Rahastoihin 251 miljoonaa euroa uusia sijoituksia
Eniten uusia sijoituksia kertyi osakerahastoihin, yhteensä 425 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 116 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 24 miljoonaa euroa. Sen sijaan lyhyen koron rahastoista lunastettiin 241 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoista 75 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2018 |
Osakerahastot |
425 |
425 |
45 233 |
Yhdistelmärahastot |
116 |
116 |
22 762 |
Pitkän koron rahastot |
-75 |
-75 |
31 550 |
Lyhyen koron rahastot |
-241 |
-241 |
13 911 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
24 |
24 |
4 097 |
YHTEENSÄ |
251 |
251 |
117 553 |
Tammikuussa osakekurssien nousu oli poikkeuksellisen voimakasta. Helmikuun alussa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta alkoi korjausliike, joka levisi myös muualle maailmaan. Osakemarkkinoilla onkin kuluvalla viikolla nähty suuria päiväkohtaisia pudotuksia ja markkinoilla pelkokertoimina käytetyt mittarit ovat hypähtäneet korkeimmille tasoilleen vuosiin.
Äkilliseen muutokseen ovat vaikuttaneet inflaatio-odotusten ja pitkien korkojen nousu Yhdysvalloissa. Niiden pelätään johtavan keskuspankin rahapolitiikan ennakoitua nopeampaan kiristymiseen. Tietokoneiden tekemät automatisoidut kaupat ovat todennäköisesti jyrkentäneet laskua.
Maailmantalouden vahvan kasvun uskotaan kuitenkin jatkuvan. Talouden kehityksestä ja talousluottamuksesta saadaan jatkuvasti hyviä tietoja. Korkojen ja inflaatio-odotusten nousu on varsin luonnollinen seuraus talouden noususuhdanteessa.
Korkojen noustessa osakkeet kuitenkin menettävät suhteellista houkuttelevuuttaan ja nykyisten korkosijoitusten arvot kärsivät. Tärkeä seikka sijoitusten allokaation kannalta onkin, miten paljon ja kuinka nopeasti korot lopulta nousevat.
”Vuoden 2018 seuratuimpia teemoja sijoittajien keskuudessa ovat korkojen ja inflaation nousu sekä keskuspankkien reagointi inflaationäkymien muutokseen. Kehittyneiden talouksien keskuspankit ovat aikaisempaa merkittävämpiä toimijoita finanssimarkkinoilla, koska ne ovat finanssikriisin jälkeen moninkertaistaneet taseensa koon ostamalla muun muassa valtioiden ja yritysten arvopapereita. Kun taseita lähdetään purkamaan, joudutaan rahoitusmarkkinoillasopeutumaan uudelleen tilanteeseen, jossa likviditeettiä on vähemmän”, arvioi analyytikko Elina Salminen Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten uutta pääomaa kertyi globaalisti sijoittaviin osakerahastoihin, yhteensä 233 miljoonaa euroa. Suomeen ja Eurooppaan sijoittavat osakerahastot puolestaan menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät Eurooppaan sijoittavat osakerahastot 14,6 prosentin tuotolla. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,8). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2018 |
Tuotto 12 kk (ka.) |
Suomi |
-50 |
-50 |
5 555 |
11,2 % |
Pohjoismaat |
20 |
20 |
4 636 |
8,1 % |
Eurooppa |
-15 |
-15 |
8 095 |
14,6 % |
Pohjois-Amerikka |
59 |
59 |
5 581 |
6,7 % |
Japani |
65 |
65 |
1 140 |
12,5 % |
Tyynenmeren alue |
16 |
16 |
392 |
9,4 % |
Kehittyvät markkinat |
86 |
86 |
7 218 |
13,8 % |
Maailma |
233 |
233 |
11 236 |
8,7 % |
Toimialarahastot |
12 |
12 |
1 379 |
10,9 % |
YHTEENSÄ |
425 |
425 |
45 233 |
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja kertyi kehittyvien talouksien korkorahastoihin, yhteensä 87 miljoonaa euroa. Sen sijaan euroalueen valtionlainoihin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 5,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla mitattuna (Sharpe 12 kk 4,5).
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2018 |
Tuotto 12 kk (ka.) |
Valtioriski EUR |
-116 |
-116 |
5 801 |
1,1 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-100 |
-100 |
10 844 |
2,6 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-19 |
-19 |
2 787 |
5,6 % |
Valtioriski maailma |
2 |
2 |
162 |
-4,0 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
66 |
66 |
5 697 |
0,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
5 |
5 |
2 665 |
3,0 % |
Kehittyvät markkinat |
87 |
87 |
3 594 |
4,9 % |
YHTEENSÄ |
-75 |
-75 |
31 550 |
|
Rahastoraportti, tammikuu 2018
Markkinakatsaus, tammikuu 2018
Noin 28 prosentilla, eli 1,2 miljoonalla 15–79 -vuotiaista suomalaisista, on rahastosijoituksia. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli tammikuun lopulla yhteensä 475 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina SalminenAnalyytikko
Puh:+358 20 793 4258elina.salminen@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoViestintäpäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme