulutuksesta oli 83,6 prosenttia, ja muiden pelitarjoajien 16,4 prosenttia.

”Muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelaa suhteellisen pieni porukka, jos vertaa Veikkauksen pelejä pelanneiden määrään. Toisaalta ulkomaisissa nettipeleissä liikkuvat isot rahat. Nyt onkin tärkeää seurata, miten kotimaisten rahapeliautomaattien sulkeminen koronaepidemian takia vaikuttaa nettipelaamiseen”, miettii THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Joka viidennellä on lähipiirissään rahapeliongelma

Runsas viidennes (21,1 %) tutkimukseen vastanneista kertoi, että ainakin yhden läheisen pelaaminen oli ollut ongelmapelaamista. Läheisen peliongelma koskettaa siis noin 790000:ta henkilöä, ja heidän osuutensä on kasvanut.

Salosen mukaan tulos saattaa kertoa myös siitä, että suomalaisten tietoisuus rahapeliongelmasta on lisääntynyt, ja aiheesta puhutaan aikaisempaa avoimemmin ja rohkeammin.

THL on seurannut rahapelien pelaamista, peliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. STM myös rahoitti tutkimuksen (arpajaislaki 52 §).

THL julkaisee tutkimuksen tulokset vaiheittain; nyt julkaistaan ensimmäisenä rahapelaamista ja peliongelmia koskevat päätulokset. Rahapelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä koskevat tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Lähde: Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.

Lisätietoja:

Anne Salonen
erikoistutkija THL
Puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi  

Mari Pajula
erityisasiantuntija
STM
Puh. 029 516 3040
etunimi.sukunimi@stm.fi

Avainsanat

Kuvat

Rahapelien pelaaminen vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019
Rahapelien pelaaminen vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronatapausten voimakas lisääntyminen lisäsi kuolemantapaustenkin määrää - tehosteannokset suojaavat yhä vakavalta taudilta myös iäkkäämpiä19.5.2022 09:49:49 EEST | Tiedote

Suomessa todettiin 1.1.-30.4.2022 aiempaa enemmän koronaan liittyviä kuolemia vanhemmissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen aiempaa suuremmasta määrästä. Omikronvariantti alkoi levitä väestössä laajasti alkuvuonna ja on tartuttanut myös iäkkäitä ja hauraita ihmisiä. Tehosteannokset antavat kuitenkin hyvän suojan vakavaa tautia ja kuolemia vastaan myös riskiryhmissä. Koronatartuntojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti. Laajamittaisesta laboratoriotestauksesta on suuressa osassa maata luovuttu, ja iso osa tartunnoista jää näin tilastoimatta. ”Vaikka kuolemia on ollut paljon, tiedämme kuitenkin, että niitä on ollut vähemmän suhteessa tartuntojen kokonaismäärään kuin aikaisempien varianttien kohdalla”, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä. Omikronin aiheuttama tauti on muille kuin hyvin iäkkäille pääsääntöisesti lievempi kuin aikaisempien varianttien aiheuttama koronatauti. Tartunnan saaneista suurin osa on myös rokotettuja ja näin suojassa vakavammal

Tutkimus: Helle aiheuttaa ongelmia Suomen sairaaloissa – tiloja tulisi voida viilentää nykyistä paremmin 17.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Monet Suomen sairaaloista ovat varautuneet riittämättömästi helteen haittoihin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Ongelmana on etenkin sisätilojen liiallinen kuumentuminen helteellä. Monissa kyselyyn vastanneissa sairaaloissa on mitattu helteen aikana 27–29 asteen sisälämpötiloja, osassa jopa 30 astetta tai enemmän. Yleisimmin kuumenevat vuodeosastojen potilashuoneet, työntekijöiden taukotilat sekä hoitotoimenpide- ja tutkimustilat. Suuressa osassa sairaaloita niin henkilökunta kuin vuodeosastojen potilaat ja omaiset ovat valittaneet sisätilojen kuumuudesta helteellä. ”Kuumuus heikentää sairaaloissa sekä potilaiden että henkilökunnan hyvinvointia. Ongelmia koituu myös esimerkiksi hoitotoimenpiteille ja lääkkeiden säilytykselle”, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Koneellinen jäähdytys mahdollista vain osassa sairaaloita Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaaloista tiedosti helteeseen varautumisen tarpeen, mutta vain kolmannes kertoi huomioiv

Lasten akuutteja maksatulehduksia havaittu useissa Euroopan maissa – Suomessa ei viitteitä tapausten lisääntymisestä12.5.2022 12:41:05 EEST | Tiedote

Britanniassa on todettu useita lasten maksatulehdus- eli hepatiittitapauksia huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun alkuun mennessä varmistettuja tapauksia oli yhteensä 163. Britannian lisäksi muissa Euroopan talousalueen maissa on todettu samaan aikaan noin sata tapausta ja muualla maailmassa noin 450. Suomessa ole havaittu viitteitä lasten akuuttien maksatulehdusten lisääntymisestä. Kaikki sairastuneet ovat olleet alle 16-vuotiaita, useimmat 2–5-vuotiaita. Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen. Sairastuneiden yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Osa sairastuneista on tarvinnut sairaalahoitoa, ja pienelle osalle on jouduttu tekemään maksansiirto. Aiheuttajaksi epäillään adenovirusinfektiota Maksatulehdusten aihe

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme