Rahastoihin sijoitettiin 350 miljoonaa euroa syyskuussa
8.10.2019 07:04:07 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 483 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin117 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 116 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 147 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 219 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,1 miljardia euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
|
Osakerahastot |
-147 |
-4 100 |
42 706 |
|
Yhdistelmärahastot |
117 |
171 |
24 545 |
|
Pitkän koron rahastot |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-219 |
1 376 |
15 216 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
116 |
761 |
6 119 |
|
YHTEENSÄ |
350 |
390 |
120 815 |
Vaikka osakerahastoista lunastettiin syyskuussa varoja, kasvoi niiden pääoma suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Samalla markkinoiden keskeiset osakeindeksit toipuivat elokuun notkahduksesta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa erilaiset käänteet jatkuivat, mutta alustavien neuvottelujen alkaminen antoi markkinoille lievää toivoa mahdollisesta ratkaisusta. Epävarmuutta osakemarkkinoilla ylläpitää kuitenkin globaalin talouskasvun heikentyminen.
Keskuspankkien rahapoliittinen elvytys osaltaan lieventää tilannetta, mutta erityisesti euroalueella odotetaan myös Saksan poliitikoilta elvytyspäätöksiä. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tulosjulkistuksista eivät ole korkealla. Loppuvuonna tulosvaroitusten määrä saattaakin vielä kasvaa.
Euroopassa korot nousivat aluksi syyskuussa, mutta kääntyivät kuun lopulla lievään laskuun. Euroopan keskuspankki EKP päätti laskea pankkien talletuskorkoa ja aloittaa joukkolainojen ostot uudestaan. Tavallisesti keskuspankkipäätökset vaikuttavat lähes suoraan lyhyisiin korkoihin ja sen jälkeen pitkiin korkoihin, joten lyhyen koron rahastoista kotiutettuja tuottoja todennäköisesti sijoitettiin pitkän koron rahastoihin. Koska korkotasojen odotetaan Euroopassa pysyvän vielä pitkään matalalla tasolla, kasvattaa se vaihtoehtoisten rahastojen suosiota.
”Keskeisten osakeindeksien toipuminen ei houkutellut sijoittajia osakemarkkinoille, vaan oletettavasti kauppasodasta johtuva epävarmuus lisäsi lunastuksia Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tuloskehityksistä eivät ole korkealla. Osakemarkkinoilla saatetaankin nähdä vielä yllättäviä kurssireaktioita. Koska korot syyskuussa aavistuksen nousivat, nähtäväksi jää, onko pohja korkotasoissa nyt ohitettu”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavat rahastot, yhteensä 211 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 12 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
68 |
-92 |
5 052 |
-0,8 % |
|
Pohjoismaat |
61 |
-10 |
4 571 |
-1,0 % |
|
Eurooppa |
-85 |
-811 |
5 891 |
1,4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-126 |
-1 307 |
5 744 |
6,9 % |
|
Japani |
-64 |
-516 |
704 |
-1,0 % |
|
Tyynenmeren alue |
-6 |
28 |
538 |
2,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-46 |
-848 |
5 266 |
10,9 % |
|
Maailma |
60 |
-558 |
13 476 |
4,4 % |
|
Toimialarahastot |
-10 |
14 |
1 463 |
12,4 % |
|
YHTEENSÄ |
-147 |
-4 099 |
42 706 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja kertyi lähes kaikkiin alaluokkiin. Eniten uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Lisäksi globaalisti yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin kertyi sijoituksia yhteensä 162 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,5).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
202 |
333 |
6 243 |
8,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
98 |
237 |
10 192 |
4,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
25 |
492 |
3 285 |
3,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
2 |
179 |
-0,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
78 |
470 |
5 621 |
6,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
280 |
2 853 |
4,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
84 |
368 |
3 855 |
9,8 % |
|
YHTEENSÄ |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Rahastoraportti, syyskuu 2019
Markkinakatsaus, syyskuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.
Finanssialan maine suuren yleisön keskuudessa vahvistunut – yritysten avoimuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan26.2.2026 10:54:06 EET | Tiedote
Finanssialan kokonaismaine on Suomessa parantunut jatkuvasti viime vuosina suuren yleisön keskuudessa. Toimialan maine Suomessa on korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Reputation and Trust Analyticsin vuosittain toteuttamassa Luottamus & Maine -tutkimuksessa vastaajat arvioivat marras-joulukuussa 2025 pankki-, rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä sekä työeläkeyhtiöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
