Rahastoihin suurin pääomapotti viiteen vuoteen – uusia sijoituksia yli 1,7 miljardia euroa
8.7.2021 12:02:14 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kesäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 279 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 556 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 581 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 229 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 102 miljoonaa euroa uusia varoja.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
|
Osakerahastot |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Yhdistelmärahastot |
229 |
1 306 |
31 075 |
|
Pitkän koron rahastot |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Lyhyen koron rahastot |
556 |
2 427 |
17 496 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
102 |
498 |
8 708 |
|
YHTEENSÄ |
1 747 |
6 888 |
149 975 |
Kesäkuussa keskeiset osakeindeksit nousivat saavuttaen korkeimpia tasoja pitkiin aikoihin. Kuukauden keskivaiheilla Yhdysvaltain keskuspankki Fed ilmoitti mahdollisesta rahapolitiikan suunnan muutoksesta vuonna 2023. Keskuspankki arvioi vuodelle 2023 jopa kaksi ohjauskoron nostoa. Nykyistä inflaatiokehitystä Fed pitää koronakriisin jälkeisenä ohimenevänä ilmiönä.
Keskuspankki seuraa pelkkää inflaatiokehitystä laajemmin Yhdysvaltojen talouden tervehtymistä. Fedin ilmoitus aiheutti lievän lyhytaikaisen kurssilaskun globaalisti osakemarkkinoilla. Euroopan keskuspankki ennusti euroalueelle aikaisempaa parempaa talouskasvua eikä inflaatiohuolta ole.
”Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimet ovat nyt historiallisen suuria, joten osa rahasta hakeutuu edelleen matalaa korkotasoa tuottoisampiin sijoituskohteisiin”, huomauttaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Kesäkuussa suurimmat nettomerkinnät tehtiin korkorahastoihin. Valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot hakivat kesäkuussa suuntaa, mutta lopulta laskivat. Keskuspankkien näkemykset talouskehityksistä ja elvytystarpeista heijastuivat korkomarkkinoille. Maltillista tuottoa korkosijoittaja sai myös yrityslainoista. Globaalisti sijoittavien rahastojen tuottoihin vaikutti valuuttakurssimuutokset. Suurimmat rahastokohtaiset nettomerkinnät tehtiin kesäkuussa lyhyen koron vastuullisen sijoittamisen rahastoihin. Yritykset tallettavat kassavaroja käyttelytilien sijasta lyhyen koron rahastoihin.
”Keskuspankkien tuoreet talousennusteet heijastuvat pidemmällä aikavälillä myönteisesti sijoitusmarkkinoille. Positiivinen vire näkyi myös kesäkuun rahastomerkinnöissä. Kesäkuussa rahastoihin sijoitettiin yhteensä huimat 1,7 miljardia euroa. Lisäksi pääomat kasvoivat markkinakehityksen ansiosta 2,2 miljardia euroa. Rahastopääoma on yhteensä nyt 150 miljardia euroa. Sijoittamisen ja säästämisen suosio on kesähelteillä vain noussut”, Somerlaarvioi.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 396 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Tyynenmeren alueelle ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 104 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
7 |
0 |
7 284 |
51 % |
|
Pohjoismaat |
-89 |
219 |
8 268 |
58 % |
|
Eurooppa |
120 |
220 |
7 714 |
34 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-1 |
213 |
7 369 |
35 % |
|
Japani |
10 |
-156 |
603 |
19 % |
|
Tyynenmeren alue |
-25 |
8 |
795 |
31 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-19 |
6 875 |
33 % |
|
Maailma |
276 |
1 054 |
19 411 |
32 % |
|
Toimialarahastot |
-15 |
-50 |
1 650 |
26 % |
|
YHTEENSÄ |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kesäkuussa pääasiassa globaalisti korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin yhteensä 362 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 153 miljoonaa euroa.Pääomia lunastettiin vain vähän kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla.Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,54).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
153 |
404 |
5 935 |
-0,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
17 |
496 |
10 020 |
3,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
113 |
3 848 |
9,1 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
4 |
126 |
-2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
169 |
269 |
7 688 |
3,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
193 |
195 |
1 780 |
9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-313 |
3 331 |
5,3 % |
|
YHTEENSÄ |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaisten osakerahastojen arvo nousi 42 miljardia euroa viidessä vuodessa heilunnasta huolimatta – vaurastumisen mahdollisuus tarjolla kaikille7.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen kehitykseen vuosina 2020–2025. Epävarmuuden keskellä sijoittajat hakivat erityisesti vakautta ja hajautusta. Pääomia siirtyi 2020-luvun alkuvuosina Eurooppaan sijoittavista rahastoista globaalisti sekä Pohjois-Amerikan teknologiavetoisiin markkinoihin sijoittaviin rahastoihin. Eurooppaan sijoittavat rahastot houkuttelivat pääomia vasta tarkastelujakson lopussa. Tähän kannustivat valtioiden isot tukipaketti- ja investointipäätökset. Osakerahastopääomien kehitykseen vaikuttavat sijoitusten ja lunastusten ohella markkinaliikkeet, joiden vaikutus on merkittävä. Selvitys perustuu Rahastoraportin dataan. Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle laatima Rahastoraportti kertoo kuukausittain Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitetut uudet pääomat ja niistä lunastetut varat. Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.
Kevään ensimmäinen mökkireissu tiedossa? Muista etenkin paloturvallisuus – lämmitä maltilla ja varaa mukaan uudet paristot palovaroittimeen1.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Mökille talven jäljiltä mennessä on oltava tarkkana, kun tulisijoihin virittää tulta ensi kertaa. Tulisijojen lisäksi sähkölaitteita kannattaa valvoa ensimmäisellä käyttökerralla tavallista tarkemmin. Vaikka kevät on pitkällä, pakkaset voivat vielä yllättää vesiputket. Koostimme asiantuntijan tarkistuslistan mökkien kevätkuntoon laittoon talven jäljiltä. Lista löytyy tämän tiedotteen lopusta.
Polkupyörävarkauksien määrä nousi hienoisesti viime vuodesta – sähköpyörien yleistyminen kasvattaa korvaussummia30.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Varastetuista pyöristä maksetut korvaukset jatkoivat kasvuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2025 varastettuja pyöriä yhteensä noin 12 miljoonan euron edestä. Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 13 800 varastettua polkupyörää. Poliisi puolestaan sai vuonna 2025 ilmoituksen 17 100 varastetusta pyörästä, joista noin 3000 on sähköpyöriä. Pyörävarkauksien määrä nousi noin 500 kappaleella viime vuodesta. Hienoinen nousu ei kumoa pitkän aikavälin trendiä: varastettujen pyörien määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2020 lähtien.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme