Finanssiala ry

Rahastoihin sijoitettiin 350 miljoonaa euroa syyskuussa

8.10.2019 07:04:07 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa nettomääräisesti yhteensä 350 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 121 miljardia euroa.

Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 483 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin117 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 116 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 147 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 219 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,1 miljardia euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät syyskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.9.2019

Osakerahastot

-147  

-4 100  

42 706    

Yhdistelmärahastot

117  

171  

24 545    

Pitkän koron rahastot

483  

2 182    

32 228    

Lyhyen koron rahastot

-219  

1 376    

15 216    

Vaihtoehtoiset rahastot

116  

761  

6 119    

YHTEENSÄ

350  

390  

120 815    

Vaikka osakerahastoista lunastettiin syyskuussa varoja, kasvoi niiden pääoma suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Samalla markkinoiden keskeiset osakeindeksit toipuivat elokuun notkahduksesta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasodassa erilaiset käänteet jatkuivat, mutta alustavien neuvottelujen alkaminen antoi markkinoille lievää toivoa mahdollisesta ratkaisusta. Epävarmuutta osakemarkkinoilla ylläpitää kuitenkin globaalin talouskasvun heikentyminen.

Keskuspankkien rahapoliittinen elvytys osaltaan lieventää tilannetta, mutta erityisesti euroalueella odotetaan myös Saksan poliitikoilta elvytyspäätöksiä. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tulosjulkistuksista eivät ole korkealla. Loppuvuonna tulosvaroitusten määrä saattaakin vielä kasvaa.

Euroopassa korot nousivat aluksi syyskuussa, mutta kääntyivät kuun lopulla lievään laskuun. Euroopan keskuspankki EKP päätti laskea pankkien talletuskorkoa ja aloittaa joukkolainojen ostot uudestaan. Tavallisesti keskuspankkipäätökset vaikuttavat lähes suoraan lyhyisiin korkoihin ja sen jälkeen pitkiin korkoihin, joten lyhyen koron rahastoista kotiutettuja tuottoja todennäköisesti sijoitettiin pitkän koron rahastoihin. Koska korkotasojen odotetaan Euroopassa pysyvän vielä pitkään matalalla tasolla, kasvattaa se vaihtoehtoisten rahastojen suosiota.

”Keskeisten osakeindeksien toipuminen ei houkutellut sijoittajia osakemarkkinoille, vaan oletettavasti kauppasodasta johtuva epävarmuus lisäsi lunastuksia Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista. Suomessa odotukset yritysten kolmannen kvartaalin tuloskehityksistä eivät ole korkealla. Osakemarkkinoilla saatetaankin nähdä vielä yllättäviä kurssireaktioita. Koska korot syyskuussa aavistuksen nousivat, nähtäväksi jää, onko pohja korkotasoissa nyt ohitettu”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavat rahastot, yhteensä 211 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 12 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät syyskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.9.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

68  

-92  

5 052    

-0,8 %

Pohjoismaat

61  

-10  

4 571    

-1,0 %

Eurooppa

-85  

-811  

5 891    

1,4 %

Pohjois-Amerikka

-126  

-1 307  

5 744    

6,9 %

Japani

-64  

-516  

704  

-1,0 %

Tyynenmeren alue

-6  

28  

538  

2,3 %

Kehittyvät markkinat

-46  

-848  

5 266    

10,9 %

Maailma

60  

-558  

13 476    

4,4 %

Toimialarahastot

-10  

14  

1 463    

12,4 %

YHTEENSÄ

-147  

-4 099  

42 706    

 

Pitkän koron rahastoissa varoja kertyi lähes kaikkiin alaluokkiin. Eniten uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Lisäksi globaalisti yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin kertyi sijoituksia yhteensä 162 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,5).

milj. EUR

Nettomerkinnät syyskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.9.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

202  

333  

6 243    

8,4 %

Luokitellut yrityslainat EUR

98  

237  

10 192    

4,5 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

25  

492  

3 285    

3,5 %

Valtioriski maailma

-3  

2  

179  

-0,7 %

Luokitellut yrityslainat maailma

78  

470  

5 621    

6,9 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-2  

280  

2 853    

4,6 %

Kehittyvät markkinat

84  

368  

3 855    

9,8 %

YHTEENSÄ

483  

2 182    

32 228    

 

Rahastoraportti, syyskuu 2019 
Markkinakatsaus, syyskuu 2019

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

Avainsanat

rahastoraporttisijoitusrahastot

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus26.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely. 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015. Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa. FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastaust

Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.

FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye