Rahastoihin sijoitettiin 350 miljoonaa euroa syyskuussa
8.10.2019 07:04:07 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 483 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin117 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 116 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 147 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 219 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,1 miljardia euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
|
Osakerahastot |
-147 |
-4 100 |
42 706 |
|
Yhdistelmärahastot |
117 |
171 |
24 545 |
|
Pitkän koron rahastot |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-219 |
1 376 |
15 216 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
116 |
761 |
6 119 |
|
YHTEENSÄ |
350 |
390 |
120 815 |
Vaikka osakerahastoista lunastettiin syyskuussa varoja, kasvoi niiden pääoma suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Samalla markkinoiden keskeiset osakeindeksit toipuivat elokuun notkahduksesta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa erilaiset käänteet jatkuivat, mutta alustavien neuvottelujen alkaminen antoi markkinoille lievää toivoa mahdollisesta ratkaisusta. Epävarmuutta osakemarkkinoilla ylläpitää kuitenkin globaalin talouskasvun heikentyminen.
Keskuspankkien rahapoliittinen elvytys osaltaan lieventää tilannetta, mutta erityisesti euroalueella odotetaan myös Saksan poliitikoilta elvytyspäätöksiä. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tulosjulkistuksista eivät ole korkealla. Loppuvuonna tulosvaroitusten määrä saattaakin vielä kasvaa.
Euroopassa korot nousivat aluksi syyskuussa, mutta kääntyivät kuun lopulla lievään laskuun. Euroopan keskuspankki EKP päätti laskea pankkien talletuskorkoa ja aloittaa joukkolainojen ostot uudestaan. Tavallisesti keskuspankkipäätökset vaikuttavat lähes suoraan lyhyisiin korkoihin ja sen jälkeen pitkiin korkoihin, joten lyhyen koron rahastoista kotiutettuja tuottoja todennäköisesti sijoitettiin pitkän koron rahastoihin. Koska korkotasojen odotetaan Euroopassa pysyvän vielä pitkään matalalla tasolla, kasvattaa se vaihtoehtoisten rahastojen suosiota.
”Keskeisten osakeindeksien toipuminen ei houkutellut sijoittajia osakemarkkinoille, vaan oletettavasti kauppasodasta johtuva epävarmuus lisäsi lunastuksia Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tuloskehityksistä eivät ole korkealla. Osakemarkkinoilla saatetaankin nähdä vielä yllättäviä kurssireaktioita. Koska korot syyskuussa aavistuksen nousivat, nähtäväksi jää, onko pohja korkotasoissa nyt ohitettu”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavat rahastot, yhteensä 211 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 12 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
68 |
-92 |
5 052 |
-0,8 % |
|
Pohjoismaat |
61 |
-10 |
4 571 |
-1,0 % |
|
Eurooppa |
-85 |
-811 |
5 891 |
1,4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-126 |
-1 307 |
5 744 |
6,9 % |
|
Japani |
-64 |
-516 |
704 |
-1,0 % |
|
Tyynenmeren alue |
-6 |
28 |
538 |
2,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-46 |
-848 |
5 266 |
10,9 % |
|
Maailma |
60 |
-558 |
13 476 |
4,4 % |
|
Toimialarahastot |
-10 |
14 |
1 463 |
12,4 % |
|
YHTEENSÄ |
-147 |
-4 099 |
42 706 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja kertyi lähes kaikkiin alaluokkiin. Eniten uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Lisäksi globaalisti yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin kertyi sijoituksia yhteensä 162 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,5).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
202 |
333 |
6 243 |
8,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
98 |
237 |
10 192 |
4,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
25 |
492 |
3 285 |
3,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
2 |
179 |
-0,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
78 |
470 |
5 621 |
6,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
280 |
2 853 |
4,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
84 |
368 |
3 855 |
9,8 % |
|
YHTEENSÄ |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Rahastoraportti, syyskuu 2019
Markkinakatsaus, syyskuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
