Rahastoihin suurin pääomapotti viiteen vuoteen – uusia sijoituksia yli 1,7 miljardia euroa
8.7.2021 12:02:14 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kesäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 279 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 556 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 581 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 229 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 102 miljoonaa euroa uusia varoja.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
|
Osakerahastot |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Yhdistelmärahastot |
229 |
1 306 |
31 075 |
|
Pitkän koron rahastot |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Lyhyen koron rahastot |
556 |
2 427 |
17 496 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
102 |
498 |
8 708 |
|
YHTEENSÄ |
1 747 |
6 888 |
149 975 |
Kesäkuussa keskeiset osakeindeksit nousivat saavuttaen korkeimpia tasoja pitkiin aikoihin. Kuukauden keskivaiheilla Yhdysvaltain keskuspankki Fed ilmoitti mahdollisesta rahapolitiikan suunnan muutoksesta vuonna 2023. Keskuspankki arvioi vuodelle 2023 jopa kaksi ohjauskoron nostoa. Nykyistä inflaatiokehitystä Fed pitää koronakriisin jälkeisenä ohimenevänä ilmiönä.
Keskuspankki seuraa pelkkää inflaatiokehitystä laajemmin Yhdysvaltojen talouden tervehtymistä. Fedin ilmoitus aiheutti lievän lyhytaikaisen kurssilaskun globaalisti osakemarkkinoilla. Euroopan keskuspankki ennusti euroalueelle aikaisempaa parempaa talouskasvua eikä inflaatiohuolta ole.
”Keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimet ovat nyt historiallisen suuria, joten osa rahasta hakeutuu edelleen matalaa korkotasoa tuottoisampiin sijoituskohteisiin”, huomauttaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Kesäkuussa suurimmat nettomerkinnät tehtiin korkorahastoihin. Valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot hakivat kesäkuussa suuntaa, mutta lopulta laskivat. Keskuspankkien näkemykset talouskehityksistä ja elvytystarpeista heijastuivat korkomarkkinoille. Maltillista tuottoa korkosijoittaja sai myös yrityslainoista. Globaalisti sijoittavien rahastojen tuottoihin vaikutti valuuttakurssimuutokset. Suurimmat rahastokohtaiset nettomerkinnät tehtiin kesäkuussa lyhyen koron vastuullisen sijoittamisen rahastoihin. Yritykset tallettavat kassavaroja käyttelytilien sijasta lyhyen koron rahastoihin.
”Keskuspankkien tuoreet talousennusteet heijastuvat pidemmällä aikavälillä myönteisesti sijoitusmarkkinoille. Positiivinen vire näkyi myös kesäkuun rahastomerkinnöissä. Kesäkuussa rahastoihin sijoitettiin yhteensä huimat 1,7 miljardia euroa. Lisäksi pääomat kasvoivat markkinakehityksen ansiosta 2,2 miljardia euroa. Rahastopääoma on yhteensä nyt 150 miljardia euroa. Sijoittamisen ja säästämisen suosio on kesähelteillä vain noussut”, Somerlaarvioi.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 396 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Tyynenmeren alueelle ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 104 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
7 |
0 |
7 284 |
51 % |
|
Pohjoismaat |
-89 |
219 |
8 268 |
58 % |
|
Eurooppa |
120 |
220 |
7 714 |
34 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-1 |
213 |
7 369 |
35 % |
|
Japani |
10 |
-156 |
603 |
19 % |
|
Tyynenmeren alue |
-25 |
8 |
795 |
31 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-19 |
6 875 |
33 % |
|
Maailma |
276 |
1 054 |
19 411 |
32 % |
|
Toimialarahastot |
-15 |
-50 |
1 650 |
26 % |
|
YHTEENSÄ |
279 |
1 489 |
59 970 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kesäkuussa pääasiassa globaalisti korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin yhteensä 362 miljoonaa euroa. Lisäksi euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 153 miljoonaa euroa.Pääomia lunastettiin vain vähän kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla.Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,54).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
153 |
404 |
5 935 |
-0,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
17 |
496 |
10 020 |
3,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
113 |
3 848 |
9,1 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
4 |
126 |
-2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
169 |
269 |
7 688 |
3,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
193 |
195 |
1 780 |
9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-5 |
-313 |
3 331 |
5,3 % |
|
YHTEENSÄ |
581 |
1 168 |
32 727 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme