Finanssiala ry

Rahastoihin 461 miljoonaa euroa uutta pääomaa – korkosijoitukset palasivat

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin 461 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 139 miljardia euroa.

Toukokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 207 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 75 miljoonaa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 212 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 26 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät toukokuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.05.2023

Osakerahastot

212

-196

54 398

Yhdistelmärahastot

-7

145

29 855

Pitkän koron rahastot

75

503

28 521

Lyhyen koron rahastot

207

1 242

15 392

Vaihtoehtoiset rahastot

-26

55

11 283

YHTEENSÄ

461

1 749

139 449

Toukokuussa eri osakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa teknologiapainotteiset osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Teknologiayhtiöiden positiivinen vire ei kuitenkaan heijastunut Euroopan osakemarkkinoille. Euroopassa esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi laski.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa eletään taloudessa matalasuhdannevaihdetta, joten osakemarkkinoilla ollaan varovaisia. Keskuspankkien rahapolitiikan odotetaan kiristyvän maltillisesti nopean pohjainflaation selättämiseksi.

Korkosijoittajalle toukokuu oli tuottoisa. Korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui, mikä hermostutti markkinoita. Korkomarkkinat ovat herkässä tilassa, joten esimerkiksi euroalueen pitkän koron rahastojen arvostukset hakivat suuntaa.

”Toukokuussa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan. Osakesijoituksissa suosittiin globaalisti sijoittavia rahastoja ja samalla riskiä hajautettiin myös korkomarkkinoille. Koska korot ovat korkealla tasolla ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän vain maltillisesti, korkorahastot antoivat hyviä hajautushyötyjä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 263 miljoonaa euroa.Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 87 miljoonaa euroa.Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,15). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät toukokuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.05.2023

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

17

-39

5 590

-6 %

Pohjoismaat

-87

-257

6 916

-10 %

Eurooppa

6

-198

5 467

0 %

Pohjois-Amerikka

-9

-31

7 633

1 %

Japani

3

-99

452

3 %

Tyynenmeren alue

20

64

978

-7 %

Kehittyvät markkinat

-1

42

4 492

-8 %

Maailma

263

371

21 389

0 %

Toimialarahastot

1

-48

1 482

-8 %

YHTEENSÄ

212

-196

54 398

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 65 miljoonaa euroa.Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.

milj. EUR

Nettomerkinnät toukokuu 2023

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.05.2023

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

142

356

5 518

-5,9 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-25

326

9 429

-3,2 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

10

75

3 527

-0,1 %

Valtioriski maailma

-2

1

191

-2,3 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-40

-163

5 772

-4,1 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-8

-14

1 437

-1,9 %

Kehittyvät markkinat

0

-77

2 648

-1,3 %

YHTEENSÄ

75

503

28 521

 

Rahastoraportti, toukokuu 2023

Markkinakatsaus, toukokuu 2023

Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain. 

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye