Rahastoihin yli miljardi euroa uusia sijoituksia
Eniten uutta pääomaa sijoitettiin osakerahastoihin, yhteensä 539 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin kertyi 364 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 242 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoiset rahastot keräsivät 77 miljoonaa euroa. Sen sijaan pitkän koron rahastoista lunastettiin nettomääräisesti 151 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2017 |
Osakerahastot |
539 |
-78 |
41 540 |
Yhdistelmärahastot |
364 |
2 028 |
22 278 |
Pitkän koron rahastot |
-151 |
516 |
31 017 |
Lyhyen koron rahastot |
242 |
1 339 |
15 127 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
77 |
402 |
3 510 |
YHTEENSÄ |
1 070 |
4 207 |
113 473 |
Euro on tänä vuonna vahvistunut merkittävästi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Euroa tukee poliittisten riskien hälveneminen, vahvistuneet talousnäkymät sekä EKP:n viestit rahapolitiikan poikkeustoimien asteittaisesta purkamisesta lähitulevaisuudessa. Euron vahvistuminen on syönyt eurosijoittajan tuottoja, vaikka tuottojen kehitys paikallisissa valuutoissa olisikin vahvaa.
Helsingin pörssissä on useita yhtiöitä, joille euron vahvistumisella suhteessa dollariin on merkittäviä vaikutuksia. Yleisesti ottaen euron vahvistuminen hankaloittaa vientiyhtiöiden tilannetta, kun vientituotteet kallistuvat ja näin ollen menetetään kilpailukykyä suhteessa muihin valuuttoihin. Yhtiökohtaiset vaikutukset riippuvat kuitenkin monesta eri tekijästä.
”Euron vahvistuminen on vaikuttanut merkittävästi etenkin dollarimääräisten sijoitusrahastojen tuottoihin. Noin 15 prosenttia kotimaisesta sijoitusrahastopääomasta on sijoitettu suoraan dollarimääräisiin arvopapereihin. Lisäksi monen kotimaisen ja eurooppalaisen yhtiön tulokseen valuuttakurssiliikkeet vaikuttavat epäsuorasti. Valuutat ovat siten tärkeitä, mutta tälläkin kertaa muutos oli vaikeasti ennakoitava ja jopa yllättävän voimakas”, tiivistää Finanssiala ry:n analyytikko Elina Salminen.
Osakerahastoissa eniten uusia sijoituksia kertyi globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 318 miljoonaa euroa. Myös muiden osakerahastojen nettomerkinnät olivat positiiviset. Suomi-rahastot ylsivät parhaaseen vuosituottoon 19,7 prosentin tuotolla. Kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,8). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2017 |
Tuotto 12 kk (ka.) |
Suomi |
11 |
-216 |
5 439 |
19,7 % |
Pohjoismaat |
15 |
-223 |
4 456 |
16,4 % |
Eurooppa |
56 |
678 |
7 577 |
16,0 % |
Pohjois-Amerikka |
50 |
-915 |
5 075 |
8,2 % |
Japani |
12 |
76 |
902 |
9,5 % |
Tyynenmeren alue |
18 |
38 |
330 |
10,1 % |
Kehittyvät markkinat |
45 |
-66 |
6 242 |
12,5 % |
Maailma |
318 |
658 |
10 204 |
8,7 % |
Toimialarahastot |
14 |
-109 |
1 315 |
6,6 % |
YHTEENSÄ |
539 |
-78 |
41 540 |
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia sijoituksia keräsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot. Eniten pääomia lunastettiin globaaleista korkeariskisistä yrityslainoista. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 8,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla mitattuna (Sharpe 12 kk 5,5).
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2017 |
Tuotto 12 kk (ka.) |
Valtioriski EUR |
-16 |
-332 |
6 052 |
-3,1 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-55 |
302 |
10 698 |
1,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-6 |
-99 |
2 897 |
8,6 % |
Valtioriski maailma |
-1 |
-48 |
168 |
-1,0 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
38 |
263 |
5 638 |
1,1 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-173 |
-85 |
2 479 |
4,8 % |
Kehittyvät markkinat |
62 |
514 |
3 085 |
4,8 % |
YHTEENSÄ |
-151 |
516 |
31 017 |
Noin 28 prosentilla eli 1,2 miljoonalla 15–79-vuotiaista suomalaisista on rahastosijoituksia. Suomalaisten kotitalouksien omistamien rahastosijoitusten arvo oli vuoden 2016 lopussa sijoitussidonnaiset vakuutukset mukaan lukien noin 40,8 miljardia euroa, eli noin 38 prosenttia koko rahastopääomasta. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli heinäkuun lopulla yhteensä 466 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina SalminenAnalyytikko
Puh:+358 20 793 4240elina.salminen@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiJussi KarhunenVerkkotoimittaja
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme