Rahastoihin sijoitettiin 350 miljoonaa euroa syyskuussa
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 483 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin117 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 116 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 147 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 219 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,1 miljardia euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
|
Osakerahastot |
-147 |
-4 100 |
42 706 |
|
Yhdistelmärahastot |
117 |
171 |
24 545 |
|
Pitkän koron rahastot |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-219 |
1 376 |
15 216 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
116 |
761 |
6 119 |
|
YHTEENSÄ |
350 |
390 |
120 815 |
Vaikka osakerahastoista lunastettiin syyskuussa varoja, kasvoi niiden pääoma suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Samalla markkinoiden keskeiset osakeindeksit toipuivat elokuun notkahduksesta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa erilaiset käänteet jatkuivat, mutta alustavien neuvottelujen alkaminen antoi markkinoille lievää toivoa mahdollisesta ratkaisusta. Epävarmuutta osakemarkkinoilla ylläpitää kuitenkin globaalin talouskasvun heikentyminen.
Keskuspankkien rahapoliittinen elvytys osaltaan lieventää tilannetta, mutta erityisesti euroalueella odotetaan myös Saksan poliitikoilta elvytyspäätöksiä. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tulosjulkistuksista eivät ole korkealla. Loppuvuonna tulosvaroitusten määrä saattaakin vielä kasvaa.
Euroopassa korot nousivat aluksi syyskuussa, mutta kääntyivät kuun lopulla lievään laskuun. Euroopan keskuspankki EKP päätti laskea pankkien talletuskorkoa ja aloittaa joukkolainojen ostot uudestaan. Tavallisesti keskuspankkipäätökset vaikuttavat lähes suoraan lyhyisiin korkoihin ja sen jälkeen pitkiin korkoihin, joten lyhyen koron rahastoista kotiutettuja tuottoja todennäköisesti sijoitettiin pitkän koron rahastoihin. Koska korkotasojen odotetaan Euroopassa pysyvän vielä pitkään matalalla tasolla, kasvattaa se vaihtoehtoisten rahastojen suosiota.
”Keskeisten osakeindeksien toipuminen ei houkutellut sijoittajia osakemarkkinoille, vaan oletettavasti kauppasodasta johtuva epävarmuus lisäsi lunastuksia Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tuloskehityksistä eivät ole korkealla. Osakemarkkinoilla saatetaankin nähdä vielä yllättäviä kurssireaktioita. Koska korot syyskuussa aavistuksen nousivat, nähtäväksi jää, onko pohja korkotasoissa nyt ohitettu”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavat rahastot, yhteensä 211 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 12 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
68 |
-92 |
5 052 |
-0,8 % |
|
Pohjoismaat |
61 |
-10 |
4 571 |
-1,0 % |
|
Eurooppa |
-85 |
-811 |
5 891 |
1,4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-126 |
-1 307 |
5 744 |
6,9 % |
|
Japani |
-64 |
-516 |
704 |
-1,0 % |
|
Tyynenmeren alue |
-6 |
28 |
538 |
2,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-46 |
-848 |
5 266 |
10,9 % |
|
Maailma |
60 |
-558 |
13 476 |
4,4 % |
|
Toimialarahastot |
-10 |
14 |
1 463 |
12,4 % |
|
YHTEENSÄ |
-147 |
-4 099 |
42 706 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja kertyi lähes kaikkiin alaluokkiin. Eniten uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Lisäksi globaalisti yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin kertyi sijoituksia yhteensä 162 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,5).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
202 |
333 |
6 243 |
8,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
98 |
237 |
10 192 |
4,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
25 |
492 |
3 285 |
3,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
2 |
179 |
-0,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
78 |
470 |
5 621 |
6,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
280 |
2 853 |
4,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
84 |
368 |
3 855 |
9,8 % |
|
YHTEENSÄ |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Rahastoraportti, syyskuu 2019
Markkinakatsaus, syyskuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme