Rahastopääoma kasvoi marraskuussa suotuisan markkinakehityksen ansiosta
Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 283 miljoonaa euro ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 18 miljoonaa euroa uusia pääomia. Varoja lunastettiin pitkän koron rahastoista 285 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoista 194 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 36 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet 4,6 miljardia euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2019 |
Osakerahastot |
-36 |
-4 588 |
44 318 |
Yhdistelmärahastot |
283 |
552 |
25 277 |
Pitkän koron rahastot |
-285 |
2 240 |
32 280 |
Lyhyen koron rahastot |
-194 |
1 150 |
14 972 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
18 |
968 |
6 386 |
YHTEENSÄ |
-215 |
324 |
123 233 |
Marraskuussa osakerahastojen pääoma kasvoi pääasiassa suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan eri käänteet näkyvät osakemarkkinoilla, mutta isossa kuvassa tilanne on tasapainottunut. Talousluvut sekä Kiinassa että Yhdysvalloissa ovat kärsineet kauppasodasta, mikä on heijastunut myös sijoituspäätöksiin.
Euroalueella erityisesti Saksan ostopäällikköindeksit laskivat pitkän ajanjakson keskiarvon alapuolelle. Yhtä voimakasta laskua ei kuitenkaan nähty kuluttajien omaa taloutta kuvaavissa luottamusindikaattoreissa. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka tukee osaltaan positiivista markkinakehitystä.
Euroalueella korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin laskevasti. Lisäksi Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka vauhditti pääomien siirtymistä riskipitoisempiin sijoituskohteisiin, kuten korkeariskisempiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin ja vaihtoehtoisiin rahastoihin.
”Odotukset osakemarkkinoilla ovat olleet heikentyneiden talousnäkymien aikana matalalla, joten positiivisiin uutisiin reagoidaan herkästi ja painokkaasti. Globaalien poliittisten riskien väheneminen tasapainottaa tilannetta ja voi pikkuhiljaa luoda pohjaa positiivisemmille ennusteille", arvioi asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
"Euroalueella valtioiden joukkovelkakirjalainojen tasaisen negatiivinen korkotuotto ei innosta varsinkaan instituutionaalisia sijoittajia, joiden on pakko saada tuottoa sijoituksilleen. Sijoittaja joutuukin nyt tasapainoilemaan heikkojen positiivisten signaalien ja heikentyneiden talousennusteiden välillä.”
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Eurooppaan ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 351 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät Pohjois-Amerikkaan ja globaaleille markkinoille sijoittavat rahastot, yhteensä 384 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot noin 22 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,6). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2019 |
Tuotto |
Suomi |
27 |
-120 |
5 233 |
17,1 % |
Pohjoismaat |
6 |
-18 |
4 899 |
16,5 % |
Eurooppa |
324 |
-590 |
6 385 |
15,6 % |
Pohjois-Amerikka |
-318 |
-1 878 |
5 425 |
16,2 % |
Japani |
-16 |
-514 |
737 |
11,4 % |
Tyynenmeren alue |
10 |
71 |
602 |
11,8 % |
Kehittyvät markkinat |
2 |
-950 |
5 294 |
14,6 % |
Maailma |
-66 |
-597 |
14 207 |
15,4 % |
Toimialarahastot |
-6 |
8 |
1 536 |
21,7 % |
YHTEENSÄ |
-36 |
-4 588 |
44 318 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja kertyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 188 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin sekä euroalueelle että globaalisti valtioriskiin sijoittavista rahastoista, samoin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 515 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Rahastoluokista euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavat rahastot menestyivät parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,1).
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-456 |
11 |
5 902 |
6,4 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
126 |
542 |
10 431 |
5,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
62 |
561 |
3 491 |
6,5 % |
Valtioriski maailma |
-40 |
-40 |
136 |
-0,3 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
24 |
581 |
5 734 |
7,0 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-19 |
165 |
2 681 |
6,9 % |
Kehittyvät markkinat |
19 |
420 |
3 904 |
9,7 % |
YHTEENSÄ |
-285 |
2 240 |
32 280 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2019
Markkinakatsaus, marraskuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme