Rahastoihin suurin pääomapotti viiteen vuoteen – uusia sijoituksia yli 1,7 miljardia euroa
8.7.2021 12:02:14 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kesäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 279 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 556 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 581 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 229 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 102 miljoonaa euroa uusia varoja.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
|
Osakerahastot |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Yhdistelmärahastot |
229 |
1 306 |
31 075 |
|
Pitkän koron rahastot |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Lyhyen koron rahastot |
556 |
2 427 |
17 496 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
102 |
498 |
8 708 |
|
YHTEENSÄ |
1 747 |
6 888 |
149 975 |
Kesäkuussa keskeiset osakeindeksit nousivat saavuttaen korkeimpia tasoja pitkiin aikoihin. Kuukauden keskivaiheilla Yhdysvaltain keskuspankki Fed ilmoitti mahdollisesta rahapolitiikan suunnan muutoksesta vuonna 2023. Keskuspankki arvioi vuodelle 2023 jopa kaksi ohjauskoron nostoa. Nykyistä inflaatiokehitystä Fed pitää koronakriisin jälkeisenä ohimenevänä ilmiönä.
Keskuspankki seuraa pelkkää inflaatiokehitystä laajemmin Yhdysvaltojen talouden tervehtymistä. Fedin ilmoitus aiheutti lievän lyhytaikaisen kurssilaskun globaalisti osakemarkkinoilla. Euroopan keskuspankki ennusti euroalueelle aikaisempaa parempaa talouskasvua eikä inflaatiohuolta ole.
”Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimet ovat nyt historiallisen suuria, joten osa rahasta hakeutuu edelleen matalaa korkotasoa tuottoisampiin sijoituskohteisiin”, huomauttaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Kesäkuussa suurimmat nettomerkinnät tehtiin korkorahastoihin. Valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot hakivat kesäkuussa suuntaa, mutta lopulta laskivat. Keskuspankkien näkemykset talouskehityksistä ja elvytystarpeista heijastuivat korkomarkkinoille. Maltillista tuottoa korkosijoittaja sai myös yrityslainoista. Globaalisti sijoittavien rahastojen tuottoihin vaikutti valuuttakurssimuutokset. Suurimmat rahastokohtaiset nettomerkinnät tehtiin kesäkuussa lyhyen koron vastuullisen sijoittamisen rahastoihin. Yritykset tallettavat kassavaroja käyttelytilien sijasta lyhyen koron rahastoihin.
”Keskuspankkien tuoreet talousennusteet heijastuvat pidemmällä aikavälillä myönteisesti sijoitusmarkkinoille. Positiivinen vire näkyi myös kesäkuun rahastomerkinnöissä. Kesäkuussa rahastoihin sijoitettiin yhteensä huimat 1,7 miljardia euroa. Lisäksi pääomat kasvoivat markkinakehityksen ansiosta 2,2 miljardia euroa. Rahastopääoma on yhteensä nyt 150 miljardia euroa. Sijoittamisen ja säästämisen suosio on kesähelteillä vain noussut”, Somerlaarvioi.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 396 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Tyynenmeren alueelle ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 104 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
7 |
0 |
7 284 |
51 % |
|
Pohjoismaat |
-89 |
219 |
8 268 |
58 % |
|
Eurooppa |
120 |
220 |
7 714 |
34 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-1 |
213 |
7 369 |
35 % |
|
Japani |
10 |
-156 |
603 |
19 % |
|
Tyynenmeren alue |
-25 |
8 |
795 |
31 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-19 |
6 875 |
33 % |
|
Maailma |
276 |
1 054 |
19 411 |
32 % |
|
Toimialarahastot |
-15 |
-50 |
1 650 |
26 % |
|
YHTEENSÄ |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kesäkuussa pääasiassa globaalisti korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin yhteensä 362 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 153 miljoonaa euroa.Pääomia lunastettiin vain vähän kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla.Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,54).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
153 |
404 |
5 935 |
-0,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
17 |
496 |
10 020 |
3,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
113 |
3 848 |
9,1 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
4 |
126 |
-2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
169 |
269 |
7 688 |
3,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
193 |
195 |
1 780 |
9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-313 |
3 331 |
5,3 % |
|
YHTEENSÄ |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme