Rahastoihin sijoitettiin 350 miljoonaa euroa syyskuussa
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 483 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin117 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 116 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 147 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 219 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,1 miljardia euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
|
Osakerahastot |
-147 |
-4 100 |
42 706 |
|
Yhdistelmärahastot |
117 |
171 |
24 545 |
|
Pitkän koron rahastot |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-219 |
1 376 |
15 216 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
116 |
761 |
6 119 |
|
YHTEENSÄ |
350 |
390 |
120 815 |
Vaikka osakerahastoista lunastettiin syyskuussa varoja, kasvoi niiden pääoma suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Samalla markkinoiden keskeiset osakeindeksit toipuivat elokuun notkahduksesta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa erilaiset käänteet jatkuivat, mutta alustavien neuvottelujen alkaminen antoi markkinoille lievää toivoa mahdollisesta ratkaisusta. Epävarmuutta osakemarkkinoilla ylläpitää kuitenkin globaalin talouskasvun heikentyminen.
Keskuspankkien rahapoliittinen elvytys osaltaan lieventää tilannetta, mutta erityisesti euroalueella odotetaan myös Saksan poliitikoilta elvytyspäätöksiä. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tulosjulkistuksista eivät ole korkealla. Loppuvuonna tulosvaroitusten määrä saattaakin vielä kasvaa.
Euroopassa korot nousivat aluksi syyskuussa, mutta kääntyivät kuun lopulla lievään laskuun. Euroopan keskuspankki EKP päätti laskea pankkien talletuskorkoa ja aloittaa joukkolainojen ostot uudestaan. Tavallisesti keskuspankkipäätökset vaikuttavat lähes suoraan lyhyisiin korkoihin ja sen jälkeen pitkiin korkoihin, joten lyhyen koron rahastoista kotiutettuja tuottoja todennäköisesti sijoitettiin pitkän koron rahastoihin. Koska korkotasojen odotetaan Euroopassa pysyvän vielä pitkään matalalla tasolla, kasvattaa se vaihtoehtoisten rahastojen suosiota.
”Keskeisten osakeindeksien toipuminen ei houkutellut sijoittajia osakemarkkinoille, vaan oletettavasti kauppasodasta johtuva epävarmuus lisäsi lunastuksia Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tuloskehityksistä eivät ole korkealla. Osakemarkkinoilla saatetaankin nähdä vielä yllättäviä kurssireaktioita. Koska korot syyskuussa aavistuksen nousivat, nähtäväksi jää, onko pohja korkotasoissa nyt ohitettu”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavat rahastot, yhteensä 211 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 12 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Suomi |
68 |
-92 |
5 052 |
-0,8 % |
|
Pohjoismaat |
61 |
-10 |
4 571 |
-1,0 % |
|
Eurooppa |
-85 |
-811 |
5 891 |
1,4 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-126 |
-1 307 |
5 744 |
6,9 % |
|
Japani |
-64 |
-516 |
704 |
-1,0 % |
|
Tyynenmeren alue |
-6 |
28 |
538 |
2,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-46 |
-848 |
5 266 |
10,9 % |
|
Maailma |
60 |
-558 |
13 476 |
4,4 % |
|
Toimialarahastot |
-10 |
14 |
1 463 |
12,4 % |
|
YHTEENSÄ |
-147 |
-4 099 |
42 706 |
|
Pitkän koron rahastoissa varoja kertyi lähes kaikkiin alaluokkiin. Eniten uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Lisäksi globaalisti yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin kertyi sijoituksia yhteensä 162 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,5).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2019 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
202 |
333 |
6 243 |
8,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
98 |
237 |
10 192 |
4,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
25 |
492 |
3 285 |
3,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
2 |
179 |
-0,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
78 |
470 |
5 621 |
6,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
280 |
2 853 |
4,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
84 |
368 |
3 855 |
9,8 % |
|
YHTEENSÄ |
483 |
2 182 |
32 228 |
|
Rahastoraportti, syyskuu 2019
Markkinakatsaus, syyskuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
