Rahastoihin suurin pääomapotti viiteen vuoteen – uusia sijoituksia yli 1,7 miljardia euroa
8.7.2021 12:02:14 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kesäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 279 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 556 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 581 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 229 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 102 miljoonaa euroa uusia varoja.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
|
Osakerahastot |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Yhdistelmärahastot |
229 |
1 306 |
31 075 |
|
Pitkän koron rahastot |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Lyhyen koron rahastot |
556 |
2 427 |
17 496 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
102 |
498 |
8 708 |
|
YHTEENSÄ |
1 747 |
6 888 |
149 975 |
Kesäkuussa keskeiset osakeindeksit nousivat saavuttaen korkeimpia tasoja pitkiin aikoihin. Kuukauden keskivaiheilla Yhdysvaltain keskuspankki Fed ilmoitti mahdollisesta rahapolitiikan suunnan muutoksesta vuonna 2023. Keskuspankki arvioi vuodelle 2023 jopa kaksi ohjauskoron nostoa. Nykyistä inflaatiokehitystä Fed pitää koronakriisin jälkeisenä ohimenevänä ilmiönä.
Keskuspankki seuraa pelkkää inflaatiokehitystä laajemmin Yhdysvaltojen talouden tervehtymistä. Fedin ilmoitus aiheutti lievän lyhytaikaisen kurssilaskun globaalisti osakemarkkinoilla. Euroopan keskuspankki ennusti euroalueelle aikaisempaa parempaa talouskasvua eikä inflaatiohuolta ole.
”Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimet ovat nyt historiallisen suuria, joten osa rahasta hakeutuu edelleen matalaa korkotasoa tuottoisampiin sijoituskohteisiin”, huomauttaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Kesäkuussa suurimmat nettomerkinnät tehtiin korkorahastoihin. Valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot hakivat kesäkuussa suuntaa, mutta lopulta laskivat. Keskuspankkien näkemykset talouskehityksistä ja elvytystarpeista heijastuivat korkomarkkinoille. Maltillista tuottoa korkosijoittaja sai myös yrityslainoista. Globaalisti sijoittavien rahastojen tuottoihin vaikutti valuuttakurssimuutokset. Suurimmat rahastokohtaiset nettomerkinnät tehtiin kesäkuussa lyhyen koron vastuullisen sijoittamisen rahastoihin. Yritykset tallettavat kassavaroja käyttelytilien sijasta lyhyen koron rahastoihin.
”Keskuspankkien tuoreet talousennusteet heijastuvat pidemmällä aikavälillä myönteisesti sijoitusmarkkinoille. Positiivinen vire näkyi myös kesäkuun rahastomerkinnöissä. Kesäkuussa rahastoihin sijoitettiin yhteensä huimat 1,7 miljardia euroa. Lisäksi pääomat kasvoivat markkinakehityksen ansiosta 2,2 miljardia euroa. Rahastopääoma on yhteensä nyt 150 miljardia euroa. Sijoittamisen ja säästämisen suosio on kesähelteillä vain noussut”, Somerlaarvioi.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 396 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Tyynenmeren alueelle ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 104 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
7 |
0 |
7 284 |
51 % |
|
Pohjoismaat |
-89 |
219 |
8 268 |
58 % |
|
Eurooppa |
120 |
220 |
7 714 |
34 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-1 |
213 |
7 369 |
35 % |
|
Japani |
10 |
-156 |
603 |
19 % |
|
Tyynenmeren alue |
-25 |
8 |
795 |
31 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-19 |
6 875 |
33 % |
|
Maailma |
276 |
1 054 |
19 411 |
32 % |
|
Toimialarahastot |
-15 |
-50 |
1 650 |
26 % |
|
YHTEENSÄ |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kesäkuussa pääasiassa globaalisti korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin yhteensä 362 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 153 miljoonaa euroa.Pääomia lunastettiin vain vähän kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla.Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,54).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
153 |
404 |
5 935 |
-0,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
17 |
496 |
10 020 |
3,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
113 |
3 848 |
9,1 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
4 |
126 |
-2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
169 |
269 |
7 688 |
3,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
193 |
195 |
1 780 |
9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-313 |
3 331 |
5,3 % |
|
YHTEENSÄ |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme