Rahastoihin suurin pääomapotti viiteen vuoteen – uusia sijoituksia yli 1,7 miljardia euroa
Kesäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 279 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 556 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 581 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 229 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 102 miljoonaa euroa uusia varoja.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Osakerahastot |
279 |
1 489 |
59 970 |
Yhdistelmärahastot |
229 |
1 306 |
31 075 |
Pitkän koron rahastot |
581 |
1 168 |
32 727 |
Lyhyen koron rahastot |
556 |
2 427 |
17 496 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
102 |
498 |
8 708 |
YHTEENSÄ |
1 747 |
6 888 |
149 975 |
Kesäkuussa keskeiset osakeindeksit nousivat saavuttaen korkeimpia tasoja pitkiin aikoihin. Kuukauden keskivaiheilla Yhdysvaltain keskuspankki Fed ilmoitti mahdollisesta rahapolitiikan suunnan muutoksesta vuonna 2023. Keskuspankki arvioi vuodelle 2023 jopa kaksi ohjauskoron nostoa. Nykyistä inflaatiokehitystä Fed pitää koronakriisin jälkeisenä ohimenevänä ilmiönä.
Keskuspankki seuraa pelkkää inflaatiokehitystä laajemmin Yhdysvaltojen talouden tervehtymistä. Fedin ilmoitus aiheutti lievän lyhytaikaisen kurssilaskun globaalisti osakemarkkinoilla. Euroopan keskuspankki ennusti euroalueelle aikaisempaa parempaa talouskasvua eikä inflaatiohuolta ole.
”Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimet ovat nyt historiallisen suuria, joten osa rahasta hakeutuu edelleen matalaa korkotasoa tuottoisampiin sijoituskohteisiin”, huomauttaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Kesäkuussa suurimmat nettomerkinnät tehtiin korkorahastoihin. Valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot hakivat kesäkuussa suuntaa, mutta lopulta laskivat. Keskuspankkien näkemykset talouskehityksistä ja elvytystarpeista heijastuivat korkomarkkinoille. Maltillista tuottoa korkosijoittaja sai myös yrityslainoista. Globaalisti sijoittavien rahastojen tuottoihin vaikutti valuuttakurssimuutokset. Suurimmat rahastokohtaiset nettomerkinnät tehtiin kesäkuussa lyhyen koron vastuullisen sijoittamisen rahastoihin. Yritykset tallettavat kassavaroja käyttelytilien sijasta lyhyen koron rahastoihin.
”Keskuspankkien tuoreet talousennusteet heijastuvat pidemmällä aikavälillä myönteisesti sijoitusmarkkinoille. Positiivinen vire näkyi myös kesäkuun rahastomerkinnöissä. Kesäkuussa rahastoihin sijoitettiin yhteensä huimat 1,7 miljardia euroa. Lisäksi pääomat kasvoivat markkinakehityksen ansiosta 2,2 miljardia euroa. Rahastopääoma on yhteensä nyt 150 miljardia euroa. Sijoittamisen ja säästämisen suosio on kesähelteillä vain noussut”, Somerlaarvioi.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 396 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Tyynenmeren alueelle ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 104 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
Suomi |
7 |
0 |
7 284 |
51 % |
Pohjoismaat |
-89 |
219 |
8 268 |
58 % |
Eurooppa |
120 |
220 |
7 714 |
34 % |
Pohjois-Amerikka |
-1 |
213 |
7 369 |
35 % |
Japani |
10 |
-156 |
603 |
19 % |
Tyynenmeren alue |
-25 |
8 |
795 |
31 % |
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-19 |
6 875 |
33 % |
Maailma |
276 |
1 054 |
19 411 |
32 % |
Toimialarahastot |
-15 |
-50 |
1 650 |
26 % |
YHTEENSÄ |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kesäkuussa pääasiassa globaalisti korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin yhteensä 362 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 153 miljoonaa euroa.Pääomia lunastettiin vain vähän kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla.Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,54).
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
153 |
404 |
5 935 |
-0,4 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
17 |
496 |
10 020 |
3,6 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
113 |
3 848 |
9,1 % |
Valtioriski maailma |
0 |
4 |
126 |
-2,0 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
169 |
269 |
7 688 |
3,1 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
193 |
195 |
1 780 |
9,9 % |
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-313 |
3 331 |
5,3 % |
YHTEENSÄ |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme