Finanssiala ry

Rahastopääoma kasvoi marraskuussa suotuisan markkinakehityksen ansiosta

Jaa
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin marraskuussa nettomääräisesti yhteensä 215 miljoonaa euroa. Rahastopääoma kasvoi kuitenkin suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 123 miljardia euroa.

Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 283 miljoonaa euro ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 18 miljoonaa euroa uusia pääomia. Varoja lunastettiin pitkän koron rahastoista 285 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoista 194 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 36 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,6 miljardia euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2019

Osakerahastot

-36  

-4 588  

44 318    

Yhdistelmärahastot

283  

552  

25 277    

Pitkän koron rahastot

-285  

2 240    

32 280    

Lyhyen koron rahastot

-194  

1 150    

14 972    

Vaihtoehtoiset rahastot

18  

968  

6 386    

YHTEENSÄ

-215  

324  

123 233    

Marraskuussa osakerahastojen pääoma kasvoi pääasiassa suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan eri käänteet näkyvät osakemarkkinoilla, mutta isossa kuvassa tilanne on tasapainottunut. Talousluvut sekä Kiinassa että Yhdysvalloissa ovat kärsineet kauppasodasta, mikä on heijastunut myös sijoituspäätöksiin.

Euroalueella erityisesti Saksan ostopäällikköindeksit laskivat pitkän ajanjakson keskiarvon alapuolelle. Yhtä voimakasta laskua ei kuitenkaan nähty kuluttajien omaa taloutta kuvaavissa luottamusindikaattoreissa. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka tukee osaltaan positiivista markkinakehitystä.

Euroalueella korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin laskevasti. Lisäksi Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka vauhditti pääomien siirtymistä riskipitoisempiin sijoituskohteisiin, kuten korkeariskisempiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin ja vaihtoehtoisiin rahastoihin.

”Odotukset osakemarkkinoilla ovat olleet heikentyneiden talousnäkymien aikana matalalla, joten positiivisiin uutisiin reagoidaan herkästi ja painokkaasti. Globaalien poliittisten riskien väheneminen tasapainottaa tilannetta ja voi pikkuhiljaa luoda pohjaa positiivisemmille ennusteille", arvioi asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

"Euroalueella valtioiden joukkovelkakirjalainojen tasaisen negatiivinen korkotuotto ei innosta varsinkaan instituutionaalisia sijoittajia, joiden on pakko saada tuottoa sijoituksilleen. Sijoittaja joutuukin nyt tasapainoilemaan heikkojen positiivisten signaalien ja heikentyneiden talousennusteiden välillä.” 

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Eurooppaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 351 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja globaaleille markkinoille sijoittavat rahastot, yhteensä 384 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 22 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,6). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

27  

-120  

5 233    

17,1 %

Pohjoismaat

6  

-18  

4 899    

16,5 %

Eurooppa

324  

-590  

6 385    

15,6 %

Pohjois-Amerikka

-318  

-1 878  

5 425    

16,2 %

Japani

-16  

-514  

737  

11,4 %

Tyynenmeren alue

10  

71  

602  

11,8 %

Kehittyvät markkinat

2  

-950  

5 294    

14,6 %

Maailma

-66  

-597  

14 207    

15,4 %

Toimialarahastot

-6  

8  

1 536    

21,7 %

YHTEENSÄ

-36  

-4 588  

44 318    

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 188 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin sekä euroalueelle että globaalisti valtioriskiin sijoittavista rahastoista, samoin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 515 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menestyivät parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,1).

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2019

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2019

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-456  

11  

5 902    

6,4 %

Luokitellut yrityslainat EUR

126  

542  

10 431    

5,2 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

62  

561  

3 491    

6,5 %

Valtioriski maailma

-40  

-40  

136  

-0,3 %

Luokitellut yrityslainat maailma

24  

581  

5 734    

7,0 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-19  

165  

2 681    

6,9 %

Kehittyvät markkinat

19  

420  

3 904    

9,7 %

YHTEENSÄ

-285  

2 240    

32 280    

 

Rahastoraportti, marraskuu 2019 
Markkinakatsaus, marraskuu 2019

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye